Se kyllä välillä ihmetyttää, että kuinka monesta ip-lajista todella on hyötyä tositilanteessa?
Todellisissa ip-tilanteissa(huom, ei kamppailu!)han lähes poikkeuksetta hyökkäys tulee täytenä yllätyksenä. Tämä antaa vastustajalle aloittajaedun, ja antaa hänelle mahdollisuuden jatkaa hyökkäystään uudelleen, jolloin hänen mahdollisuutensa voittaa kamppailu paranevat merkittävästi. Tässä mielessä voisi jopa väittää, että on parempi varautua aloittamaan esim uhkatilanteissa kamppailu ensiksi, sillä näin on huomattavasti paremmat mahdollisuuden selviytyä hengissä.
Toinen seikka mikä on merkille pantavaa on, että hyökkääjä valitsee lähes poikkeuksetta heikomman uhrin, niinkuin pedot valitsevat saaliinsa. Tässä tulee mieleen esim raiskaajat. Eli ainakin monessa karaten tai judon oppikirjassahan usein toisiaan potkivat ja heittelevät usein aika saman pituiset ja kokoiset kaverit, ja vielä suht koht samat taidot omaavina, ja samojen sääntöjen vallitessa. Huomioitavaa myös on, että oikea ottelutilanne lähes poikkeuksetta tapahtuu ”ei-salimaisessa” ympäristössä, joka on epätasainen, ja esim pinnat liukkaat. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että näidenkin etujen lisäksi hyökkääjiä on usein useita, ja heillä on käytössä esim aseet. Näin minimoidaan jatkuvasti epäonnistumisen vaaraa, ja taas parannetaan onnistumista.
Mielestäni suomen oloissa on vielä yksi seikka, mikä suosii hyökkääjää, nimittäin oikeuden tuomiot, ja yleinen ilmapiiri yleensä. Ja tässä on kaiken maailman liberaalien ja viherpiipertäjien turha väittää vastaan. Esimerkkejä kyllä riittää, niitä en tässä jaksaisi edes luetella. Voisi kai mainita eräistä Oululaisnuorista, joitten rangaistusta(pahoinpitelivät tuntemattoman alkoholin vaikutukset alaisina)”kohtuullistettiin” aiemman pahoinpitelyn perusteella! Taikka sitten erästä surullisen kuuluisaa raiskaajaa, jonka tuomio aleni, kun raiskasi ”vain” tuttavan, toista taas siitä syystä, että oli vakituinen työpaikka, ja kolmatta sen takia, että oli isä!
Kyllä tämä on huomioonarvioitava seikka. Tällainen asenne heijastuu kuin auringon valo kuuhun niin poliisien toimintaan, kuin tavallisiin kansalaisiinkin. Pahoinpitelijän tai raiskaajan itsevarmuus kasvaa. Kiinnijääminen teosta ei merkitse ehkä kuin sakkoja, ja jos on ”varaton” niin ei tarvitse huolehtia sitten siitäkään.
Nämä seikat ovat ainakin minun mielestäni huomionarvoisia ip-tilanteessa. Ne vaikuttavat kamppailun lopputulokseen. Täällähän aina toitotetaan paon tärkeyttä ip-tilanteessa, ja se onkin todella tärkeää, mutta yleensä ei tällaisista tilanteista suinkaan päästä pakoon, jos tekijä on jo päättänyt hakata tai raiskata uhrin. Suhtautuisin myös hieman pessimistisesti pippurisuihkeisiin ja muihin apuvälineisiin, joita ei taida edes saada polisiilta muuta kuin pitkän luparulianssin jälkeen.
Siispä voisi hyvin kysyä, mistä on hyötyä mahdollisesta ip-tilanteessa? Kamppailutaidoista, joita ei olla suunniteltu kadulle, ja isompaa tai useampia vastustajia vastaan? Oikeuslaitoksesta joka ei toimi? Joistain pippurisuihkeista, jotka tekijä pystyy havaitsemaan jo kaukaa? Niin, näin loppujen lopuksi, mistä? Kommentteja!
Todellisissa ip-tilanteissa(huom, ei kamppailu!)han lähes poikkeuksetta hyökkäys tulee täytenä yllätyksenä. Tämä antaa vastustajalle aloittajaedun, ja antaa hänelle mahdollisuuden jatkaa hyökkäystään uudelleen, jolloin hänen mahdollisuutensa voittaa kamppailu paranevat merkittävästi. Tässä mielessä voisi jopa väittää, että on parempi varautua aloittamaan esim uhkatilanteissa kamppailu ensiksi, sillä näin on huomattavasti paremmat mahdollisuuden selviytyä hengissä.
Toinen seikka mikä on merkille pantavaa on, että hyökkääjä valitsee lähes poikkeuksetta heikomman uhrin, niinkuin pedot valitsevat saaliinsa. Tässä tulee mieleen esim raiskaajat. Eli ainakin monessa karaten tai judon oppikirjassahan usein toisiaan potkivat ja heittelevät usein aika saman pituiset ja kokoiset kaverit, ja vielä suht koht samat taidot omaavina, ja samojen sääntöjen vallitessa. Huomioitavaa myös on, että oikea ottelutilanne lähes poikkeuksetta tapahtuu ”ei-salimaisessa” ympäristössä, joka on epätasainen, ja esim pinnat liukkaat. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että näidenkin etujen lisäksi hyökkääjiä on usein useita, ja heillä on käytössä esim aseet. Näin minimoidaan jatkuvasti epäonnistumisen vaaraa, ja taas parannetaan onnistumista.
Mielestäni suomen oloissa on vielä yksi seikka, mikä suosii hyökkääjää, nimittäin oikeuden tuomiot, ja yleinen ilmapiiri yleensä. Ja tässä on kaiken maailman liberaalien ja viherpiipertäjien turha väittää vastaan. Esimerkkejä kyllä riittää, niitä en tässä jaksaisi edes luetella. Voisi kai mainita eräistä Oululaisnuorista, joitten rangaistusta(pahoinpitelivät tuntemattoman alkoholin vaikutukset alaisina)”kohtuullistettiin” aiemman pahoinpitelyn perusteella! Taikka sitten erästä surullisen kuuluisaa raiskaajaa, jonka tuomio aleni, kun raiskasi ”vain” tuttavan, toista taas siitä syystä, että oli vakituinen työpaikka, ja kolmatta sen takia, että oli isä!
Kyllä tämä on huomioonarvioitava seikka. Tällainen asenne heijastuu kuin auringon valo kuuhun niin poliisien toimintaan, kuin tavallisiin kansalaisiinkin. Pahoinpitelijän tai raiskaajan itsevarmuus kasvaa. Kiinnijääminen teosta ei merkitse ehkä kuin sakkoja, ja jos on ”varaton” niin ei tarvitse huolehtia sitten siitäkään.
Nämä seikat ovat ainakin minun mielestäni huomionarvoisia ip-tilanteessa. Ne vaikuttavat kamppailun lopputulokseen. Täällähän aina toitotetaan paon tärkeyttä ip-tilanteessa, ja se onkin todella tärkeää, mutta yleensä ei tällaisista tilanteista suinkaan päästä pakoon, jos tekijä on jo päättänyt hakata tai raiskata uhrin. Suhtautuisin myös hieman pessimistisesti pippurisuihkeisiin ja muihin apuvälineisiin, joita ei taida edes saada polisiilta muuta kuin pitkän luparulianssin jälkeen.
Siispä voisi hyvin kysyä, mistä on hyötyä mahdollisesta ip-tilanteessa? Kamppailutaidoista, joita ei olla suunniteltu kadulle, ja isompaa tai useampia vastustajia vastaan? Oikeuslaitoksesta joka ei toimi? Joistain pippurisuihkeista, jotka tekijä pystyy havaitsemaan jo kaukaa? Niin, näin loppujen lopuksi, mistä? Kommentteja!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lost Soul on ottanut uuden nimimerkin...
ajattelin aivan samaa, kun odottelin Karrajen viesti avautumista....
Katos. En ollutkaan ainoa.
(lähinnä pisti silmään nuo puolen metrin rivivälit)
Varmaan monet lajit antavat tilaa myöskin inspiraatiolle. Ja jos ei anna, niin sitä sitten täytyy kehittää itse. Suomen lailla ei ole tässä nyt mitään merkitystä kun kyse on eloonjäämisestä.Jos itse kuvittelee häviävänsä jollekkin joka on sinua pidempi/fyysisesti vahvempi,niin tottakai paskat housussa peräännytään ja mennään lukkoon että se pikku peto/lauma saa sinut syödyksi.
Omasta itsestäänsä se kaikki lähtee.
Niin ja tuohon yllätykseen, elämä on täynnä pieniä yllätyksiä, eihän sitä aina voi tietää mitä seuraavan nurkan takana, mörkö vaiko isompi mörkö.
Et taida olla ihan kärkeä ihmistuntemuksessa...
Itse olen tähän asti ottanut erää kadulla tasan viisi kertaa ja viimeisimmästä kerrasta on kohta kymmenen vuotta. Parikymmentä kertaa on ollut napit vastakkain, mutta yleensä toinen osapuoli on luovuttanut tai tullut järkiinsä. Huumoria kannattaa viljellä ja jos vihollista ei voi voittaa sen kanssa voi kavalasti veljeillä... :)
Yleensä olen selvinnyt väkivallanuhkaisista tilanteista puhumalla ja joskus taas toisinpäin, vihjailemalla väkivallan mahdollisuudesta on känniääniliö poistunut heilumaan takavasemmalle. Jokatapauksessa yleensä kun joku tuntematon tulee iholle tai muutoin koittamaan onneaan sen kyllä takuulla huomaa ennen kuin yhtäkään iskua on vaihdettu. Yleensäkin kannattaa pyörittää juttua näiden älykääpiöiden kanssa ja jos ei mitään yhteistä keskusteltavaa löydy, niin pois paikalta tai riittävä tiukkuus, niin kyllä se toinen sitten lähtee. Yksi juttu mistä pitää varoittaa: Näiden ääliöiden kanssa ei aleta tinkimään mistään. Eli ei mitään söpöttämistä tai tuhertelua. Ne kaverit joilla on reilu meininki harvoin joutuvat ongelmiin.
Aina tämä ei tietenkään toimi. Silloin itsepuolustutaidoista on todella hyötyä. Kun on oppinut antamaan ja ottamaan vastaan iskuja on helpompaa toimia tämmöisissä ikävissä tilanteissa. Missään tapauksessa ei kannata jäädä alimmaiseksi.
Mielestäni kaikista IP-lajeista on hyötyä tosipaikan tullen. Jokaisessa opetetaan jollain tasolla miten voisi toimia näissä tilanteissa. Ennenkaikkea pariharjoitukset ovat loistavia oppimisen kannalta. Siksi niitä ei pitäisikään koskaan tehdä liian pehmeästi tai kiltisti. Eihän se todellinekaan vastustaja anna anteeksi tai töni leikillään.
Tottakai toiset lajit ovat parempia kuin toiset. Nekkaus on helpointa. Heiveröisillä ovat potkut aina tehokkaita jos hartioissa on vajausta.
Se mitä tuomioistuin myöhemmin tuomitsee on irrelevanttia. Voit toki juhlia oikeuden voittoa pyörätuolissa halvaantuneena jos niin haluat. Itse mieluummin vaikka maksan pikku sakon kuin annan jokun talloa ylitseni vapaaehtoisesti.
Inertia puhuu viisauden sanoja. Lost Soulin tuntien se on kyllä kuin helmien antamista sioille.
... taitaa kuulua siihen ihmistyyppiin, joita kovin moni mielellään sorsii tai pyörittelee kadulla, kotona, puutarhassa ja töissäkin... :)
Miettii aivan liikaa kuinka kurja maailma on ja ei kuitenkaan tee asioiden parantamiseksi mitään. Valittaminen sinällään kun ei mitään paranna... Siksitoisekseen valittaa aivan väärässä paikassa... :)
Tutustupa Krav Magaan niin huomaat sen hyödylliseksi. Muita hyödyllisiä lajeja ovat Hokutoryu jujutsu, NHB ja Wing Tsung Kung Fu.
TKD, ThaiBoxing, Kickboxing ja tietysti se kaikista helpoin oppia ja suhteessa opiskeluaikaan tehokkain (tästä saa tapella) eli ihan vaan boxing ilman mitään lisukkeita.
miniguni on paras vaihtoehto. Ammut kaikki mahdolliset uhkat jo kaukaa.
kaupoista on saatavissas opetusvideo nimeltä t2.
ja nyt tulossa uutuus t3.
Kyllä niistä nopsista lenkkareista on sinulle eniten hyötyä. :p
Avuksi itsepuolustus tilanteessa on oikea asenne ja kehon hallinta. Kun tilanne on päällä koeta sotkea hyökkääjän kuviot. esim. Toimimalla poikkeavalla tavalla huudat ja meuhkaat aivan järjettömiä, jolloin vastustajan keskittyminen herpaantuu, ja sitten pakoon niin kovaa kuin jaloista lähtee.
Uhriksi valikoituvat usein ihmiset jotka eivät ole oman tilanteensa tasalla, kulkevat omissa ajatuksissaan tms. Mikäli tarkkailee aktiivisesti ympäristöä ja osaa käyttäytä rauhallisesti sekä itsevarmasti. Mikäli harjoittelee itsepuolustuslajia kannattaa miettiä kuinka toimii missäkin tilanteessa ja treenata tätä tuhansia ja tuhansia kertoja. Tämä auttaa saavuttamaan olotilan jossa ei tarvitse ajatella mitä tekee, ja pystyy keskittymään itsetilanteeseen kun ei tarvitse ajatella omaa suoritusta.
Olennaista on muistaa myös äänenkäyttö, kannattaa harjoitella kovaa, varman kuuloista ja syvää huutoa joka ei särise ja kiinnittää vastustajan huomion ja horjuttaa vastustajan keskittymistä.