Lumi viipyi
kuin olisi aavistanut
tulevan tehtävänsä -
tehdä tytöstä
enkeli hankeen.
Äidit tuntevat lapsensa,
rakastavat,
mutta joskus
se ei vain riitä -
riite ryöstää heidän
lapsiltaan tutut kasvot.
Kynttilälyhdyt syttyvät,
valaisevat varjoisan polun.
Suru sulattaa lumen.
kuin olisi aavistanut
tulevan tehtävänsä -
tehdä tytöstä
enkeli hankeen.
Äidit tuntevat lapsensa,
rakastavat,
mutta joskus
se ei vain riitä -
riite ryöstää heidän
lapsiltaan tutut kasvot.
Kynttilälyhdyt syttyvät,
valaisevat varjoisan polun.
Suru sulattaa lumen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
runo !
Surun sävyttämä, mutta taidokkaasti koottu,
...
Ja luulen että tiedän mistä kirjoitat.
Surullista.
Kunpa seuraavaa kertaaa ei tulisi.
tahtoo taittaa
talven niskan,
valon
häikäiseväksi -
kyyneleiksi
silmäkulmiin.
Pyydän kevät,
älä sokaise
kalleimpia,
herkimpiä
voimannäytölläsi -
tule varoen,
kanna.
Koskettavan kaunista.
poismeno koskettaa - hänen lapsensa, aina jonkun lapsen...
Minä kiitän tästä runosta. Kun katselin sitä jälkeä lumessa, mietin miltä vanhemmista tuntuu. Oma lapsi on maannut paleltuneena siinä lähistöllä taivasalla. Mitkä tapahtumat ovat johtaneet tuohon? Mikä ihme vaivaa Suomea?
Pitäisi perustaa missio nuorten auttamiseksi.
Ehkä perustankin sen, on ollut puhetta muiden vapaaehtoisten kanssa. Sellainen keskustelun ja avautumisen paikka jossa ei kynnyksiä ole.
Kiitos sinulle!
ajatuksia lasten ja nuorten puolesta. Enemmän tarvitaan aikuisia ihmisiä, jotka haluavat olla lasten ja nuorten asialla, oikealla asialla.
Olen omassa aikaisemmassa työssäni nähnyt nämä jäljet, miten hajanaiset perheet ja muu rikkonaisuus jättää jälkensä lapseen ja nuoreen.
Minun mielestä aikuisten ihmisten pitäisi unohtaa itsekkyys ja ajatella että tämä nuoriso, joka on aivan -todellakin taivasalla- tarvitsevat aikuista ihmistä. Jokainen voi kantaa vastuuta oman lähiyhteisönsä lapsista ja nuorista. Lisäksi täytyy luoda lisää näitä kynnyksettömiä kohtaamisen paikkoja, esim. nettiin. Näitä asioita olemme miettineet. Mutta kuulutan yhteisvastuullisuutta myöskin.
Hyvää illan jatkoa sinulle ja vielä kiitos runostasi!
voimia, tukijoita ja tukea tehtävääsi. Tulet sitä tarvitsemaan.
Sydämensä alla uutta elämää,
miten sitä onkaa rukoillen kantannu.
Suojella vaaroilta elämäntielle,
lastaan rakkaudensiivin saatella.
Sydämessä lasten paikka
suru katsoo kauan.
Osanottoni
Voimia Sinulle äiti
Rakkaudella monen lapsen äiti..Liisa
nyt viestisi, mutta kirjoitat niin kuin olisin joskus menettänyt oman lapseni.
Heidän mukanaan on kulkenut paitsi heidän äitinsä, myös suojelus, sillä he ovat saaneet elää ja voivat hyvin.
Ehkä teit tulkintasi ketjussa olleesta palautteesta, jossa kirjoitin, että äitien suru on yhteinen.
Suren jokaista menetettyä lasta kuin hän olisi omani, siitä: Äitien suru on yhteinen.
Tulipa lapsi tavalla tai toisella menetetyksi jo silloin, kun hän vielä etsii omaa polkuaan täällä maan päällä, tai lasta, joka tulee lopulliseen polkunsa päähän.
Suru heidän jokaisen puolesta katsokoon meistä jokaista silmiin ja sydämeen kauan.
Voimia meistä jokainen tarvinnee sen katseen vastaanottamiseen ja kestämiseen olipa kyse omasta lapsestamme tai jonkun muun lapsesta, joka on nuoreksi, aikuiseksi, jopa keski-ikäiseksi tai jo vanhukseksi kasvamassa.
Äitiys on lahja, jonka pitäisi kestää kulutusta läpi elämän.