Entä jos jälkikasvusi...

Mieti tätä ja ihmettele itseksesi. Nainen olisi 27-vuotias, myyntisihteeri ja mies 35-vuotias osastopäällikkö. Satuhäät tulisi

jälkikasvun iästäkin, mutta jos parikymppinen seurustelisi vaikka kymmenenkin vuotta vanhemman kanssa, en näkisi siiä mitään kummallista, ainakin tyttöjen ollessa kyseessä, - en oikein osaa sanoa miten se poikien kohalla toimisi..en kai tykkäisi erikoisemmin..

Ikäero ei sinänsä välttämättä mitenkään merkityksellistä. Tarkoitan siis vanhemman kannalta, jokainen pohtii ikäeron merkitystä erikseen omassa suhteesaan.

Omassa suhtautumisessa lapsen suhteeseen olennaista on, minkäikäisistä on kyse. Jos esim. 22-vuotias tytär seurustelisi 29-vuotiaan pojan kanssa, ajattelisin, että hyvä, saattavat henkisesti olla samalla tasolla. Mutta jos 14-vuotias tytär seurustelisi 21-vuotiaan pojan kanssa, pelästyisin ja puuttuisin varmaankin jotenkin asiaan. Ei väliä kumpi olisi minun lapseni. Miehenä minulla olisi mielessä epäilyt pojan aikeista. Toisaalta 14-vuotias tyttö on siinä määrin lapsellinen, ettei kyse ole tasaveroisesta suhteesta.

Yleisesti olen sitä mieltä, että vaikea ulkopuolisen sanoa, mikä on oikea ikäero, etenkin toisille. Rakkaus on seikka, johon ei ulkopuolisten pidä sekaantua. Ei edes vanhempien.

Olen "huuli pyöreänä" ihmetellyt suoranaista vihaa, jota jotkut ovat tunteneet Saulia ja Jenniä kohtaan. Jos kaksi täysi-ikäistä, joista nuorempikin on 31-vuotias, avioituvat, ei siihen ole mitään sanottavaa. Ei, vaikka olisin Jennin isä, enkä itse kohdaltani voisi ajatella avioituvani 29 vuotta nuoremman naisen kanssa!!

ovat jo molemmat löytäneet puolisonsa ja ovat naimisissa vain muutaman vuoden ikäerolla olevien puolisoidensa kanssa.
Kymmenenkin vuoden ikäero ei tuntuisi missään, mutta jos jälkikasvu olisi haluamassa puolisokseen mun ikäistä ihmistä, niin siinä kohtaa kyllä varmasti tökkisi.
Siltikään en voisi asiaan mitään sanoa, siihen olisi vain sopeuduttava.
Puolison valinta on jokaisen henk.koht asia. Itselleenhän se puoliso otetaan, eikä suvulle.
Olen onnellisessa asemassa, että molemmat lapseni ovat saaneet mitä mukavimmat puolisot, joiden kanssa on helppo tulla toimeen ja sopeutuvat luontevasti meidän perheeseen. Myös tulemme hyvin toimeen heidän vanhempiensa kanssa.

Hankkikaa elämä. Minulle tärkeintä lasteni suhteen on että he tulevat toimeen minun kanssani.
Näkeehän lapsesta onko onnellinen. Muista viis.

noin kaksi kertaa itsensä ikäisen tyypin kanssa. Olen kyllä hienovaraisesti kannustanut etsimään hieman ikäisempäänsä seuraa. Mutta toistaiseksi kaikki on ollut vielä hyvin viatonta ja niin kauan kun sellaisena pysyy, ei minun tarvitse mihinkään puuttua.

Kyllä olisi elämä täydellistä jos muuta mietittävää ei olisi.

Poikamme elinkumppani on 6-vuotta nuorempi.
Asia ei minulle kuulu ja vaikka yrittäisinkin pohtia sitä niin melko luonnollinenhan tuo ikäero on.
Naisenpuolikin on sopivasti nähnyt elämää joten kokemattomien teinirakkaudesta ei ole kyse.

jauhaa ikäeroja. Onko muut aiheet jo loppuun käsitelty ja aletaan taas roundi alusta. Ensin ikäerot ja kelvottomat miehet sitten kelpaamattomat plus viisikymppiset naiset.

tasajalkaa, sitten vauhditonta kolmiloikkaa, takapihalla.

mutta jos ulkomaalaisen kanssa.
putsaisin aseet. :=D