1.Mitkä asiat painavat?
2. Onko "vakiintuneet olosuhteet" eli Status Q kuinka ratkaiseva asia..eli jos muuten asiat puoltaisivat asumisen vaihtamista toiselle vanhemmalle..? Eli onko ed. mainittu ylivertainen keino turvata lapsen asuminen nykyisellä vanhemmalla?
3. Minkälaisia todisteita oikeus (yksi tuomari) ottaa huomioon?..ja arvostaa...olosuhdeselvityksen lisäksi?
2. Onko "vakiintuneet olosuhteet" eli Status Q kuinka ratkaiseva asia..eli jos muuten asiat puoltaisivat asumisen vaihtamista toiselle vanhemmalle..? Eli onko ed. mainittu ylivertainen keino turvata lapsen asuminen nykyisellä vanhemmalla?
3. Minkälaisia todisteita oikeus (yksi tuomari) ottaa huomioon?..ja arvostaa...olosuhdeselvityksen lisäksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
1.
Lapsen etu painaa eniten. Oikeuden tulee viran puolesta huomioida lapsen etu.
2.
Vakiintuneet olosuhteet ovat painava asia. Lasten kannalta on usein parasta, kun koulu ja kaveripiiri pysyvät tuttuina. Tämä on sinänsä vähän nurinkurinen asia, koska mikäänhän ei estä vanhempaa, jonka luona lapset asuvat, muuttamasta vaikka heti päätöksen jälkeen.
Mikään automaatti tämä ei kuitenkaan ole, eli jos lasten on huono olla vakiintuneessa paikassa, oikeus kyllä määrää heidät toiselle vanhemmalle (jos siellä olisi perustellusti parempi lasten olla). Huonoista oloista vaan pitää olla selvä näyttö.
Myös lasten oma mielipide painaa paljon, sitä enemmän mitä vanhemmasta lapsesta on kyse.
3.
Sosiaaliviranomaisten olosuhdeselvitys on usein se merkittävin. Oleellista kaikessa näytössä on se, että sillä pitää pyrkiä osoittamaan miksi _lasten_ olisi parempi/huonompi olla jossain. On ihan turha selittää kuinka hyvä ihminen itse on tai kuinka huono ihminen toinen on, ellei tällä ole merkitystä lasten hyvinvointiin.
1.
"Lapsen etu painaa eniten. Oikeuden tulee viran puolesta huomioida lapsen etu."
Tämä onkin kussakin tapauksessa mielenkiintoinen asia. Vaikuttaa siltä että lapsen etu kulkee käsikädessä äidin edun kanssa nykyisessä oikeuskäytännössä. Niin vaikeaa on tasaveroisessa olevan isän saada lastaan asumaan luokseen..vaikka yhteishuoltajuus säilyisikin. Vai onko näin?
2.
"Vakiintuneet olosuhteet ovat painava asia. Lasten kannalta on usein parasta, kun koulu ja kaveripiiri pysyvät tuttuina. Tämä on sinänsä vähän nurinkurinen asia, koska mikäänhän ei estä vanhempaa, jonka luona lapset asuvat, muuttamasta vaikka heti päätöksen jälkeen."
Niinpä. Tässä tapauksessa lapsi tosin ei ole vielä koulussa..joten mielestäni aika avoin tilanne?
"Mikään automaatti tämä ei kuitenkaan ole, eli jos lasten on huono olla vakiintuneessa paikassa, oikeus kyllä määrää heidät toiselle vanhemmalle (jos siellä olisi perustellusti parempi lasten olla). Huonoista oloista vaan pitää olla selvä näyttö."
Varsinaisesti sitä ei ole. Tosin tapaamisia on estetty, ei edistetty. Myös puhelinyhteydenpidossa ongelmia isältä äidin kotiin.
"Myös lasten oma mielipide painaa paljon, sitä enemmän mitä vanhemmasta lapsesta on kyse."
Tosiaan siis alle kouluikäinen.
3.
"Sosiaaliviranomaisten olosuhdeselvitys on usein se merkittävin. Oleellista kaikessa näytössä on se, että sillä pitää pyrkiä osoittamaan miksi _lasten_ olisi parempi/huonompi olla jossain. On ihan turha selittää kuinka hyvä ihminen itse on tai kuinka huono ihminen toinen on, ellei tällä ole merkitystä lasten hyvinvointiin."
Tuo on varmaan totta. Mutta eikö nuo tapaamisten estot yms. kerro juuri tuota? Ja yhteistyökyky on tämänhetken lähihuoltajalla sanelupolitiikkaa.
"Vaikuttaa siltä että lapsen etu kulkee käsikädessä äidin edun kanssa nykyisessä oikeuskäytännössä. Niin vaikeaa on tasaveroisessa olevan isän saada lastaan asumaan luokseen..vaikka yhteishuoltajuus säilyisikin. Vai onko näin?"
Perinteisesti äidit viettävät enemmän aikaa pienten lasten kanssa ja hoitavat suuremman osan lapsen asioista (päiväkodit ym.) kun taas isät keskittyvät työhön ja perheen elättämiseen. Oikeuden on helppo ajatella, että lapsilla on kiinteämpi suhde äitiinsä tästä syystä, ellei muuta erikseen osoiteta.
Usein kun vielä erossa isä muuttaa kotoa pois kun äiti jää lasten kanssa sinne, mikä entisestään pahentaa tilannetta isän näkökulmasta.
"Tässä tapauksessa lapsi tosin ei ole vielä koulussa..joten mielestäni aika avoin tilanne?"
Onko lapsi päiväkodissa? Jos on, muuttuisiko päiväkoti jos lapsi muuttaisi isän luo? Jos ei ole päiväkodissa, hoitaako äiti lasta kotona?
Usein on helppo ajatella, että ei ole lapsen edun mukaista muuttaa olemassaolevaa tilannetta ellei siihen ole erityistä syytä.
"Tosin tapaamisia on estetty, ei edistetty."
"Mutta eikö nuo tapaamisten estot yms. kerro juuri tuota? Ja yhteistyökyky on tämänhetken lähihuoltajalla sanelupolitiikkaa."
Lähihuoltajan halu estää lapsia tapaamasta toista vanhempaansa on ilman muuta asia, mikä kannattaa tuoda esille, erityisesti jos toisella ei ole esittää omasta toiminnasta vastaavia moitteita.
Jotta väite olisi uskottava (toinen varmasti kiistää sen), pitää sen tueksi olla jotain näyttöä. Pidä vaikka päiväkirjaa johon merkitset kaikki ongelmat mitä on esiintynyt. Jos vielä joku muu voi vahvistaa, että noin todella on, vielä parempi. Esimerkiksi jos toisella ei ole tapana tuoda lapsia sovittuna aikana, kutsuu tuoksi ajaksi jonkun kaverin kylään, niin vastapuolen on paha kiistää tapahtunutta.
Valitettavasti tilanne ei useinkaan ole isän kannalta tasa-arvoinen. Jotenkin pitäisi pystyä osoittamaan, että lapsilla on parempi elämä isän luona, vaikka vakiintuneet olosuhteet lähtökohtaisesti puoltaisivat lasten jäämistä äidin luokse. Jollei äiti itse mokaa jotain (päihdeongelma ym.) on tuo usein ylivoimainen tehtävä. Isompien lasten osalta lasten oma tahto olisi keino tuohon, mutta alle kouluikäisten osalta ei tuostakaan ole apua. Näin se vain valitettavasti riitatilanteessa menee.
Veikkaisin jälkimmäistä:
"- Sosiaalialalla työskentelevällä miehellä on yhdeksän kertaa suurempi mahdollisuus kokea syrjintää kuin naisella. Sitten toisaalta asiakkaan roolissa erityisesti miehet valittaa huoltasjuusriidoissa tapahtuvasta syrjinnästä."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/miehiin_kohdistuva_sukupuolisyrjinta_suomessa_yleista__525950.html
1. Tuomarin asenne painaa
2. Painaa jos olet nainen.
3. kaverien lausunnot jos ovat koulutusasteikolla korkeampia kuin sossut.
Luki laissa mitä hyvänsä, niin tuomarin henkilökohtainen asenne ratkaisee tämmöisissä asioissa. Jos on wanha-asenteellinen tuomari, niin mikään ei estä asuttamasta lapsia jokatapauksessa äidille. Myös koulutusfetismiä arvostavat tuomarit arvostavat siskojen ja kavereiden/työkavereiden lausuntoja (vaikka olisivat ammatillisesti jäävejä) enemmän, kuin sossujen JOS heillä on korkeaa koulutusta, esim. lääkäri tai vaikkapa kriisilastenhoitaja.
Toivotan ONNEA oikeudenkäyntiin, sillä sitä siellä omasta kokemuksesta tarvitaan enemmän, kuin lakikirjaa.
.. tällaisissa tapauksissa. Jos sinulla on mahdollisuus saada tietoosi, miten tämä tuomari, joka on nimetty istumaan istunto, on aikaisemmin tuominut vastaavanlaisia juttuja. Onko hän nainen tai mies, minkä ikäinen.
Notaarinplanttua älä ota harjottelemaan jutullasi. Siirrä siinä tapauksessa asian käsittelyä keinolla millä hyvänsä.
Notaarit eivät istu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita.
Vaikka tarkastelisi ko. naisen tuomioita? Entä jos olisivatkin kaikki äidin eduksi tuomittu?...Mitäänhän ei voi asialle kuitenkaan tehdä?!
Ei siellä mitään äidin eduksi tuomita! Kyse on lapsen edusta.