muutoksia

joskus ehtii luulla… mutta
elämä kääntääkin suuntaa… ja
elämä ottaa, elämä antaa, pitää otteessaan…

"riittää
että on jotain yhdessä jaettavaa
sielu ja sydän
ovat kivuista vapaat"

hienosti sanottu, kuin myös hyvä loppu runolle!

.."riittää että on jotain yhdessä jaettavaa" niinkuin nämä sinun upeat runosi : )

Kiitokset lauantain lounsajan juhlistamisesta : )

Vaikka tuntuu joskus, että kaikki sanat
joita lausutaan, ovat syyttäviä. Ystävien
kädet vaihtuvat syyttäviksi sormiksi. ja
lämpö, jolle on avannut oven, on pois.

Ystävyys, jota on arvostanut, on ollutkin
haamu ja tulevat kyyneleet ja pelot. Kuitenkin,
jokainen on osa tätä maailmaa. Jokainen
sana tarkoittaa jotain. Tunne vaikuttaa.

Kun käsi tarttuu käteen ja sydän tulee
liki toista, sillä on merkitystä. Rakkaudella
on tarkotus. Tuoda sisältöä sille, mikä on
inhimillisesti tärkeää. Ihmisyydelle tuottavaa.

Jonakin päivänä tajuaa, ettei vastaus löydy
eilisestä ja käymällä sitä vihan silmin lävitse.
Tämä hetki, tämä elämän tovi, on tärkeä.
Rakkauden etsikkoaika tässä elämässä.

Antaa siis syyttävien sanojen syyttää.Ne
ovat profiloituneet omaat itseensä ja
yhteyteensä. Käyvät omaa yksityistä
kiirastultaan. Tämä sinun hetki on Rakkauden.

Katseessa tähän ja mitä on nyt. Syyttävät
sormet painuvat ja sijaqan tulee häpeä.
Sinun on Rakkaus. Ilman tätä kulttuuria emme
ole lajina, vaan katoamme. Rakkaudettomuuteen.

Me olemme tämä maailma ja tämä
päivä Rakkauden.


http://www.youtube.com/watch?v=WmxT21uFRwM


Kiitos postistasi.

Ihminen elää monta elämää
ja aikaa, tunnetta ja
kypsyy, jos niikseen on.

Vavistuu ja karaistuu kokemaan
lisää ja uutta. Löytää asenteen,
jolla selvitä elämästä.

Ja Rakkaudesta.

Äärettömän hieno ja viisas runosi.

Ajattelua ja sisältöä, hienoina
säkeinä. Aito Rakkausruno.

Asetti kokemaan ja ajattelemaan,
tuntemaan.

Pidin ja nautin kovasti.

Hieno Runosi.

Voimia ja kannustusta päivääsi
koko sydämestäni.

...vaahtosammuttimen(pienen)kokoisesta
mahtavaksi Naiseksi.

nyt vanhempana on jotain samaa niissä haveissa
ja unelmissa kun olit nuori nainen ja kaikki
kiertyy kuin alkuun.

kun kerrot rakkaudesta
niillä sanoilla on sinun elämäsi
ja rakkaus on tullut takaisin kotiin
lähentäen sen hukanneita.

kaunis runosi sai pohdiskelemaan
ja sellainen hyvän runon merkki...loistavan.
hyvä upea linda!!!

Henkisen kuolemisen jälkeen, kaiken kivun ja tuskan pienentyessä, syntyy uudestaan.

Vielä sittenkin jaksaa jatkaa ja katsoa tulevaan.

Linda minä pidin tämän runon symboliikasta, en tiedä oliko se tarkoitettu alunperin juuri niin kuin minä sen koin.

Kaunis.

..joskus niin kippurainen, ja vanha polku sammaleen peitossa.
Ja karttapäivitykset ikivanhoja!
Eikä niistä navigaattoreista ole juurikaan apua:)
Kiitos kauniista runosta.

monta elämää samassa kehossa...Eirunotieteelliseltä kannalta ajateltuna osuit naulan kantaan, ei ole kovinkaan paljoa sellaisia soluja ihmisessä, jotka eivät uusiutuisi jatkuvasti ja niin ollen ihmisen elämän aikana ihminen kerkeää uusiutua melkein kokonaan...

Mutta runotieteelliseltä kannalta...
hienosti kuvattu elämänkaaren kulku, tietyllä tavalla kaikille yhtäläinen ja silti kaikille erilainen. Mutta mikä tärkeintä; runostasi nousee esiin taas se tärkein eli se, että vaikka keho muuttuu ja rapistuu, jotain pysyy samana eli tunteet ja muistot. Hieno runo!