Kuhmosta vanhoja kuvia

Forbidden.

k0rh0nen kirjoitti:

Forbidden.

Uusi linkki löytyykö kuvat Kuhmosta http://www.panoramio.com/user/651977/tags/Kuhmo

Entinen Kuhmolainen kirjoitti:

Uusi linkki löytyykö kuvat Kuhmosta http://www.panoramio.com/user/651977/tags/Kuhmo

Lue lisää

Mukavaa katseltavaa, Korpilinnan rakennustyömaa ja Kuhmon linja-autoasema 1940-luvulta noin eritoten.

Tuli muuten mieleen, että rakennettiinko Korpilinna tosiaan 40-luvulla, siis talvisodan jälkeen, vai jo aiemmin. Itse muistelen jälkimmäistä.

kiitos! kirjoitti:

Mukavaa katseltavaa, Korpilinnan rakennustyömaa ja Kuhmon linja-autoasema 1940-luvulta noin eritoten.

Tuli muuten mieleen, että rakennettiinko Korpilinna tosiaan 40-luvulla, siis talvisodan jälkeen, vai jo aiemmin. Itse muistelen jälkimmäistä.

Lue lisää

ennen talvisotaa. Se näkyy kuvissa.

Korpilinna valmiina v. 1928.

Pian vihkiäisjuhlan jälkeen seurasi paluu arkeen: alkanut pulakausi ja yhteiskunnan poliittiset myllerrykset aiheuttivat Korpilinnan toiminnasta ja hoidosta vastaaville taloyhtiön johtokunnalle ja käytännössä samoista henkilöistä koostuvalle suojeluskunnan esikunnalle jatkuvaa huolta: 15.10.1930 totesivat Pekka Kontio, A. Vähäkainu ja Akseli Julkunen halkolaskun maksamisvaikeudet ja 3.12.1930 päätettiin Sk:n yliesikunnalta anoa avustusta Kuhmoniemellä vallitsevan kovin kireän taloudellisen ahdingon perusteella. Myös talon varusteluun kiinnitettiin huomiota: vuonna 1930 hankittiin vesisaavi, ruisku, palovarjo ja kaksi kaasusammutinta. Ensimmäiseksi vahtimestariksi kiinnitettiin J. Peltonen 27.12.1930 lukien. Suojeluskunnan esikunta päätti valtuuttaa aluepäällikkö Oskari Peltolan ostamaan Kajaanista lakkautetun Työväen näyttämön "tulenkestävän väliverhon ja pukuvaraston". Vahtimestarit vaihtuivat melko tiheään: 1.12.1934 toimeen valittiin Eelis Huotari ja 1.2.1936 Aino Ottelin, joka hoiti tointa 8.9.1936 saakka. Pitempiaikaiseksi 1.10.1936 alkaen tuli sitten Mikko Merentie (ent. Melentjeff), jonka perhe osallistui varsin kokonaisvaltaisesti talon hoitoon ja monipuolisiin sivutoimiin.

Kesällä 1935 vuorattiin Korpilinna sisältä ja päältä. Urakan sai tehtäväkseen 32 500 markalla Pekka Pulkkinen.

Vuonna 1939 Korpilinnan kimpipäreistä tehty katto korvattiin tiilikatolla. Merkittävänä tekijänä oli vakuutusyhtiön vaatimus: tiilikatto oli pärekattoon verrattuna turvallisempi ja vakuutusehdotkin edullisemmat. Samana vuonna purki Aukusti Pääkkönen ("Veräjänkorvan Aukusti") poisvientipalkkiolla Korpilinnan uunit ja uunilämmityksen tilalle tuli Huber Oy:n asentama vesikeskuslämmitys. Taloyhtiö otti remonttia varten Kuhmon Säästöpankilta 90 000 markan lainan, jonka takaajiksi useat Kuhmon isännät ilmoittautuivat.

Jossain määrin taloyhtiön ja suojeluskunnan tehtävät menivät limittäin ja taloyhtiön asioita käsiteltiin myös suojeluskunnan esikunnassa. Irtaimiston ja kaluston hankintatoimet sekä 1930- luvun lopulla perustetun elokuvateatterin hankinnat olivat asioista merkittävimpiä.

rakennettiin kirjoitti:

ennen talvisotaa. Se näkyy kuvissa.

Korpilinna valmiina v. 1928.

Pian vihkiäisjuhlan jälkeen seurasi paluu arkeen: alkanut pulakausi ja yhteiskunnan poliittiset myllerrykset aiheuttivat Korpilinnan toiminnasta ja hoidosta vastaaville taloyhtiön johtokunnalle ja käytännössä samoista henkilöistä koostuvalle suojeluskunnan esikunnalle jatkuvaa huolta: 15.10.1930 totesivat Pekka Kontio, A. Vähäkainu ja Akseli Julkunen halkolaskun maksamisvaikeudet ja 3.12.1930 päätettiin Sk:n yliesikunnalta anoa avustusta Kuhmoniemellä vallitsevan kovin kireän taloudellisen ahdingon perusteella. Myös talon varusteluun kiinnitettiin huomiota: vuonna 1930 hankittiin vesisaavi, ruisku, palovarjo ja kaksi kaasusammutinta. Ensimmäiseksi vahtimestariksi kiinnitettiin J. Peltonen 27.12.1930 lukien. Suojeluskunnan esikunta päätti valtuuttaa aluepäällikkö Oskari Peltolan ostamaan Kajaanista lakkautetun Työväen näyttämön "tulenkestävän väliverhon ja pukuvaraston". Vahtimestarit vaihtuivat melko tiheään: 1.12.1934 toimeen valittiin Eelis Huotari ja 1.2.1936 Aino Ottelin, joka hoiti tointa 8.9.1936 saakka. Pitempiaikaiseksi 1.10.1936 alkaen tuli sitten Mikko Merentie (ent. Melentjeff), jonka perhe osallistui varsin kokonaisvaltaisesti talon hoitoon ja monipuolisiin sivutoimiin.

Kesällä 1935 vuorattiin Korpilinna sisältä ja päältä. Urakan sai tehtäväkseen 32 500 markalla Pekka Pulkkinen.

Vuonna 1939 Korpilinnan kimpipäreistä tehty katto korvattiin tiilikatolla. Merkittävänä tekijänä oli vakuutusyhtiön vaatimus: tiilikatto oli pärekattoon verrattuna turvallisempi ja vakuutusehdotkin edullisemmat. Samana vuonna purki Aukusti Pääkkönen ("Veräjänkorvan Aukusti") poisvientipalkkiolla Korpilinnan uunit ja uunilämmityksen tilalle tuli Huber Oy:n asentama vesikeskuslämmitys. Taloyhtiö otti remonttia varten Kuhmon Säästöpankilta 90 000 markan lainan, jonka takaajiksi useat Kuhmon isännät ilmoittautuivat.

Jossain määrin taloyhtiön ja suojeluskunnan tehtävät menivät limittäin ja taloyhtiön asioita käsiteltiin myös suojeluskunnan esikunnassa. Irtaimiston ja kaluston hankintatoimet sekä 1930- luvun lopulla perustetun elokuvateatterin hankinnat olivat asioista merkittävimpiä.

Lue lisää

Olisi paikallaan. Tämä edellinenhän on suoraa lainausta Jukka Lankisen tekstistä!