Raskaana?

No sullahan alkaa kohta se pilleritauko eli katso tuleeko menkat vai ei ja tee tarvittaessa testi. Kaikenmaailman ripuli- ja flunssaviruksia on liikkeellä, joten pahoinvointi voi johtua siitä. Muutenkin aika harvalla se pahoinvointi alkaa ennen kuukautisten poisjääntiä.

Pillerit ei haittaa mahdollista raskautta. Kunhan niitä et syö enää testin näyttäessä positiivista. Ja sen viikon tauonkin milloin menkat tulee voi pitää jo nyt... jos älysi riittää siihen. Eli jätät pari pilleriä liuskasta syömättä ja pidät sen viikon tauon ja jatkat taas. Saahan liskoja syödä kaksi putkeenkin.

Raskaustesti on koe, jolla määritetään, onko nainen raskaana. Nykyään raskaustestin voi suorittaa laboratorion lisäksi kotona kaupallisilla testituotteilla, jotka antavat lähes yhtä luotettavan tuloksen kuin laboratoriossa tehtävä koe. Kotitestejä voi ostaa apteekista, hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista ja internetin kautta.

Toimintaperiaate

Raskaustestit mittaavat verestä tai virtsasta istukkahormonin (hCG, human chorionic gonadotropin) pitoisuuksia. Suurin osa testeistä käyttää vasta-ainetta, joka sitoutuu istukkahormonin β-alayksikköön. Istukkahormonia erittää alkio pian hedelmöityksen jälkeen, ja kun alkion implantaatio kohtuun on tapahtunut, hormonin eritys siirtyy istukan tehtäväksi. Hormonin pitoisuus veressä kaksinkertaistuu noin 48 tunnin välein ja saavuttaa huippunsa 50 - 70 päivän kohdalla. Istukkahormoni on noussut mitattavalle tasolle 11 päivää hedelmöityksen jälkeen 98 prosentilla naisista.

Raskaustesti voi antaa joko kvalitatiivisen (on tai ei ole raskaana) tai kvantitatiivisen tuloksen (istukkahormonin määrä noin tarkkuudella 1 IU/l). Jälkimmäisiä testejä käytetään laboratoriossa mm. seuraamaan raskauden kehittymistä ja diagnosoimaan kohdunulkoinen raskaus ja rypäleraskaus.

Luotettavuus

Kuten suurin osa testeistä, raskaustestikin voi antaa vääriä positiivisia tai vääriä negatiivisia tuloksia. Pääosin raskaustestit ovat kuitenkin varsin luotettavia.

Väärä negatiivinen tulos voidaan saada, jos testi tehdään liian varhain. Vain viidellä prosentilla raskaana olevista naisista on mitattavia istukkahormonin pitoisuuksia veressä kahdeksan päivää hedelmöityksen jälkeen. Muutama päivä kuukautisten poisjäännin jälkeen tehty testi antaa useimmiten luotettavan tuloksen, jos naisen kuukautiskierto on säännöllinen. Epäiltäessä väärää negatiivista tulosta kannattaa raskaustesti toistaa muutaman päivän kuluttua.

Väärä positiivinen tulos voidaan joskus nähdä verikokeessa, jos muut veressä olevat yhdisteet häiritsevät käytettyä testimenetelmää. Tällaisia yhdisteitä ovat mm. luteinisoiva hormoni (LH), reumatekijä, tietyt vasta-aineet ja aivolisäkkeen tuottama hCG. Väärä positiivinen tulos saadaan näissä tapauksissa paljastettua esimerkiksi tekemällä raskaustesti virtsasta tai käyttämällä toista testimenetelmää. Myös tietyt sairaudet, kuten trofoblastitauteihin kuuluvat istukkasyöpä ja rypäleraskaus, voivat aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen. Jos naiselle annetaan hedelmöityshoitojen yhteydessä istukkahormonia pistoksina, raskaustesti voi näyttää väärää positiivista.