http://www.sosiaaliportti.fi/Page/a092e5c1-eb6d-4a50-8a0a-561d01c7146a.aspx?refererUrl=/&groupId=4d811de7-1af0-4be6-bf70-5a5f127dbbe2&announcementId=34f76efd-3de3-4cec-af30-0c26628f2b58
Missä vaiheessa lastensuojeluprosessia asiakkuus alkaa?
Kysymys:
Milloin lastensuojelun asiakkuus katsotaan alkaneeksi?
Kun sosiaalitoimeen tulee lastensuojeluilmoitus, tehdään päätös selvityksen aloittamisesta.
Alkaako samalla asiakkuus, joka on voimassa selvityksen teon ajan?
Selvityksen jälkeen tehdään päätös asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Seutukunnallisesti tässä on erilaisia käytäntöjä, osa katsoo asiakkuuden alkavan selvityksestä ja kestävän vaikka vain yhden selvitystapaamisen ajan.
Osa ei aloita asiakkuutta, vaikka tapaavat perhettä "pikkujutussa".
Osa kunnista tulkitsee ensimmäisen selvityskeskustelun ennaltaehkäiseväksi työksi.
Asiakkuustilastot eivät nyt ole vertailukelpoisia eri kuntien välillä.
Vastaus:
Lakiuudistuksen myötä asiakkuuden alkaminen selkeytyi
Uuteen lastensuojelulakiin kirjattiin yksityiskohtaiset säännökset asiakkuuden alkuvaiheesta ja asiakkuuden alkaminen on suoraan luettavissa lain 26 §:stä.
Aiemmin perheellä ei aina ollut tietoa siitä, oliko lapsi kirjattu lastensuojelun asiakkaaksi vai ei ja tästä epäselvyydestä pitäisi nyt uuden lain myötä päästä eroon.
Uudistus liittyy mm. asiakkaan oikeusturvan parantamiseen, työn laadun valmistamiseen sekä työprosessin kaikinpuoliseen selkiyttämiseen ja yhdenmukaistamiseen.
Vireilletulovaiheen sisällöstä ei ole laissa tarkemmin säädetty ja siihen voi liittyä monenlaista alustavaa selvittelyä, sikäli kun seitsemän arkipäivän aikaraja antaa myöten. Käsittääksemme suurin osa vireilletuloista johtaa lastensuojelutarpeen selvitykseen ja tämä on ollut myös lainsäätäjän tarkoitus.
Asiakkuus alkaa selvityksen tekemisestä
Asiakkuus alkaa (ellei kyse ole kiireellisestä lastensuojelutoimenpiteestä) siitä hetkestä, kun sosiaalityöntekijä päättää lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä.
Selvitys ja asiakkuus voivat todellakin päättyä jo yhden tapaamisen jälkeen.
Selvityskeskustelu ei missään nimessä ole ennaltaehkäisevää työtä, koska selvitys sinällään on jo lastensuojelun toimenpide, jatkuupa asiakkuus tai ei.
Vireille tulo ja selvitysprosessi pitää erottaa toisistaan
Sosiaalityöntekijän tulee lastensuojeluprosessin johtajana itse tietää, mistä prosessin vaiheesta kulloinkin on kyse.
Prosessia ei voi johtaa, elleivät sen eri vaiheet ole kaikkien osapuolten tiedossa ilman arvailuja ja spekulointia.
Vireille tulo ja selvitysprosessi pitää selkeästi erottaa toisistaan ja tämän tulee näkyä myös asiakirjoissa.
Asiakkuuden alkaminen vaikuttaa myös asiakkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin eikä siinäkään mielessä ole mikään yhdentekevä asia.
Lastensuojeluprosessin aloittamisen selkeys tärkeää
Lastensuojeluprosessin aloitus ja sitä koskeva tilastointi täytyy saada valtakunnallisesti yhtenäiseksi, jotta voimme luotettavasti seurata ja arvioida lastensuojelutyötä.
Selkeys on tarpeen myös kunnan omaa toiminnan suunnittelua varten. Lastensuojeluprosessin alkuvaiheeseen ja mahdollisuuksiin noudattaa laissa säädettyjä aikarajoja tulee ottaa kantaa lastensuojelulain 12 § mukaisessa lastensuojelun suunnitelmassa, kun tarkastellaan kunnan lastensuojeluresurssien riittävyyttä. Sosiaalityöntekijöiden on tärkeää tuottaa tietoa suunnitelmaa varten, jotta sitä voidaan käyttää myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun seurannan välineenä.
Katso myös Lastensuojelun käsikirjan kohta Työprosessi > Lastensuojelun tarve
sekä konsulttiryhmämme aiemmin käsittelemä kysymys ”Ilmoittaminen asiakkuuden päättymisestä”.
Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmän puolesta Päivi Sinko.
Keskusteluun osallistuivat Päivi Sinko, Kerttu Vesterinen ja Tiina Ylä-Herranen.
Missä vaiheessa lastensuojeluprosessia asiakkuus alkaa?
Kysymys:
Milloin lastensuojelun asiakkuus katsotaan alkaneeksi?
Kun sosiaalitoimeen tulee lastensuojeluilmoitus, tehdään päätös selvityksen aloittamisesta.
Alkaako samalla asiakkuus, joka on voimassa selvityksen teon ajan?
Selvityksen jälkeen tehdään päätös asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Seutukunnallisesti tässä on erilaisia käytäntöjä, osa katsoo asiakkuuden alkavan selvityksestä ja kestävän vaikka vain yhden selvitystapaamisen ajan.
Osa ei aloita asiakkuutta, vaikka tapaavat perhettä "pikkujutussa".
Osa kunnista tulkitsee ensimmäisen selvityskeskustelun ennaltaehkäiseväksi työksi.
Asiakkuustilastot eivät nyt ole vertailukelpoisia eri kuntien välillä.
Vastaus:
Lakiuudistuksen myötä asiakkuuden alkaminen selkeytyi
Uuteen lastensuojelulakiin kirjattiin yksityiskohtaiset säännökset asiakkuuden alkuvaiheesta ja asiakkuuden alkaminen on suoraan luettavissa lain 26 §:stä.
Aiemmin perheellä ei aina ollut tietoa siitä, oliko lapsi kirjattu lastensuojelun asiakkaaksi vai ei ja tästä epäselvyydestä pitäisi nyt uuden lain myötä päästä eroon.
Uudistus liittyy mm. asiakkaan oikeusturvan parantamiseen, työn laadun valmistamiseen sekä työprosessin kaikinpuoliseen selkiyttämiseen ja yhdenmukaistamiseen.
Vireilletulovaiheen sisällöstä ei ole laissa tarkemmin säädetty ja siihen voi liittyä monenlaista alustavaa selvittelyä, sikäli kun seitsemän arkipäivän aikaraja antaa myöten. Käsittääksemme suurin osa vireilletuloista johtaa lastensuojelutarpeen selvitykseen ja tämä on ollut myös lainsäätäjän tarkoitus.
Asiakkuus alkaa selvityksen tekemisestä
Asiakkuus alkaa (ellei kyse ole kiireellisestä lastensuojelutoimenpiteestä) siitä hetkestä, kun sosiaalityöntekijä päättää lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä.
Selvitys ja asiakkuus voivat todellakin päättyä jo yhden tapaamisen jälkeen.
Selvityskeskustelu ei missään nimessä ole ennaltaehkäisevää työtä, koska selvitys sinällään on jo lastensuojelun toimenpide, jatkuupa asiakkuus tai ei.
Vireille tulo ja selvitysprosessi pitää erottaa toisistaan
Sosiaalityöntekijän tulee lastensuojeluprosessin johtajana itse tietää, mistä prosessin vaiheesta kulloinkin on kyse.
Prosessia ei voi johtaa, elleivät sen eri vaiheet ole kaikkien osapuolten tiedossa ilman arvailuja ja spekulointia.
Vireille tulo ja selvitysprosessi pitää selkeästi erottaa toisistaan ja tämän tulee näkyä myös asiakirjoissa.
Asiakkuuden alkaminen vaikuttaa myös asiakkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin eikä siinäkään mielessä ole mikään yhdentekevä asia.
Lastensuojeluprosessin aloittamisen selkeys tärkeää
Lastensuojeluprosessin aloitus ja sitä koskeva tilastointi täytyy saada valtakunnallisesti yhtenäiseksi, jotta voimme luotettavasti seurata ja arvioida lastensuojelutyötä.
Selkeys on tarpeen myös kunnan omaa toiminnan suunnittelua varten. Lastensuojeluprosessin alkuvaiheeseen ja mahdollisuuksiin noudattaa laissa säädettyjä aikarajoja tulee ottaa kantaa lastensuojelulain 12 § mukaisessa lastensuojelun suunnitelmassa, kun tarkastellaan kunnan lastensuojeluresurssien riittävyyttä. Sosiaalityöntekijöiden on tärkeää tuottaa tietoa suunnitelmaa varten, jotta sitä voidaan käyttää myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun seurannan välineenä.
Katso myös Lastensuojelun käsikirjan kohta Työprosessi > Lastensuojelun tarve
sekä konsulttiryhmämme aiemmin käsittelemä kysymys ”Ilmoittaminen asiakkuuden päättymisestä”.
Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmän puolesta Päivi Sinko.
Keskusteluun osallistuivat Päivi Sinko, Kerttu Vesterinen ja Tiina Ylä-Herranen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
toimenpide.
MInusta selvityksen tekoon ja päättämiseenkin tarvittaisiin oikeusturvaa perheille lisää.
Suurelta yleisöltä taitaa olla aivan tuntematon käsite sellainen tilanne kuten m eillä oli, että selvityksessä sossu ei nähnyt tarvetta asiakkuuden jatkamiseen, MUTTA SIITÄ HUOLIMATTA JOUTUIVAT TEKEMÄÄN huostaanoton olemassa olleen hoitolähetteen takia. Uskon sossujen vilpittömyyteen siinä, että he tosiaan luulivat kyseessä olevan hyvä paikka, johon lasta oltiin ohjaamassa. He tosiaan luulivat, että lapsen olisi siellä hyvä olla ja hän saisi jotain lääkärien tarkoittamaa terv.hoitolain alaisuuteen kuuluvaa hoitoa.