rauhottavat

paniikkihäiriössä ja sosiaalisessa pelossa ja liikajännittämisessä. Itellä ihan samat vaivat kuin aloittajalla ja lääkärit väittää, että kyseessä sosiaalinen fobia ja jännittäminen eikä olsi paniikkihäiriö. Mulle vaan hiukan epäselvää mikä niiden ero sitten oikein on.
Mulle ainakin aluksi tarjoiltiin beetasalpaajia, jotka ei tehonnu ollenkaan, sittemmin rauhoittavia enkä ole oikein niistäkään selkeästi apuja saanut, kun oireet niin voimakkaita. Mutta ilman muuta lääkärille juttelemaan, lääkkeetkin tehoavat joillain paremmin kuin toisilla.

erona kirjoitti:

paniikkihäiriössä ja sosiaalisessa pelossa ja liikajännittämisessä. Itellä ihan samat vaivat kuin aloittajalla ja lääkärit väittää, että kyseessä sosiaalinen fobia ja jännittäminen eikä olsi paniikkihäiriö. Mulle vaan hiukan epäselvää mikä niiden ero sitten oikein on.
Mulle ainakin aluksi tarjoiltiin beetasalpaajia, jotka ei tehonnu ollenkaan, sittemmin rauhoittavia enkä ole oikein niistäkään selkeästi apuja saanut, kun oireet niin voimakkaita. Mutta ilman muuta lääkärille juttelemaan, lääkkeetkin tehoavat joillain paremmin kuin toisilla.

Lue lisää

mikä on että sosiaalisten tilanteiden pelossa pitää saada itsensä pöhnään lääkkeistä eikä yritetä pelosta eroon??eihän rauhoittavien nappailu helpota pelkoasi millään lailla vaan päinvastoin. ihminen alkaa kuvittelemaan ettei selviä itse mistään tilaanteesta ilman rauhottavia ja kierre vain syvenee, eikö??

hiåhio kirjoitti:

mikä on että sosiaalisten tilanteiden pelossa pitää saada itsensä pöhnään lääkkeistä eikä yritetä pelosta eroon??eihän rauhoittavien nappailu helpota pelkoasi millään lailla vaan päinvastoin. ihminen alkaa kuvittelemaan ettei selviä itse mistään tilaanteesta ilman rauhottavia ja kierre vain syvenee, eikö??

Lue lisää

Olisi suotavaa, kun ei enää pahenna erittäin kiusallista vaivaa. En tiedä, mutta olet käyttänyt lääkkeitä väärin kirjoituksesi perusteella. Kuvitelkoon ihminen mitä tahansa, mutta pelko on juuri hänelle tosiasia, jota voidaan helpottaa. Kun nyt kirjoitat noin napakasti ja tietävästi, niin kerro vaihtoehdot? Vertaistukiryhmät ei kelpaa, koska sairaalloisesta ahdistuksesta, johon kuuluu paniikkihäriö, sos,tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuus. Vertaistukiryhmät ovat toki hyviä, mutta nämä vaikeasti oirehtivat ei juuri sinne tule. Ikä tekee tehtävänsä eli odota kymmeniä vuosia piinassa. Tuo viimeinen lauseesi on jo niin loppuun kulutettu, että se on jo legenda, jolle ei ole minkäänlaista näyttöä.

härkä kirjoitti:

Olisi suotavaa, kun ei enää pahenna erittäin kiusallista vaivaa. En tiedä, mutta olet käyttänyt lääkkeitä väärin kirjoituksesi perusteella. Kuvitelkoon ihminen mitä tahansa, mutta pelko on juuri hänelle tosiasia, jota voidaan helpottaa. Kun nyt kirjoitat noin napakasti ja tietävästi, niin kerro vaihtoehdot? Vertaistukiryhmät ei kelpaa, koska sairaalloisesta ahdistuksesta, johon kuuluu paniikkihäriö, sos,tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuus. Vertaistukiryhmät ovat toki hyviä, mutta nämä vaikeasti oirehtivat ei juuri sinne tule. Ikä tekee tehtävänsä eli odota kymmeniä vuosia piinassa. Tuo viimeinen lauseesi on jo niin loppuun kulutettu, että se on jo legenda, jolle ei ole minkäänlaista näyttöä.

Lue lisää

¨pelkohan on meidän päämme sisällä, tiedät itsekkin ettei sosiaalisessa tilanteessa ole oikeasti pelättävää, paitsi että pelkäät että muut huomaavat pelkäämisesi. Ihminen "psyykkaa" itsensä pelkäämään tilanteissa joissa ei oikeasti ole pelättävää.nämä pessimistisesti ajttelut tulisi itse kääntää positiiviseksi psyykkaamiseksi, eli rohkaista itseään. Ajattelet että vaikka muut huomaisivatkin jännittämisesi niin mitä sitten??et ole huonmpi ihminen kuin muutkaan. moni pelkää sosiaalisia tilanteita mutta toisilla oireet vaan ovat vahvemmat. oireet saa pienemmäksi kun psyykkaat itseäsi positiivisesti, mielikuvien avulla; ja rentoutumalla. eihän tilanteessa oikeasti ole pelättävää??lue sos.tilanteiden pelkoja käsittelevää kirjallisuutta niin huomaat että vaiva on yleinen mutta rauhottavien avulla et saa vaivaa paranemaan vaan sinun on itse otettava askel parantumisees oman mielen avustuksella. eli positiivisra ajattelua kehiin!

jojopp kirjoitti:

¨pelkohan on meidän päämme sisällä, tiedät itsekkin ettei sosiaalisessa tilanteessa ole oikeasti pelättävää, paitsi että pelkäät että muut huomaavat pelkäämisesi. Ihminen "psyykkaa" itsensä pelkäämään tilanteissa joissa ei oikeasti ole pelättävää.nämä pessimistisesti ajttelut tulisi itse kääntää positiiviseksi psyykkaamiseksi, eli rohkaista itseään. Ajattelet että vaikka muut huomaisivatkin jännittämisesi niin mitä sitten??et ole huonmpi ihminen kuin muutkaan. moni pelkää sosiaalisia tilanteita mutta toisilla oireet vaan ovat vahvemmat. oireet saa pienemmäksi kun psyykkaat itseäsi positiivisesti, mielikuvien avulla; ja rentoutumalla. eihän tilanteessa oikeasti ole pelättävää??lue sos.tilanteiden pelkoja käsittelevää kirjallisuutta niin huomaat että vaiva on yleinen mutta rauhottavien avulla et saa vaivaa paranemaan vaan sinun on itse otettava askel parantumisees oman mielen avustuksella. eli positiivisra ajattelua kehiin!

Lue lisää

Olen jo lukemiset lukenut ja käytän niitä nykyään käytännössä. Puhumme hieman eri asiasta. Vakava, elämää rajoittava pelko ei lähde psyykkaamisella. Vakava esiintymis, sos. pelko tuottaa ääretöntä tuskaa siitä kärsiville. Sinä puhut jokaisesta ihmisestä, joilla on välillä paljon perhosia vatsassa, se on täysin eri asia. Sitä ei lueta sairaudeksi, vaan normaaliksi ihmisen tuntemaksi peloksi. Bentsot ovat erittäin hyviä sairaalloisen jännityksen ja muun ahdistuksen lääkkeitä. Usein ensin annetaan masennuslääkkeitä, mutta valitettavasti ne eivät vie kovin hyvin oireita pois. Kirjoitat omasta itsestäsi, mutta ahdistuneiden kanssa töitä tehneenä, voin vakuuttaa asiat ole ihan niin kuin annat ymmärtää.

oon ajatellu sitä etten kyllä lääkepöhnässäkään varmaan suoriudu näytöstä, mutta en ilman apuakaan.
en ole ajatellutkaan että mulla ois paniikkihäiriö, oon alkanu vasta lähellä aikuisikää jännittämään, ja oon siksi ajatellut että se menis ohikkin, mutta ei kun pahenee vaan..

näyttö on kurssipohjainen, työpaikan kautta, jonne tulee firman "isotpomot" ja siksi jännitän kuollakseni.
hyvin olen selvinnyt tähän asti ilman mitään apua, punastellen ja täristen, mutta tämä tuntuu jo niin ylivoimaiselta että tarvitsisin vain tähän ehkä lääkeapua, ja tulevaisuutta ajatellen (en halua syödä jatkuvasti lääkkeitä, pelkään jääväni koukkuun) mun on varmaan hyvä selvittää tätä keskustelemalla ammattiauttajan kanssa.

lääkärille varaan ajan ja kyselen mahdollisuuksista, mutta jos jollaki on kokemusta "hetken helpotus" lääkkeestä, niin olisi kiva tietää.

Valitettavasti oireet eivät aina mene iän myötä. On se pitkäaika odotella, milloin oireet poistuvat vai poistuvatko. Lääkepöhnässä ollaan, kun ei ole otettu oikeaa määrää lääkettä. Kuka on esim. huomannut seela sellan näyttelevän lääkepöhnässä. Hän on itse kertonut syöneensä vakituiseen rauhoittavia ja menestynyt hyvin. Enemmänkin olisi julkisuuden henkilöitä, mutta olen vaitiolovelvollinen. Jos on tottumaton, niin eihän sitä oloiteta suurimmalla annoksella vaan pienin, mikä auttaa. Sitä kannattaa jo kokeilla kotona. Kaikki jännittää, mutta suuri ero on siinä, mikä on sairaanloista ja mikä normaalia. Älkää ihmeessä pelotelko niillä riippuvuuksilla. 95% syö oikein ja 5% väärin ja nämä väärinkäyttäjät ovat vaikeasti vieroitettavia, koska määrät ovat erittäin suuret ja motivaatio puuttuu. Puhutaan myös toleranssi kasvaa, se johtuu paljolti siitä, että lääkettä ei ole ollut alunperinkään tarpeeksi. Suomessa ei pääse kovin hyvin petkuttamaan lääkäreitä, koska kela valvoo pkv lääkkeitä ja myös apteekki. Vaikkei uskoisikaan, ne ovat täysin kartalla jokaisen pkv lääkkeen syönnistä. Jos se menee kohtuuttomuuksiin kela pyytää selvitystä yleensä eri lääkäreiltä, jotka ovat kirjoittaneet reseptejä, kelakortti pois, saa valita apteekin ja lääkärin, joka kirjoittaa pkv lääkkeitä =rauhoittavia. Apteekin vaihtokaan ei onnistu, koska reseptissä on tieto, mistä voidaan lääke hakea. Kadulta ostettaviin lääkkeisiin ei mahda mitään, mutta se ei ole normaali ihmiselle ongelma.

vaikuttaako tämä Propal heti kun ottanut ensimmäisen lääkkeen?
siis tarkoitan että pitääkö niitä syödä säännöllisesti esim. 2viikkoa ennen kuin vaikuttaa?
ja viekö se pyörtymisen tunteen pois?
voinko silti kumahtaa lattialle vaikka oireet eivät näy?

Rauhoittavat ovat huumeita. No, Huh. Lääkäri määrää rauhoittavia, johonkin sairauteen. Huumeen siitä tekee, kun käyttää väärin ja ei ole edes mitään indikaatiota. Silloin puhutaan suurista määristä pkv lääkkeitä Pahimmillaan 1g diapamia, kovat särkylääkkeet ja viina päälle. On edes vastuutonta tänne kirjoittaa asiasta, josta ei tiedä mitään. Kuvittele nyt niitä, jotka ovat saaneet lääkärin määräyksellä avun jännittämiseen ja ahdistukseen. Nyt ahdistus vain pahenee, minä syön huumeita. Apteekkimurroissakaan ei puhuta huumeista vaan huumaavista lääkkeistä. Jos tekee murron, sieltä haetaan pkv lääkkeitä. Miten suhtautua koviin opiaatti kipulääkkeisiin, joille tulee vielä helpommin koukku vai pitäisikö ihmisen antaa kärsiä kivut. Fyysinen kipulääkitys kyllä hyväksytään, mutta henkistä kärsimystä ei. On vielä oikein ihannoiltavia huumaavia aineita esim. alkoholi( sitten on hieno kehua, kun en muista illasta mitään) Nikotiinihan se vasta naisen tai miehen tekee. Uskotellaan, että pystyn lopettamaan milloin vain. Alkoholia käytetään sekä henkiseen että kipuun lääkkeenä päivittäin. Voin sanoa, etten itsekään ole absolutisti, ettei tarvitse kirjoitella siinä taas, joku viinan vihaaja kirjoittaa.

härkä kirjoitti:

Rauhoittavat ovat huumeita. No, Huh. Lääkäri määrää rauhoittavia, johonkin sairauteen. Huumeen siitä tekee, kun käyttää väärin ja ei ole edes mitään indikaatiota. Silloin puhutaan suurista määristä pkv lääkkeitä Pahimmillaan 1g diapamia, kovat särkylääkkeet ja viina päälle. On edes vastuutonta tänne kirjoittaa asiasta, josta ei tiedä mitään. Kuvittele nyt niitä, jotka ovat saaneet lääkärin määräyksellä avun jännittämiseen ja ahdistukseen. Nyt ahdistus vain pahenee, minä syön huumeita. Apteekkimurroissakaan ei puhuta huumeista vaan huumaavista lääkkeistä. Jos tekee murron, sieltä haetaan pkv lääkkeitä. Miten suhtautua koviin opiaatti kipulääkkeisiin, joille tulee vielä helpommin koukku vai pitäisikö ihmisen antaa kärsiä kivut. Fyysinen kipulääkitys kyllä hyväksytään, mutta henkistä kärsimystä ei. On vielä oikein ihannoiltavia huumaavia aineita esim. alkoholi( sitten on hieno kehua, kun en muista illasta mitään) Nikotiinihan se vasta naisen tai miehen tekee. Uskotellaan, että pystyn lopettamaan milloin vain. Alkoholia käytetään sekä henkiseen että kipuun lääkkeenä päivittäin. Voin sanoa, etten itsekään ole absolutisti, ettei tarvitse kirjoitella siinä taas, joku viinan vihaaja kirjoittaa.

Lue lisää

en itsekkään luokittele rauhottavia huumeisiin, vain silloin kun niitä käyttää väärin -nappailee viinan kans.
tunnen erään kaverin jolla oli jonkinlaista ahdistusta ja hän sai diapamia ahdistukseen, nyt hän käyttää sitä viinan kans, tarjoilee muillekkin ja miettii miten sais lisää lääkäriltä kun loppuu väärinkäytön takia liian aikaisin.

sellaiseen en usko ikinä itse ajautuvani, koska en tarvitse mitään "hyvää oloa" mitä siitä kuulemma saa kun nappailee alkoholin kans.
mutta pelkään että joudun loppuelämän niitä sit syömään jos haluan pitää jännityksen kurissa, sitä en haluaisi.
mutta mulla ei oo hirveesti tietoa miten niitä käytetään ja kuinka kauan ym. niin enpä sit osaa viel sanoa niistä mitään kokemuksen pohjalta.
toivon että lääkäri osaa kertoa mikä mulle sit ois parasta ja kertoo rauhoittavista muutenkin.

Joo, siis anteeksi tuo typerä kommentti rauhoittavista. Olen nähnyt erään ihmisen jäävän niihin koukkuun ja hän joutui rauhoittavien takia käymään joissain ihme hoidoissa sairaalassa. Ja sanoi minulle, että häntä ei varoitettu niiden haitoista!

Mutta en missään nimessä halua syyllistää niitä joiden kertakaikkiaan on pakko syödä rauhoittavia selvitäkseen! Syökää lääkkeenne, joita teille on määrätty! Ja sellaisina annoksina, kuin ne on määrätty. En siis maallikkona tiedä tietenkään paremmin kuin lääkärit. Oli ihan tunnepohjainen vastaus minulta. Toki suosittelen silti varovaisuuteen lääkkeiden kanssa, niitä määrätään helposti. Ihan hyvä ottaa selvää, mitä syö ja mitkä voivat olla seuraukset.


Propralista: Vaikuttaa heti, ei ole siis mikään kuuriluontoinen lääke. Otetaan tarvittaessa, n. puoli tuntia ennen jännittävää tilannetta. Jos tällä selviää, sillon ei mun mielestä kannata rauhottaviin siirtyä. Jos tämä ei auta, sitten voi esim. ahdistuslääkkeet ja rauhoittavat auttaa.

kokenut jännittäjä kirjoitti:

Joo, siis anteeksi tuo typerä kommentti rauhoittavista. Olen nähnyt erään ihmisen jäävän niihin koukkuun ja hän joutui rauhoittavien takia käymään joissain ihme hoidoissa sairaalassa. Ja sanoi minulle, että häntä ei varoitettu niiden haitoista!

Mutta en missään nimessä halua syyllistää niitä joiden kertakaikkiaan on pakko syödä rauhoittavia selvitäkseen! Syökää lääkkeenne, joita teille on määrätty! Ja sellaisina annoksina, kuin ne on määrätty. En siis maallikkona tiedä tietenkään paremmin kuin lääkärit. Oli ihan tunnepohjainen vastaus minulta. Toki suosittelen silti varovaisuuteen lääkkeiden kanssa, niitä määrätään helposti. Ihan hyvä ottaa selvää, mitä syö ja mitkä voivat olla seuraukset.


Propralista: Vaikuttaa heti, ei ole siis mikään kuuriluontoinen lääke. Otetaan tarvittaessa, n. puoli tuntia ennen jännittävää tilannetta. Jos tällä selviää, sillon ei mun mielestä kannata rauhottaviin siirtyä. Jos tämä ei auta, sitten voi esim. ahdistuslääkkeet ja rauhoittavat auttaa.

Lue lisää

Siis saattaa veri kohahtaa päähän ja tulla huimauksen tunnetta, vaikka ois ottanut propralin ennen esiintymistä. Mutta se tunne menee ohi heti kun pääset ääneen tai esityksen vauhtiin. En ole kumahtanut lattiaan, eikä ikinä ole ollut mitään ulospäin näkyviä oireita propralin ottamisen jälkeen. Ja mä olen syönyt näitä tosi pitkään. Tietysti puhun vaan omista kokemuksista, sulla voi lääkkeet vaikuttaa ihan eri lailla. Mutta mulla tämä lääke on ollut pelastus, voin elää ihan normaalia elämää, jännitän vieläkin muttei tarvitse jännittää jännittämistä yhtään! Se on vapauttavaa.

kokenut jännittäjä kirjoitti:

Joo, siis anteeksi tuo typerä kommentti rauhoittavista. Olen nähnyt erään ihmisen jäävän niihin koukkuun ja hän joutui rauhoittavien takia käymään joissain ihme hoidoissa sairaalassa. Ja sanoi minulle, että häntä ei varoitettu niiden haitoista!

Mutta en missään nimessä halua syyllistää niitä joiden kertakaikkiaan on pakko syödä rauhoittavia selvitäkseen! Syökää lääkkeenne, joita teille on määrätty! Ja sellaisina annoksina, kuin ne on määrätty. En siis maallikkona tiedä tietenkään paremmin kuin lääkärit. Oli ihan tunnepohjainen vastaus minulta. Toki suosittelen silti varovaisuuteen lääkkeiden kanssa, niitä määrätään helposti. Ihan hyvä ottaa selvää, mitä syö ja mitkä voivat olla seuraukset.


Propralista: Vaikuttaa heti, ei ole siis mikään kuuriluontoinen lääke. Otetaan tarvittaessa, n. puoli tuntia ennen jännittävää tilannetta. Jos tällä selviää, sillon ei mun mielestä kannata rauhottaviin siirtyä. Jos tämä ei auta, sitten voi esim. ahdistuslääkkeet ja rauhoittavat auttaa.

Lue lisää

Ymmärsit hyvin mitä tarkoitin, vaikka maallikoksi itseäsi kutsutkin. Itse tiedän mielenterveyshoidosta kokemuksen ja pitkän työuran vuoksi(en leuhki, vaan jaan tietoa). Tietenkään ei kannata ottaa sellaisia lääkkeitä, joita ilman pärjää. No, joo jos propral auttaa hyvin, niin oikein hyvä. Mutta jos tulee hirvittävä jännitys, kädet hikoilevat ja esim. esiintymistä on pelännyt jo viikkoja, siihen on propralin rinnalle hyviä vaihtoehtoja. Suomessa määrätään rauhoittavia euroopan vähiten ja ranska on taas oikein suurkulutus maa. Kokeile kotona lääkkeittesi vaikuttuvuutta ja näin saat tietää, mikä sopii sinulle. Suomessa on paljon koukkuun jääneitä, mutta mitä sitten. He pystyvät toimimaan normaalisti ja kukaan ei huomaa. Meillä oli potilaana vuodesta 1963 diapamia 30mg syönyt ja oli työ elämässä ja vielä melko vaativassa tehtävässä. Älä piinaa vuosia jännityksen, ahdistuksen kourissa, koska siihen on apua. TSEMPPIÄ!

härkä kirjoitti:

Ymmärsit hyvin mitä tarkoitin, vaikka maallikoksi itseäsi kutsutkin. Itse tiedän mielenterveyshoidosta kokemuksen ja pitkän työuran vuoksi(en leuhki, vaan jaan tietoa). Tietenkään ei kannata ottaa sellaisia lääkkeitä, joita ilman pärjää. No, joo jos propral auttaa hyvin, niin oikein hyvä. Mutta jos tulee hirvittävä jännitys, kädet hikoilevat ja esim. esiintymistä on pelännyt jo viikkoja, siihen on propralin rinnalle hyviä vaihtoehtoja. Suomessa määrätään rauhoittavia euroopan vähiten ja ranska on taas oikein suurkulutus maa. Kokeile kotona lääkkeittesi vaikuttuvuutta ja näin saat tietää, mikä sopii sinulle. Suomessa on paljon koukkuun jääneitä, mutta mitä sitten. He pystyvät toimimaan normaalisti ja kukaan ei huomaa. Meillä oli potilaana vuodesta 1963 diapamia 30mg syönyt ja oli työ elämässä ja vielä melko vaativassa tehtävässä. Älä piinaa vuosia jännityksen, ahdistuksen kourissa, koska siihen on apua. TSEMPPIÄ!

Lue lisää

nonni, soitin lääkärille, aikaa en saanu vasta kuin kahenviikon päähän (ruuhkaa) mutta hän kyseli puhelimessa oireista ja määräs tota propalia ilmeisesti, (puhu propalista ja sano laittavansa apteekkiin lähetteen, beetasalpaajaa jokatapauksessa) huomena käyn lääkkeet hakemassa ja testaan mitä tapahtuu.
nyt vaan ei ole tiedossa jännittäviä tilanteita, koska olen lomalla, mutta täytyy kehitellä sellainen.

toivon todella että se auttaa näytössä, etten vain pyörtyis, mutta että siis se vie tärinän pois? kokonaan? ja sydämen tykytyksen? mutta ei jännityksen tunnetta? näin lääkärikin sanoi, mutta kertaan vielä..

notia kirjoitti:

nonni, soitin lääkärille, aikaa en saanu vasta kuin kahenviikon päähän (ruuhkaa) mutta hän kyseli puhelimessa oireista ja määräs tota propalia ilmeisesti, (puhu propalista ja sano laittavansa apteekkiin lähetteen, beetasalpaajaa jokatapauksessa) huomena käyn lääkkeet hakemassa ja testaan mitä tapahtuu.
nyt vaan ei ole tiedossa jännittäviä tilanteita, koska olen lomalla, mutta täytyy kehitellä sellainen.

toivon todella että se auttaa näytössä, etten vain pyörtyis, mutta että siis se vie tärinän pois? kokonaan? ja sydämen tykytyksen? mutta ei jännityksen tunnetta? näin lääkärikin sanoi, mutta kertaan vielä..

Lue lisää

kokemuksista?

Kiinnostaa, ja kenties muitakin.

sitten kirjoitti:

kokemuksista?

Kiinnostaa, ja kenties muitakin.

Joo, tuun kertomaan kokemuksesta.
maanantaina on se päivä kun pitäisi olla jännittämättä, toiv. nyt osaisin ottaa sitä sitten oikean määrän.

notia kirjoitti:

Joo, tuun kertomaan kokemuksesta.
maanantaina on se päivä kun pitäisi olla jännittämättä, toiv. nyt osaisin ottaa sitä sitten oikean määrän.

propral auttaa mutta sitä on otettava riittävä määrä, yleensä 40mg

kävin lääkärissä juttelemassa tästä mun ongelmasta, ja hän kyseli kaikenlaista, ja sanoi että hyvä kun tulin nyt hakemaan apua, koska mun jännittäminen alkaa olla jo aika pahaa, ja se vois pahentua paniikkihäiriöksikin (?)
no, hän määräs tota paroxetinia, minä tietysti googletin sen heti ja luin kaikki kauhujutut -vierotusoireet ja sivuvaikutukset siitä, ja nyt pelottaa alkaa käyttään niitä, kun pelkään etten voi sitten ikinä elää ilman lääkkeitä..
onko kenelläkään mitään positiivista sanottavaa kyseisestä lääkkeestä?