Lauluteksti: Ihmiselle

Tähdet jos öisin ei lois valoaan
pimeys peittäisi tienoon,
aamuisin herkkänä herätä saan
lintujen lauluun niin vienoon.
Lintunen oksalla hennoimmalla
taiteilee ihmisen lailla,
ei lennä vielä se taivahalla
on lentokykyä vailla.

Usva kun aamuisin kostuttaa maan
aurinko kuivaa sen jälleen,
kyynelkin tulla voi silmäkulmaan
surun voi viedä Isälleen.
Kukka lumpeen nousee pinnalta veen
arkana nupussaan pysyy,
niistäkö Hänelle seppeleen teen
ken menneestä myöhemmin kysyy.

Pilvien takana olla kai voi
Hän joka kaikkensa antaa,
Hän joka meidätkin maan päälle loi
lapsiaan sylissään kantaa.
Täällä kun luotat sä vain Jumalaan
on puhdasta sisälläsi,
ja mitä sä näet päällä tän maan
sen tehnyt on Isämme käsi.

Sua niin kuin luontoa Hän suojelee
olethan luoduista parhain,
vastoin Isän tahtoa kun et tee
voit päästä ylös jo varhain.
Jos tahdot vaipua yön hämärään
ilta jo sylinsä avaa,
luottaa voit uupuneen ymmärtäjään
Hän odottaa nukahtavaa.