Liian pieni....

vakituisesti. Kaksi pienempää jalkopäässä ja iso köllikkä keskellä.
Hengitti muutes aika usein korvaani joten minun piti vaihtaa asentoa. Heh.

on liian iso näköjään. sinne toiselle laidalle mahtuu hyvin kaikki puhtaat pyykitkin. ja sänkyyn mahtuu hyvin kaksi Hihua. nukkuvat peiton alla tai joskus peiton päällä riippuen kuin lämmintä on.
joskus myös nuo odottaa oven edessä että millon pääsee nukkumaan. käynkin ne usein laittamassa nukkumaan ja sitten itse vaikka istun koneella tai katson telkkua. (ja syön rauhassa iltapalaa).
eivät kyllä koskaan valtaa tyynyjä. niillä on ihan omat paikkansa. Humle nukkuu yleensä aina vasten vatsaa taikka polvitaipeessa. Nico taas ihan jalkopäässä tai joskus kömpii polvien toiselle puolelle.

Meillä taas on ylileveä parisänky ja ahdasta sielläkin;)

nukkunut pienemmät ja isommat ei, siis silloin kun niitä oli. Mut huomenna tulee amstaffin pentunen (5kk) viikonlopuksi hoitoon katotaan sitten hyvinkö sänky riittää. =)

Ei.
Hyvä kun joskus pääsee edes makkariin.
Nukkuu omassa huoneessaan oikein kunnon nokoset,muuten koisaa välillä toki muuallakin,mihin sattuu sammumaan.

Ei pääse koirat mihinkään mööpeleille,paitsi tuon papparaisen kanssa on hiivuttu,öh, lellikkilinjalle.Pääsee usein soffalle kainaloon.
Siltä välillä kysytäänkin,että passaisko tulla pihalle käymään.Jos ei huvita,niin sitten peitellään paremmin punkkaansa,voe mahoton ...

koirulaisella ei ole meidän sänkyyn mitään asiaa, nukkuu yönsä itse tekemässäni "mökissä" (rimoista tehty kehikko, jossa kangasverhoilu.) Siellä sillä on rauhaisa paikka jonne ei ole kellään muulla asiaa.
Asuntovaunulla ollessamme parsonimme pääsee kyllä viereen nukkumaan, vaikka nukumme ukkelin kanssa 120cm leveässä(?) sängyssä. Joskus se onnistuu kyllä levittäytymään vähän liiankin isolle alalle... Sopu kuitenkin sijaa antaa, ja täytyy kyllä myöntää että on se aika kiva "unikaveri"!!!

yöllä hyvästä mielestä kun luin tätä ketjua. Niin sitä vaan köllitään siskonpeteissä koko sakki.
Usein kohdellaan koiria huonosti ja sitten on niitä onnellisia, joita pidetään tosi hyvänä.

Aikoinaan eläinlääkäri sanoi mulle, ettei hän ymmärrä, miksi koiran pitäisi päästä sohvalle (minun hauvalla oli jalka kipeä). Sanoin että minä herään aamuisin usein nokatusten, pää samalla tyynyllä.

matkalla joskus oudoissa paikoissa saattavat päästä sänkyyn, jos on leveä sänky. Silloin ne hivuttautuvat vähitellen lähemmäksi ja lähemmäksi, joten lopulta joko olen litistyneenä seinää vasten tai sitten putoamassa lattialle. Kotona nuo eivät pääse makuuhuoneeseen ollenkaan, eivätkä ole kyllä sinne pyrkimässäkään. Niillä on oma sohva.

Minulla oli sinkkuaikana vähän liian pieni sänky (saamelaisen mittaustavan mukaan siis kaksi metriä leveä ja 80 senttiä pitkä), yritin koiraa joskus saada sänkyyn lämmittämään jalkoja, mutta yleensä aina potkaisin sitä kun nukahdin, jolloin se siirtyi närkästyneenä olohuoneeseen.

kun koiruuksia vielä oli, ne eivät sängylle omatoimisesti edes kinunneet. Jos ne sinne sai nukkumaan mentäessä, niitä ei enää sängyllä ollut nukahtaessa.
Mutta heti kohta sängyn vierellä oleva lattia niille kelpasi.

Toisaalta... Kun vieraita kävi, heille petasin yösijan sängylle ja ite nukuin lattialla. Ja moniaan kerran meinasi olla melkeimpä tukalaa koisia samalla patjalla kolmen koiran kanssa...