yksinäisyyttä. On raskasta, kun on elämässä välillä jännittäviä ja turvattomuutta tuottavia asioita, eikä ole ketään kenen kanssa jakaa niitä. Se helpottaisi tosi paljon. Ulospääsy tilanteesta on tietysti kun lähtee ihmisten ilmoille, mutta se ei auta "tähän hätään". Onhan niitä tietysti joitain tuttavia, kelle voisi kertoa asioitaan, mutta kun ei halua, ei ole luottamusta eikä niin syvää ystävyyttä, että haluaisi kertoa.
Miten toimitte kun yksinäisyys kasvaa oikein suureksi.
Miten toimitte kun yksinäisyys kasvaa oikein suureksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voimia sinulle. Tiedän, että ystävyyden täytyy olla aika syvää, että voisi kertoa asioitaan. Mitkään hyvän päivän tuttavat eivät siihen riitä, eikä itsestä voi väkisin puristaa luottamusta ja puhetta ulos. Yksi tapa on tietysti kirjoittaa jollekin nettipalstalle ja toivoa, että joku lukee ja vastaa. Vaikka eihän se mitään ystävyyttä ole.
Oloni on jo paljon parempi. Olen vain sellainen, että stressaan uusista asioista ja olin aamulla menossa sellaiseen tilaisuuteen/tilanteeseen, johon olisin tarvinnut tukea. Kukaan "läheisistäni" ei tiennyt minun tilanteestani. Yksinäisyys ei ole poistunut, mutta se on hyvin hallinnassa.
Olen viimein valmis laajentamaan elämän piiriäni neljän seinän sisältä ihmisten ja erilaisten asioiden lähelle.
Ei saa lannistua eikä vaipua toivottomuuteen!