Viikon

koska samoilla kierroksilla ajelen autolla ylämäkeenkin, ellei nyt ihan vuori ole kysymyksessä.

vastausta kirjoitti:

koska samoilla kierroksilla ajelen autolla ylämäkeenkin, ellei nyt ihan vuori ole kysymyksessä.

Kyllä vastaus on oikea. Ajat veneellä nimen omaa sitä vuoren rinnettä ylös. Osa ilmiöstä selittyy myös potkurin huonommalla hyötysuhteella ja isolla luistolla alemmilla kierrosluvuilla.

Mietitäänpä minkälaisella moottoriteholla autot yleensä liikkuvat.
Bensamoottorinen auto kuluttaa maantieajossa yleensä noin 8-9l/100km. Jos selviät noin 3000r/min niin moottori on aika iso ja kulutus lähempänä tuota 9l/100km. Saat keskinoudeksi ehkä 90km/h.
Kone kävi siis 1,11 joten tuntikulutus luokkaa 9/1,11 = 8,1l/h. Nelitahtikone kuluttaa noin 0,3l/hevosvoimatunti. Käytössä on siis keskimäärin 8.11/0,3 = 27hv. Koneesi huipputeho on ehkä 150hv, eli käytösssä on vain noin 20% mottoritehosta.
Laskepa itse kuinka suuri osuus mootoritehosta on käytössä veneessä, niin huomaat miksi ajat veneellä korkeammilla kierroksilla.
Perustelet väittämää vastaan sanoen että voit ajaa autolla mäkeä ylös sillä samalla kierrosluvulla. Kyllä, mutta silloin lähestytään tilannetta, jossa veneeseen on valittu potkuri, jolla moottori ei saavuta kaasu pohjassa kuin sen 3000 rundia. Tällöin ei moottori anna kuin osan ilmoitetusta huipputehostaan ja se käy kuitenkin raskaasti kuormitettuna eikä yleensä tykkää hyvää kaasupohjassa alikierroksilla ajosta pitkän päälle, joten huiska on valittu väärin.
Voit tietysti hommata veneeseen niin suuren moottorin, että haluamasi nopeus löytyy jo 3000r/min. Se vain voi olla kallis ja hankala toimenpide. Myös veneen moottoritehon kesto voi tulla vastaan, eli täyttä tehoa ei välttämättä voisi koskaan hyödyntää.
On selvää, että moottorit kestävät paremmin kun käytössä on vain pieni osa moottoritehosta. Onko ratkaisu sitten kuitenkaan kokonaisuutta ajatellen järkevä, onkin jo toinen juttu.

Ykä2 kirjoitti:

Kyllä vastaus on oikea. Ajat veneellä nimen omaa sitä vuoren rinnettä ylös. Osa ilmiöstä selittyy myös potkurin huonommalla hyötysuhteella ja isolla luistolla alemmilla kierrosluvuilla.

Mietitäänpä minkälaisella moottoriteholla autot yleensä liikkuvat.
Bensamoottorinen auto kuluttaa maantieajossa yleensä noin 8-9l/100km. Jos selviät noin 3000r/min niin moottori on aika iso ja kulutus lähempänä tuota 9l/100km. Saat keskinoudeksi ehkä 90km/h.
Kone kävi siis 1,11 joten tuntikulutus luokkaa 9/1,11 = 8,1l/h. Nelitahtikone kuluttaa noin 0,3l/hevosvoimatunti. Käytössä on siis keskimäärin 8.11/0,3 = 27hv. Koneesi huipputeho on ehkä 150hv, eli käytösssä on vain noin 20% mottoritehosta.
Laskepa itse kuinka suuri osuus mootoritehosta on käytössä veneessä, niin huomaat miksi ajat veneellä korkeammilla kierroksilla.
Perustelet väittämää vastaan sanoen että voit ajaa autolla mäkeä ylös sillä samalla kierrosluvulla. Kyllä, mutta silloin lähestytään tilannetta, jossa veneeseen on valittu potkuri, jolla moottori ei saavuta kaasu pohjassa kuin sen 3000 rundia. Tällöin ei moottori anna kuin osan ilmoitetusta huipputehostaan ja se käy kuitenkin raskaasti kuormitettuna eikä yleensä tykkää hyvää kaasupohjassa alikierroksilla ajosta pitkän päälle, joten huiska on valittu väärin.
Voit tietysti hommata veneeseen niin suuren moottorin, että haluamasi nopeus löytyy jo 3000r/min. Se vain voi olla kallis ja hankala toimenpide. Myös veneen moottoritehon kesto voi tulla vastaan, eli täyttä tehoa ei välttämättä voisi koskaan hyödyntää.
On selvää, että moottorit kestävät paremmin kun käytössä on vain pieni osa moottoritehosta. Onko ratkaisu sitten kuitenkaan kokonaisuutta ajatellen järkevä, onkin jo toinen juttu.

Mielestäni pitäisi ottaa huomioon myös se että autossa on monta vaihdetta ja veneessä vain yksi eteenpäin. Oma auto menee kyllä alle kolmentuhannen viitosella, mutta liikeelle lähtö ei onnistu sillä vaihteella, sen sijaan veneessä kaikki pitää onnistua yhdellä vaihteella.
Varmaan myös veneenpohjan / veden kitka on erilainen kuin autossa vastaava jossa on pyörät alla.

Ykä2 kirjoitti:

Kyllä vastaus on oikea. Ajat veneellä nimen omaa sitä vuoren rinnettä ylös. Osa ilmiöstä selittyy myös potkurin huonommalla hyötysuhteella ja isolla luistolla alemmilla kierrosluvuilla.

Mietitäänpä minkälaisella moottoriteholla autot yleensä liikkuvat.
Bensamoottorinen auto kuluttaa maantieajossa yleensä noin 8-9l/100km. Jos selviät noin 3000r/min niin moottori on aika iso ja kulutus lähempänä tuota 9l/100km. Saat keskinoudeksi ehkä 90km/h.
Kone kävi siis 1,11 joten tuntikulutus luokkaa 9/1,11 = 8,1l/h. Nelitahtikone kuluttaa noin 0,3l/hevosvoimatunti. Käytössä on siis keskimäärin 8.11/0,3 = 27hv. Koneesi huipputeho on ehkä 150hv, eli käytösssä on vain noin 20% mottoritehosta.
Laskepa itse kuinka suuri osuus mootoritehosta on käytössä veneessä, niin huomaat miksi ajat veneellä korkeammilla kierroksilla.
Perustelet väittämää vastaan sanoen että voit ajaa autolla mäkeä ylös sillä samalla kierrosluvulla. Kyllä, mutta silloin lähestytään tilannetta, jossa veneeseen on valittu potkuri, jolla moottori ei saavuta kaasu pohjassa kuin sen 3000 rundia. Tällöin ei moottori anna kuin osan ilmoitetusta huipputehostaan ja se käy kuitenkin raskaasti kuormitettuna eikä yleensä tykkää hyvää kaasupohjassa alikierroksilla ajosta pitkän päälle, joten huiska on valittu väärin.
Voit tietysti hommata veneeseen niin suuren moottorin, että haluamasi nopeus löytyy jo 3000r/min. Se vain voi olla kallis ja hankala toimenpide. Myös veneen moottoritehon kesto voi tulla vastaan, eli täyttä tehoa ei välttämättä voisi koskaan hyödyntää.
On selvää, että moottorit kestävät paremmin kun käytössä on vain pieni osa moottoritehosta. Onko ratkaisu sitten kuitenkaan kokonaisuutta ajatellen järkevä, onkin jo toinen juttu.

perustuva vaan johtuu osaksi:
1. Tieliikenteen nopeusrajoituksista. Saksan Autobahneilla nopeusrajoituksettomilla alueilla monet ajavat autoillakin matka-ajoa yli 4000 rpm. Voit tietysti ajaa korkeilla kierroksilla autollakin, mutta yleensä vaihteisto mahdollistaa sen, että on mahdollista ajaa nopeusrajoituksen mukaan ja matalammilla kierroksilla eli mukavammin ja taloudellisemmin.

2. Jos vesillä olisi nopeusrajoituksia (muita, kun satama-alueiden rajoitukset) esim. runkoväylillä 20km/h niin suurin osa ajaisi suunnilleen sen 20 km/h riippumatta niistä koneen kierroksista. Varsinkin, jos olisi riski, että siinä viereisellä luodolla, sen lokin pesän takana on vene poliisi tutkan kanssa.

3. Lisäksi etenkin liukuvilla veneillä on usein hyvin kapea toimiva nopeusalue. Liukukynnyksen jälkeen sitä yleensä rajoittaa yläpäästään valittu moottoriteho. Uppoumarunkoisilla ja puoliliukuvilla voidaan matkanopeus valita niin alhaiseksi, että koneessakin on matalat kierrokset. Tosin etenkin uppoumarunkoisissa ei rungon ominaisuuksien takia päästä käytännössä ikinä hyödyntämään sitä varalla olevaa moottoritehoa. Voidaan ajaa sitä 7 solmua alle 3000 kierroksella tai 10 solmua yli 4000 kierroksella.

vastausta kirjoitti:

koska samoilla kierroksilla ajelen autolla ylämäkeenkin, ellei nyt ihan vuori ole kysymyksessä.

Kaasupoljin täsmälleen samassa asennossa kuin tasamaalla,siihen ylämäkeen! Kerro myöhemmin kuinka kävi.

...ei oikeastaan ole tässä vastaus. Venehän ei varsinaisesti kulje veden pinnalla vaan on aina osittain upoksissa ja sen on edetäkseen työnnettävä vettä sivuun. Vesi on jokseenkin kokoonpuristumatonta, joten sen liikuttaminen on työlästä.

Oikeampi vertaus olisi se, että autoa ajettaisiin liejussa pyörät koko ajan napaa myöten upoksissa. Ei liene kelleen yllätys, että normaalin maantienopeuden ylläpitäminen söisi aika pirusti bensaa. Tosin luultavasti loppuisi joko teho tai pito kesken.

JRxxx kirjoitti:

...ei oikeastaan ole tässä vastaus. Venehän ei varsinaisesti kulje veden pinnalla vaan on aina osittain upoksissa ja sen on edetäkseen työnnettävä vettä sivuun. Vesi on jokseenkin kokoonpuristumatonta, joten sen liikuttaminen on työlästä.

Oikeampi vertaus olisi se, että autoa ajettaisiin liejussa pyörät koko ajan napaa myöten upoksissa. Ei liene kelleen yllätys, että normaalin maantienopeuden ylläpitäminen söisi aika pirusti bensaa. Tosin luultavasti loppuisi joko teho tai pito kesken.

Älähän nyt, kysymys on juuri tuosta veden erilaisesta vastuksesta suhteessa tehontarpeeseen. Jos veden vastus olisi sama kuin auton vierintävästus niin perämoottorin kierroksia voitaisiin reippaast laskea tuo matkavauhdin saavuttamiseksi.
Toisekseen jos veneen yläpuolelle tehtäisiin siivet jolla voisi veneen nostaa tuosta kitkapinnasta irti vauti kasvaisi ja kierroksia saisi taasenkin laskea.

Jos sitä ei taas lue kuin piru raamattua. Siinä kysytään miksi veneillä ajetaan autoihin verrattuna korkeammilla kierroksilla maksimikierroksiin nähden.

Jaatsi kirjoitti:

Jos sitä ei taas lue kuin piru raamattua. Siinä kysytään miksi veneillä ajetaan autoihin verrattuna korkeammilla kierroksilla maksimikierroksiin nähden.

autossa on ne vaihteet, tai siis niitä on useampi, veneissä yleensä eteen vain yksi vaihde tai kaksi ( ZF-Dual speed).

Auton renkaat eivät yleensä juuri sudi tasaisella nopeudella ajettaessa, mutta veneen eteneminen edellyttää potkurin "sutimista" eli luistoa ; toimintaperiaate on pikkuriikkisen erilainen renkailla ja potkurilla.

Mutta veneessäkin olisi mahdollista käyttää ylivaihdetta, mikä mahdollistaisi matka-ajon alemmilla moottorin kierroksilla. Laivoissa tähän käytetään säätölapapotkureita joissa potkurin nousua voidaan säätää ; muutenhan ei isoilla vakiokierroskoneilla juuri nopeutta voisikaan säätää. Mutta luistoa niissäkin on.

Eli suurin ero auton ja veneen välillä on siinä tavassa joka tuottaa eteentyöntävän voiman, siinä missä auton rengas vetää pitävällä alustalla renkaan ja pinnan välisen kitkan avulla, niin potkuri työntää venettä eteenpäin sen taakse sinkoaman vesisuihkun rekyylin voimalla , ja sitä rekyyliä syntyy vain silloin kuin suihku on nopeampi kuin veneen liike eteenpäin; eli potkurin on pyörittävä kovempaa kuin mitä suoraan noususta ja kierrosluvusta laskien voisi päätellä ilman tuon luiston vaikutusta; eli veneellä ajo vastaa siis jatkuvaa sutien ajamista autolla, ja vieläpä ylämäkeen, koska veneen kulkuvastus on auton vastusta suurempi.

Potkuri mitoitetaan siten, että se koneen maksimitehoa vastaavalla kierrosluvulla kykenisi välittämään veteen kaiken mahdollisen koneen antamasta tehosta, eli käytännössä tarkoittaa sitä että potkuri on juuri niin iso ja jyrkkä kuin kone jaksaa täydellä tehollaan pyörittää - tällöin vene saavuttaa maksiminopeutensa.
Luisto pienenee nopeuden kasvaessa ja päinvastoin, ja tästä johtuen joutuu potkuri pyörimään suhteettoman kovaa autoon verrattuna maksiminopeutta hitaammin ajaessa.

Tässä voisi "loikkarivaihde" auttaa jos käytössä olisi useampi vaihde, jolloin loikkaria käytettäisiin moottorin parhaan väännön ja taloudellisimman kierrosluvun alueella; mutta tämän käyttö kovemmilla kierroksilla voisi johtaa moottorin ylikuormittumiseen. - ja palstan aihepiirin mukaisesti tämä viimeinen kappale käsitteli veneitä.

yksi oikea vastaus kirjoitti:

autossa on ne vaihteet, tai siis niitä on useampi, veneissä yleensä eteen vain yksi vaihde tai kaksi ( ZF-Dual speed).

Auton renkaat eivät yleensä juuri sudi tasaisella nopeudella ajettaessa, mutta veneen eteneminen edellyttää potkurin "sutimista" eli luistoa ; toimintaperiaate on pikkuriikkisen erilainen renkailla ja potkurilla.

Mutta veneessäkin olisi mahdollista käyttää ylivaihdetta, mikä mahdollistaisi matka-ajon alemmilla moottorin kierroksilla. Laivoissa tähän käytetään säätölapapotkureita joissa potkurin nousua voidaan säätää ; muutenhan ei isoilla vakiokierroskoneilla juuri nopeutta voisikaan säätää. Mutta luistoa niissäkin on.

Eli suurin ero auton ja veneen välillä on siinä tavassa joka tuottaa eteentyöntävän voiman, siinä missä auton rengas vetää pitävällä alustalla renkaan ja pinnan välisen kitkan avulla, niin potkuri työntää venettä eteenpäin sen taakse sinkoaman vesisuihkun rekyylin voimalla , ja sitä rekyyliä syntyy vain silloin kuin suihku on nopeampi kuin veneen liike eteenpäin; eli potkurin on pyörittävä kovempaa kuin mitä suoraan noususta ja kierrosluvusta laskien voisi päätellä ilman tuon luiston vaikutusta; eli veneellä ajo vastaa siis jatkuvaa sutien ajamista autolla, ja vieläpä ylämäkeen, koska veneen kulkuvastus on auton vastusta suurempi.

Potkuri mitoitetaan siten, että se koneen maksimitehoa vastaavalla kierrosluvulla kykenisi välittämään veteen kaiken mahdollisen koneen antamasta tehosta, eli käytännössä tarkoittaa sitä että potkuri on juuri niin iso ja jyrkkä kuin kone jaksaa täydellä tehollaan pyörittää - tällöin vene saavuttaa maksiminopeutensa.
Luisto pienenee nopeuden kasvaessa ja päinvastoin, ja tästä johtuen joutuu potkuri pyörimään suhteettoman kovaa autoon verrattuna maksiminopeutta hitaammin ajaessa.

Tässä voisi "loikkarivaihde" auttaa jos käytössä olisi useampi vaihde, jolloin loikkaria käytettäisiin moottorin parhaan väännön ja taloudellisimman kierrosluvun alueella; mutta tämän käyttö kovemmilla kierroksilla voisi johtaa moottorin ylikuormittumiseen. - ja palstan aihepiirin mukaisesti tämä viimeinen kappale käsitteli veneitä.

, mutta ei ole mielestäni täysin oikea vastaus, koska nyt puhuttiin moottorin kierroksista matka-ajossa verrattuna moottorin maksimikierroslukemaan. Potkurin luisto ei liity moottorin kierroksiin millään lailla. Jos veneessä on 200 hv kone, jolla huiput on 25 solmua ja matkanopeus 22 solmua, niin kierrokset ovat korkeammalla kuin, jos samassa veneessä on 400 hv kone, huiput 40 solmua ja matkanopeus sama 22 solmua. Tällöin veneen kuljettaja todennäköisesti valitsee korkeamman matkanopeuden. Potkurin rooli on silti sama eli luistaa.

Veneissä on matkanopeuteen nähden liian pienet koneet ja sama asia toisin sanoen eli matkanopeus valitaan liian korkeaksi - koska niin voidaan tehdä. Lue Autobahn vertaus eli nopeusrajoituksettomilla tie osuuksilla tuppaavat ne auton matka-ajokierroksetkin nousemaan - luisti se vetävä pyörä tai ei.

> mitään järkeä? Kun ei tiedetä, millaiset koneet
> on kyseessä. Sikstoisekseen nuo luvut kuulostaa
> vähän kummilta. Monet tämän päivän
> normaalikokoiset perheautot (jokin 1,6-1,8
> -kokoinen moottori) kiertävät maantienopeudessa
> vitonen silmässä 2000-2500 kierrosta. Kuuleman
> mukaan Opelit jopa alle 2000.

Voidan myös kysyä mikä on se maantienopeus.
Kun lähdetää pääkaupunkiseudulta liikenteeseen ajetaan lähes järjestään pätkä moottoritietä.
Oma 1,4l bensakoneeni pyörii silloin kesärajoitusten aikaan noin 4000 r/min ja nopeus on se yleinen 10 yli sallitun eli 130 km/h. Kone tarjoaa huippunsa 6000 r/min, joten vieläkin jäädään 67% huippukierroksista ja tehon suhteen noin 35% huipputehosta.
Maantienopeuksilla auton kulkuvastus muodostuu pääosin ilman vastuksesta, joka on ratkaisevasti veden vastusta pienempi.
Veneen kulkuvastukset muodostuvat monimutkaisemmin, suurimmaltaosin aallonmuodostuksesta ja pohjan kitkasta joka pääosin aiheuttaa pyörteitä ja kevyillä nopeilla (yli 40 solmua) veneillä myös huomattavasti ilmanvastuksesta.

Tosiasiahan on, että veneiden moottoritehot ovat oleelisesti pienempiä kulkuvastuksiin nähden kuin autoissa. Tämä taas johtunee monistakin syistä, pääosin kuitenkin kustannuksista ja ei aina niin maantien tasaisesta kulkualustasta. Ei siis ole järkevää yrittääkkään pyrkiä samoihin nopeuksiin joten käytetään suhteellisesti ottaen pienempiä tehoja.
Vaihteita tarvitaan veneessä harvoin, kuitenkin todella nopeissa laitteissa on vaihteista hyötyä, koska liukuun nousu voi olla todella vaikeaa erittäin jyrkillä potkureilla, jolloin moottorien vääntö ei yksinkertaisesti riitä ilman alennusvaihdetta lähdössä.
Moottoritehojen kasvaessa voi tarvetta vaihteisiin tulla eteen myös pienimmän käytettävissä olevan nopeuden alentamiseksi, koska laituriin ajaminen saattaa käydä vaikeaksi.