myöskin palsta-Ruuneperille!
Päivää onkin vietetty jo vuodesta 1854, jos oikein muistan.
Runeberg täytti silloin 50 vuotta.
Hänen virsistään ei ole paljoakaan täällä puhuttu.
Virsi 183: 6 säkeistö:
"Kuin vesilintu lahdella
käy alle veden pinnan
ja puhdistettuaan sulkansa
taas nostaa puhtaan rinnan..."
on yksi kauneimmista.
Joskus keskusteltiin Vänrikki Stoolin suomentajista, ja siinä tuli jyrkkiä mielipiteitä.
Minä puolustin omaani, lapsena opittua.
Sven Tuuvasta:
"Ei otsaan käydä huolinut,
sen huonoks arvioi,
vaan sattui sankar'sydämeen,
jalomman valikoi."
Päivää onkin vietetty jo vuodesta 1854, jos oikein muistan.
Runeberg täytti silloin 50 vuotta.
Hänen virsistään ei ole paljoakaan täällä puhuttu.
Virsi 183: 6 säkeistö:
"Kuin vesilintu lahdella
käy alle veden pinnan
ja puhdistettuaan sulkansa
taas nostaa puhtaan rinnan..."
on yksi kauneimmista.
Joskus keskusteltiin Vänrikki Stoolin suomentajista, ja siinä tuli jyrkkiä mielipiteitä.
Minä puolustin omaani, lapsena opittua.
Sven Tuuvasta:
"Ei otsaan käydä huolinut,
sen huonoks arvioi,
vaan sattui sankar'sydämeen,
jalomman valikoi."
Vastaukset 38
Vanhimmat
Niin puhdistuu myös henkemme/sanassa kirkkahassa/ja liikkuvansa tuntee se/
olossaan oikeassa.
Minunkin rakkaimpia virsiäni kouluajoilta:)
Kiitos kun nostit päivän tasoa.
Paljon tässä tarvitaankin - onneakin.
Minulle tuttu versio kuuluu näin:
Ei kajonnut se heikkohon ja huonoon otsahan
parempahan se pyrki vaan, jalohon rintahan.
On se komeeta, että ihan liputetaan! Ettes vaan kerrassaan ylpistyisi? ;)
Olen jo niin tottunut tuohon jokavuotiseen liputukseen ettei tunnu missään. Jos joskus näet vanhan, vammaisen miehen kukevan "nokka" pystyssä, se olen minä. Pukkaa kylkeen ja sano, hei Ruune!
Voivat kyllä pääkaupungin nokka pystyssä kulkevat miehet kummastella, kun mummo mokoma tökkii ohi kurvatessaan kylkeen ja huutelee hei Ruunea. :))
Vuosikymmenet sitten oli jossakin sanomalehdessä artikkeliketju, jossa kysyttiin, millaisia väärinkäsityksiä lapsille oli tullut joistakin laulujen sanoista.
Yksi on jäänyt mieleeni Sven Tuuvasta:
"Pojasta tuli kuitenkin väkevä, harteva
kuin ORJAN RAATO PELLOLLA ,
ja kaatoi kaskea."
kuin ORJA raatoi pellolla ja kaatoi kaskea
mutta kun olin kylässä, kirjautumiseni ei siellä ollut
yhtä helppoa kuin täällä kotona, niin vasta nyt
nikkini mukaan tulee.
Liputuspäiväkin, niin! ;)
Suomennoksista Otto Manninen on minulle 'se oikea'.
Oletteko muuten lukeneet Otto Mannisen runon "Rauhan mies"?
.
Haluan omasta puolestani onnitella meidän omaa Runeberiamme, nyt en ole varma menikö oikein mutta luulen että ymmärrätte mitä tarkoitin,
Haluan kirjoittaa tämän värssyn,
Lahjoita, Jeesus,Henkesi,luo kuollut eläväksi.
Lahjoita rakkautesi/ voimaksi kestäväksi/niin että uusin sydämin/tahtosi,Herra täyttäisin/
vapaana tuomiosta. (Virsi 191.)
Tunnetuin varmaan lienee "En etsi valtaa, loistoa..."
runoilija on Topelius, ja sanoja on muutettu niin paljon, ettei ollut helppoa sitä alkusanojen perusteella löytää virsikirjasta.
Onhan se oikein, että Fredrika Runebergin leivonnainen on saanut ihan oman liputuspäivänsä.
Kyllä Runebergin tortuilla käy nyt kauppa.
Hyvä Makriina,kun muistit Fredriikkaa,joka tähteistä väsäsi lapslaumansa keskellä moisen tortun!
Liehukoot liput hänenkin muistolleen!
Jk. Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen.:)
On tehtävä töitä, vaikka palkka olisikin kiittämättömyys.
Ital. sananlasku.
minäkin leivoin tänään ja hyvä siitä tuli. Tuossapa iltapäiväkahvilla muistelimme Runebergia ja hänen vaimoansa.
Onnea vain kaimalle. Siinäpä siivellä juhlia viettää oikein liputuksen kanssa.
Sitä kyllä ihmettelin, että sama kirjailija sai Runebergin kirjallisuuspalkinnonkin. Hän onkin sitten kahminut melkein kaikki palkinnot. En ole lukenut vielä tuota teosta ja taitaa olla aika synkkää luettavaa.
Ilmeisesti se on luettava, ettei jää aukko sivistykseen.
Kirja antaa hyvän kuvan meille siitä, miltä vältyimme kun panimme niin ankarasti kampoihin aikanaan itänaapurillemme.
Ihmisten moraali murrettiin ja ihmisestä tuli toiselle susi, salavihainen ja leppymätön.
Ulkonaisesti kaikki kulkivat tyyninä askareissaan, mutta kehenkään ei voinut luottaa.
Ihminen kuitenkin v o i olla toiselle myös IHMINEN,
tuki ja turva, ilo ja seura!
Nimimerkkini on ollut jo vuosia Ruuneperi. Minkä ihmeen takia takia sitä edelleenkin yritetään vääntää muuksi?
Ei tuon nyt pitäisi olla surkeinta "vääntelyä." Sijoita huumorin piikkiin, eihän se pahaa ole, jos joku pieniä yhtäläisyyksiä eri aikakausissa.
Melkoinen energiapommi on mainittu leivos.
Nyt sitä on ryhdytty keventämään porkkanaraasteella ja nimeen on lisätty Fredrika.
Asiahan on niin, että jokaisen menestyneen miehen takana on hämmästynyt anoppi! :)
ymmärtävät
ja vielä harvemmat toteuttavat.
En ole ikinä pitänyt tuosta Frederiikan tortusta, ainakaan niistä, jotka on kohotettu soodalla, sillä inhoan soodan makua kakussa ja noissa sen maistaa läpi aina. Joskus olen saanut paremmanmakuisen, mutta silloin lienee tortun kohotusaine ollut leivinjauhe tai jokin muu.
Eilen eräässä tilaisuudessa olimme laulamassa
ja kahvitukseen se päättyi.
Runebergin torttu oli juuri niin kamalaa kuin kerroit,
sooda maistui. Söin siitä vadelmahillon ja huuhtelin
sen teen kanssa suustani ja sitten vaivihkaa
laitoin lautasliinani lopun tortun päälle.
kanssa minä sen tein. Muutin hieman reseptiä, koska minulla ei ollut karvasmenteliöljyä enkä myöskään laittanut kostutusaineeseen rommia enkä punssia. Mausteeksi laitoin kardemummaa.
Mielestäni rommi sekoitettuna sokeriveteen ei maistunut hyvältä ja kun meillä on lapsia syömässä sitä torttua niinen senkään vuoksi en viitsinyt pilata makua.
Tänään oli lapset syömässä ja kaikki pitivät valtavasti. Oli kuulema pehmoista ja ihanaa.
sen lukea kun vain saan sen jostain käsiini. Ostaa en viitsi itselleni enää kirjoja. Täytynee panna tilaus kirjastoon vetämään. Saattaa mennä pitkäkin aika, ennenkuin on mahdollisuus saada se.
Olisin varmasti pitänyt sinun tekemästäsi Runebergintortusta, kun nostatit sen leivinjauheella. :) Maku on aivan erilainen siten tehtynä.
Noinhan se on!
Kuulit varmaan jo myynti-ilmoituksen, jonka herra Hurskainen kertoi:
"Myytävänä nahkatakki. Hirveä."
Tuntuu, ettei ole turhaan konetta avannut,
kun saa nauraa ihan oikeesti. :)
Missähän nämä tinat,atolfia, satu ja kieloke kun ei ole näkynyt vuosikausiin ?
Etsin juttua Runebergin päivästä, sehän on ihan kohta.
Ehkä osa on 80 palstalla, uudella nimimerkillä.
Ei siellä näy juuri ketään , ei uudella eikä vanhalla nikillä.
tunnistin omakseni - ja tunnustan tekemäkseni.
- Hups, melkein vuosikymmen jo siitäkin!
Hyvää jatkoa teille täällä vielä kirjoittaville.
toivottaa Mia-Liisa aikaisemmin Satu.
On mulla aarre verraton , Hän kalliimpi on kultaa ! Keittiössä sapuskan teossa :D Iso-Mummokin olis huomenna täyttänyt 135 vuotta :)
Itselleni tavallaan tuntematon mutta täällä Ruotsissa piti näitä vänrikin tarinoita osata ulkoa koulussa, uskon näin olleen (skåne).
Skånska on kamalaa sössötystä, sitä Laila Kinnunen oli sotalapsena Ruotsissä joutunut lässyttämään. - Voi sen la Lailan kamalaa kohtaloa! Kuoli juoppona.
https://youtu.be/n2fwfHkQCzw Jomän :D