Kävin

Ainakin n. pari vuotta sitten se oli just tasan saman arvoinen kuin tiikkilista.
Muutamat harvat halusivat sellaisen, tiikin siis, asiasta tuli "muoti" -ilmiö ja kaikki halusivat sitten sellaisen ja nyt ei sitten vissiin "haluta" muuta laittaa kun on tehty valmistuslinja niin että se on sitten tiikkilistaa tai kansimuotista suoraan muovinen.

Onneksipa pidin pääni enkä taipunut rouvan "mutta tiikkilista on kauniimpi" kommenttiin kun kysyin että onko se tiikkilista kaunis vuosien päästä kolhiutuneena...
Omaan veneeseen tuli valittua alumiinilista - saa heittoplokit kiinni ja kaikkea muutakin tarvittaessa.

Mutta harvapa taitaa spinnuajon tai edes haluaa taitaa - turhia ne plokitkin silloin ovat ...ja uutena kaunis parraslista viehättää.

höpöhöpöttäjä kirjoitti:

Ainakin n. pari vuotta sitten se oli just tasan saman arvoinen kuin tiikkilista.
Muutamat harvat halusivat sellaisen, tiikin siis, asiasta tuli "muoti" -ilmiö ja kaikki halusivat sitten sellaisen ja nyt ei sitten vissiin "haluta" muuta laittaa kun on tehty valmistuslinja niin että se on sitten tiikkilistaa tai kansimuotista suoraan muovinen.

Onneksipa pidin pääni enkä taipunut rouvan "mutta tiikkilista on kauniimpi" kommenttiin kun kysyin että onko se tiikkilista kaunis vuosien päästä kolhiutuneena...
Omaan veneeseen tuli valittua alumiinilista - saa heittoplokit kiinni ja kaikkea muutakin tarvittaessa.

Mutta harvapa taitaa spinnuajon tai edes haluaa taitaa - turhia ne plokitkin silloin ovat ...ja uutena kaunis parraslista viehättää.

Lue lisää

On kaunis kolhittuna, ja kun valuu harmaanmustaa hapettumavettä kylkeen?

Parraslistako kirjoitti:

On kaunis kolhittuna, ja kun valuu harmaanmustaa hapettumavettä kylkeen?

asentaa kuin huomattavasti enemmän käsityötä vaativa tiikkinen (tai mahonkinen) parraslista.
Barbereita ym blokeja tai heittoblokeja varten kannessa on alumiinista reikälistaa tukevammat helat - ainakin omassa veneessäni on.

PS. 36 käyttövuoden jälkeen tiikkinen parraslistani on yhä siisti!

Parraslistako kirjoitti:

On kaunis kolhittuna, ja kun valuu harmaanmustaa hapettumavettä kylkeen?

naarmu kun tiikistä lohkesi pala pois...ehkä jopa sinä vain "rannalla katellisena kävelijä" ymmärrät tämän??

tulee vain kirjoitti:

naarmu kun tiikistä lohkesi pala pois...ehkä jopa sinä vain "rannalla katellisena kävelijä" ymmärrät tämän??

Minunkin veneessäni on tiikkinen parraslista ja lokissa 58.000 mailia. Ei ole vielä lohjennut. Jos sattuisi lohkeamaan, puulla on yksi hyvä ominaisuus. Listan voi korjata eikä koko parraslistaa tarvitse uusia.

Alumiinilistojen ongelma ei ole pikkunaarmut, vaan vääntymät ja eloksoinnin kulumat. Hiomalla niitä ei saa siistiksi kuten tiikkilistan saa.
Makukysymyksiä tietenkin. En todellakaan kadehdi alumiinilistoja!

...kiinnostus vähenisi entisestään. Ei taaskaan yhtään tukevaa cruiseria, sellaista Itämeren ulkopuolelle sopivaa matkapurtta. Sisustukset on tehty vierassatamissa asumista varten. Maasähköt löytyy useammin kuin kunnollinen ankkurivinssi. Tuplapunkkia on enemmän kuin meripunkkia.
Ilmeisesti pitkänmatkanpurjehtijat ovat meillä niin pieni vähemmistö, ettei sellaisia veneitä kannata esitellä Hgin Venemessuilla.

keulapotkurit ...... kirjoitti:

...kiinnostus vähenisi entisestään. Ei taaskaan yhtään tukevaa cruiseria, sellaista Itämeren ulkopuolelle sopivaa matkapurtta. Sisustukset on tehty vierassatamissa asumista varten. Maasähköt löytyy useammin kuin kunnollinen ankkurivinssi. Tuplapunkkia on enemmän kuin meripunkkia.
Ilmeisesti pitkänmatkanpurjehtijat ovat meillä niin pieni vähemmistö, ettei sellaisia veneitä kannata esitellä Hgin Venemessuilla.

Lue lisää

No paljonkos Suomessa on niitä pitkänmatkan purjehtijoita? Ja eikös niillä jo ole veneet? Entä montako uutta pitkänmatkan purjehtijanalkua on sitten kasvamassa ja siten potentiaalisia ostajia mainitsemilesi cruisereille? En todellakaan usko, että tällaiset henkilöt suuntaisivat Helsingin venemessuille venettä ostamaan. Kyllä ne veneet löytyy ihan muualta. Ja hyvä vaan, että välikäsiä ja markkinointikuluja on vähän.

....hoijjaaa. kirjoitti:

No paljonkos Suomessa on niitä pitkänmatkan purjehtijoita? Ja eikös niillä jo ole veneet? Entä montako uutta pitkänmatkan purjehtijanalkua on sitten kasvamassa ja siten potentiaalisia ostajia mainitsemilesi cruisereille? En todellakaan usko, että tällaiset henkilöt suuntaisivat Helsingin venemessuille venettä ostamaan. Kyllä ne veneet löytyy ihan muualta. Ja hyvä vaan, että välikäsiä ja markkinointikuluja on vähän.

Lue lisää

Kävin messuilla, koska J.Cornell piti esitykset pitkänmatkan purjehduksista. Sali oli aivan täynnä. Ehkä siitä voi jotain päätellä.

Olen varma, että moni purjehtija haaveilee pitkänmatkan purjehduksista, vaikka ei vielä ole haaveitaan toteuttanut. Miksi he eivät olisi potentiaalisia ostajia tai kiinnostuneita näkemään siihen tarkoitukseen suunniteltuja veneitä?
"....Entä montako uutta pitkänmatkan purjehtijanalkua on sitten kasvamassa ja siten potentiaalisia ostajia mainitsemilesi cruisereille? "

....hoijjaaa. kirjoitti:

No paljonkos Suomessa on niitä pitkänmatkan purjehtijoita? Ja eikös niillä jo ole veneet? Entä montako uutta pitkänmatkan purjehtijanalkua on sitten kasvamassa ja siten potentiaalisia ostajia mainitsemilesi cruisereille? En todellakaan usko, että tällaiset henkilöt suuntaisivat Helsingin venemessuille venettä ostamaan. Kyllä ne veneet löytyy ihan muualta. Ja hyvä vaan, että välikäsiä ja markkinointikuluja on vähän.

Lue lisää

Edellä esitettyjen kriteerien valossa pitkä matka näyttäyisi olevan mikä hyvänsä yli yön kestävä purjehdus. Siis mikä muu hyvänsä kaukaiseen Ruotsiin suuntautuva, paitsi päiväpurjehduksena tehty Ahvenanmeren ylitys. Mielestäni rima ei siis ole kovin korkealla ja niitä pitkänmatkan purjehtijoita luulisi olevan enemmänkin kuin Cornellin luennolla kulijoita.

pitkä matka? kirjoitti:

Edellä esitettyjen kriteerien valossa pitkä matka näyttäyisi olevan mikä hyvänsä yli yön kestävä purjehdus. Siis mikä muu hyvänsä kaukaiseen Ruotsiin suuntautuva, paitsi päiväpurjehduksena tehty Ahvenanmeren ylitys. Mielestäni rima ei siis ole kovin korkealla ja niitä pitkänmatkan purjehtijoita luulisi olevan enemmänkin kuin Cornellin luennolla kulijoita.

Lue lisää

Jimmyä kuuntelemassa.

Veikkaan, että aika monella tuossa salissa olleisa oli jo vene, tuskin olin ainoa veneen omistava. Näyttipä olevan jo veneilystä luopuneitankin joukossa.

Pitkä matka on minusta yli kuukauden kestävä reissu joka ulottuu Itämeren ulkopuolelle. Ei piipahdus Ruotsissa tai Gotlannissa.

olin... kirjoitti:

Jimmyä kuuntelemassa.

Veikkaan, että aika monella tuossa salissa olleisa oli jo vene, tuskin olin ainoa veneen omistava. Näyttipä olevan jo veneilystä luopuneitankin joukossa.

Pitkä matka on minusta yli kuukauden kestävä reissu joka ulottuu Itämeren ulkopuolelle. Ei piipahdus Ruotsissa tai Gotlannissa.

Lue lisää

Voitteko tosiaan kuvitella purjehdusta Itämeren yli ja sen ulkopuolellekin messujen standardiveneellä? Keulilla buduaari isoine tuplapunkkineen, pentry käytävällä ja parhaimmillaan jääkaappi, jonka voi avata vain yksillä halsseilla saamatta koko sisältöä syliinsä. Ja joku sanoi sellaisten olevan kivoja leluja kilpailemiseen!

Kunhan selviäisi siitä yhdestäkin yöpurjehduksesta.

kuvitella? kirjoitti:

Voitteko tosiaan kuvitella purjehdusta Itämeren yli ja sen ulkopuolellekin messujen standardiveneellä? Keulilla buduaari isoine tuplapunkkineen, pentry käytävällä ja parhaimmillaan jääkaappi, jonka voi avata vain yksillä halsseilla saamatta koko sisältöä syliinsä. Ja joku sanoi sellaisten olevan kivoja leluja kilpailemiseen!

Kunhan selviäisi siitä yhdestäkin yöpurjehduksesta.

Lue lisää

jossa venettä kallistettasiin ja rynkytettäisiin niinkuin olosuhteet ovat normaalissa avomerikryssissä? Sellaista simulaattoria ei taida olla?
Messuvene on aina vakaasti vaaterissa. On kuivaa ja valoisaa, pintakiiltoa ja kaupunkikodin sisustuksia. Tuskin keskivertoveneilijä osaa kuvitella, miten sama messuvene toimii muualla kuin sataman rauhassa.

tietysti eroja! kirjoitti:

Kävin messuilla, koska J.Cornell piti esitykset pitkänmatkan purjehduksista. Sali oli aivan täynnä. Ehkä siitä voi jotain päätellä.

Olen varma, että moni purjehtija haaveilee pitkänmatkan purjehduksista, vaikka ei vielä ole haaveitaan toteuttanut. Miksi he eivät olisi potentiaalisia ostajia tai kiinnostuneita näkemään siihen tarkoitukseen suunniteltuja veneitä?
"....Entä montako uutta pitkänmatkan purjehtijanalkua on sitten kasvamassa ja siten potentiaalisia ostajia mainitsemilesi cruisereille? "

Lue lisää

kuuntelemassa emmekä ikimaailmassa suunnittele päiväreissua pidempiä matkoja veneillämme.
Kiinnosti kuunnella muuten vain kuten varmaan suurinta osaa kuulijoista.

pitkä matka? kirjoitti:

Edellä esitettyjen kriteerien valossa pitkä matka näyttäyisi olevan mikä hyvänsä yli yön kestävä purjehdus. Siis mikä muu hyvänsä kaukaiseen Ruotsiin suuntautuva, paitsi päiväpurjehduksena tehty Ahvenanmeren ylitys. Mielestäni rima ei siis ole kovin korkealla ja niitä pitkänmatkan purjehtijoita luulisi olevan enemmänkin kuin Cornellin luennolla kulijoita.

Lue lisää

Voi tosiaan olla, että yksiselitteistä määritelmää ei ole. Saaristo- ja rannikkopurjehdukset (Itämeri lahtineen ja saarineen) ovat vakiintuneita termejä ja tarkoitavat juuri niitä tavallisia retkipurjehduksia, joita enemmistö tekee.
Omasta mielestäni pitkänmatkan purjehdus tarkoittaa selvästi pitempiä purjehduksia avomerellä, esim. täältä Välimerelle, Atlantin saarille tms.

Googlesta "long range cruising" antaa monenlaisia vastauksia, enimmäkseen pitkiin avomeripurjehduksiin liittyviä. Tässä linkissä yleistä pitkänmatkan veneistä:
http://www.yachtsdelivered.com/longrang.htm

keulapotkurit ...... kirjoitti:

...kiinnostus vähenisi entisestään. Ei taaskaan yhtään tukevaa cruiseria, sellaista Itämeren ulkopuolelle sopivaa matkapurtta. Sisustukset on tehty vierassatamissa asumista varten. Maasähköt löytyy useammin kuin kunnollinen ankkurivinssi. Tuplapunkkia on enemmän kuin meripunkkia.
Ilmeisesti pitkänmatkanpurjehtijat ovat meillä niin pieni vähemmistö, ettei sellaisia veneitä kannata esitellä Hgin Venemessuilla.

Lue lisää

Veneeseen yleensä ostetaan sellaiset varustukset kun käyttäjä tarvitsee. Autokaupassakin varusteita lisätään käyttötarpeen mukaan. Ankkurivinssin ja keulapotkurit tilaa ostaja erikseen ja ilmeisesti nämä messuveneet ostanut ei niitä katso tarvitsevansa. Pallonkiertäjälle eivät yleensä riitä vakio vesi- ja polttoainesäiliötkään, joten varustelulistasta voi tulla pitkä. Sen sijaan Saaristo- ja Ahvenanmeren alueelle et tarvitse ankkuripeliä ja sataa metriä kettinkiä. Kyllä pidemmälläkin matkalla mukava sisustus on poikaa ja luuletko kaikkien veneiden rakennetun Itämerta varten tai edes sen rannoilla? Samat veneet ne on myynnissä ja purjehtivat kaikkialla.

H323 kirjoitti:

Veneeseen yleensä ostetaan sellaiset varustukset kun käyttäjä tarvitsee. Autokaupassakin varusteita lisätään käyttötarpeen mukaan. Ankkurivinssin ja keulapotkurit tilaa ostaja erikseen ja ilmeisesti nämä messuveneet ostanut ei niitä katso tarvitsevansa. Pallonkiertäjälle eivät yleensä riitä vakio vesi- ja polttoainesäiliötkään, joten varustelulistasta voi tulla pitkä. Sen sijaan Saaristo- ja Ahvenanmeren alueelle et tarvitse ankkuripeliä ja sataa metriä kettinkiä. Kyllä pidemmälläkin matkalla mukava sisustus on poikaa ja luuletko kaikkien veneiden rakennetun Itämerta varten tai edes sen rannoilla? Samat veneet ne on myynnissä ja purjehtivat kaikkialla.

Lue lisää

Sama se, missä se vene on rakennettu. Suurin asiakaskunta on kuitenkin charter-yhtiöt. Ja kuten täälläkin moneen kertaan todettu, normaali charter-purjehdus on päiväpurjehdusta, joista tullaan illaksi satamaan ja ravintolaan syömään. Samantapaista kaavaa noudattaa moni omalla veneelläkin liikkuva. Mukava sisustus satamaoloihin on kovin eri näköinen kuin mukava merelle. Ja edellähän tuo jo todettiin, suurin osa messuveneistä oli satamaan optimoituja.

epäselväkö? kirjoitti:

Voi tosiaan olla, että yksiselitteistä määritelmää ei ole. Saaristo- ja rannikkopurjehdukset (Itämeri lahtineen ja saarineen) ovat vakiintuneita termejä ja tarkoitavat juuri niitä tavallisia retkipurjehduksia, joita enemmistö tekee.
Omasta mielestäni pitkänmatkan purjehdus tarkoittaa selvästi pitempiä purjehduksia avomerellä, esim. täältä Välimerelle, Atlantin saarille tms.

Googlesta "long range cruising" antaa monenlaisia vastauksia, enimmäkseen pitkiin avomeripurjehduksiin liittyviä. Tässä linkissä yleistä pitkänmatkan veneistä:
http://www.yachtsdelivered.com/longrang.htm

Lue lisää

Tavallisemmin puhutaan "blue water cruisingista", kun tarkoitetaan isoille vesille lähtemistä ei-niin-kilpailullisella-mentaliteetilla. Offshore sailing voisi sisältää jo hampaat irvessä skuuttaamista vatatuulissakin.

Tässä on yksi näkökulma sopivan veeneen spekseistä:
http://www.callipygia600.com/callnugget/allcruising/boatfind.htm

keulapotkurit ...... kirjoitti:

...kiinnostus vähenisi entisestään. Ei taaskaan yhtään tukevaa cruiseria, sellaista Itämeren ulkopuolelle sopivaa matkapurtta. Sisustukset on tehty vierassatamissa asumista varten. Maasähköt löytyy useammin kuin kunnollinen ankkurivinssi. Tuplapunkkia on enemmän kuin meripunkkia.
Ilmeisesti pitkänmatkanpurjehtijat ovat meillä niin pieni vähemmistö, ettei sellaisia veneitä kannata esitellä Hgin Venemessuilla.

Lue lisää

Veneet mielestäsi siis suuuniteltu Itämerelle?

keulapotkurit ...... kirjoitti:

...kiinnostus vähenisi entisestään. Ei taaskaan yhtään tukevaa cruiseria, sellaista Itämeren ulkopuolelle sopivaa matkapurtta. Sisustukset on tehty vierassatamissa asumista varten. Maasähköt löytyy useammin kuin kunnollinen ankkurivinssi. Tuplapunkkia on enemmän kuin meripunkkia.
Ilmeisesti pitkänmatkanpurjehtijat ovat meillä niin pieni vähemmistö, ettei sellaisia veneitä kannata esitellä Hgin Venemessuilla.

Lue lisää

blogista, sattui pari päivää sitten Karibialla.

Näin ei olisi käynyt yhdellekään niistä näyttelyn cruisereista, on ongelma vain vanhan malliselle veneelle:

"Kaikki se vesi, joka tunki parin tunnin ajan sitloodaan alussa, tuhosi Volvon hallintapaneelin ja sen sähköjä. Systeemi ei ole näköjään tarkoitettu käytettäväksi vesirajan alapuolella. Tällä hetkellä Volvo kyllä käy, muttei lataa... ... nyt siihen jysähti paineella useampi kuutio vettä ja useamman kertaa. Se jäi pinnan alle sitloodan ollessa ääriään myöten täynnä, paneeli oli vielä epäonneksemme suojan puolella ja oli veden alla minuutteja kerrallaan ennen kuin vesi lorisi ulos tyhjennysreikiä pitkin."

Toiset on enemmän merikelpoisia kuin toiset.

Vielä yleisempi kirjoitti:

Tavallisemmin puhutaan "blue water cruisingista", kun tarkoitetaan isoille vesille lähtemistä ei-niin-kilpailullisella-mentaliteetilla. Offshore sailing voisi sisältää jo hampaat irvessä skuuttaamista vatatuulissakin.

Tässä on yksi näkökulma sopivan veeneen spekseistä:
http://www.callipygia600.com/callnugget/allcruising/boatfind.htm

Lue lisää

yhdistänyt esittämäsi fraasin trooppisilla vesillä cruisailuun, en niinkään pitkään matkaan. Blue Water Cruisailua voi harjoittaa vaikka vuokraveneellä.

veneen.. kirjoitti:

blogista, sattui pari päivää sitten Karibialla.

Näin ei olisi käynyt yhdellekään niistä näyttelyn cruisereista, on ongelma vain vanhan malliselle veneelle:

"Kaikki se vesi, joka tunki parin tunnin ajan sitloodaan alussa, tuhosi Volvon hallintapaneelin ja sen sähköjä. Systeemi ei ole näköjään tarkoitettu käytettäväksi vesirajan alapuolella. Tällä hetkellä Volvo kyllä käy, muttei lataa... ... nyt siihen jysähti paineella useampi kuutio vettä ja useamman kertaa. Se jäi pinnan alle sitloodan ollessa ääriään myöten täynnä, paneeli oli vielä epäonneksemme suojan puolella ja oli veden alla minuutteja kerrallaan ennen kuin vesi lorisi ulos tyhjennysreikiä pitkin."

Toiset on enemmän merikelpoisia kuin toiset.

Lue lisää

mitätön, koska ei tiedä mistä veneestä on kyse.

Hassua sinänsä, että aina vedetään johtopäätös, että pitkän matkan cruiserit ovat vanhanaikaisia. Eihän näin toki ole.

Mielenkiintoista kuitenkin on se, että Helsingin Venemessuilla esilläolleista veneistä mikään ei täytä esim. Jimmy Cornelin asettamia perusvaatimuksia (vai olikos siellä Degerö 28?). Suurin ongelma on peräsin, mutta myös köli ratkaisut ovat valtamerikäyttöön vaarallisa. Mast Steps ja meripunkat on helppo järjestää, mutta vaikkapa merellä toimiva pentteri taasen ei. Mitä tulee avotilan tyhjenemiseen, se ei edes tullut esille missään vaiheessa. Ilmeisesti ei ole ollut ongelma ARCiin ja muihin tapahtumiin osallistuneiden veneiden keskuudessa. Sitävastoin veneiden hylkäämisen syy ollut ylivoimaisesti usemmin peräsimen pettäminen.

on.... kirjoitti:

mitätön, koska ei tiedä mistä veneestä on kyse.

Hassua sinänsä, että aina vedetään johtopäätös, että pitkän matkan cruiserit ovat vanhanaikaisia. Eihän näin toki ole.

Mielenkiintoista kuitenkin on se, että Helsingin Venemessuilla esilläolleista veneistä mikään ei täytä esim. Jimmy Cornelin asettamia perusvaatimuksia (vai olikos siellä Degerö 28?). Suurin ongelma on peräsin, mutta myös köli ratkaisut ovat valtamerikäyttöön vaarallisa. Mast Steps ja meripunkat on helppo järjestää, mutta vaikkapa merellä toimiva pentteri taasen ei. Mitä tulee avotilan tyhjenemiseen, se ei edes tullut esille missään vaiheessa. Ilmeisesti ei ole ollut ongelma ARCiin ja muihin tapahtumiin osallistuneiden veneiden keskuudessa. Sitävastoin veneiden hylkäämisen syy ollut ylivoimaisesti usemmin peräsimen pettäminen.

Lue lisää

"Mast Steps ja meripunkat on helppo järjestää, mutta vaikkapa merellä toimiva pentteri taasen ei. Mitä tulee avotilan tyhjenemiseen, se ei edes tullut esille missään vaiheessa."

Parhaat meripunkat on keskiveneessä, ei keulassa eikä perässä. Kiinteä tai kankainen laita on tietysti helppo järjestää, kunhan punkat muuten on sopivat.
Eikö sitlooran itsetyhjentyminen ole selvyys, josta ei tarvitse erityisesti edes keskustella?

Yksi asia mitä jälkeenpäin on hiukan hankala korjata, on vesi- ja polttoainetankkien koko. Ne tuppaa olemaan turhan pienet pitkiä reissuja ajatellen. Kannattaa tsekata!

Nykyisistä eväkölien yleisistä ongelmista on ollut kirjoituksia mm. Yachting Worldissä viime vuonna. Jimmy Cornellin suosittelema nostoköli puolestaan on saanut kritiikkiä veneen stabiliteetin takia. Ovnin nostoköli ei ole painoköli, paarlasti on pilssissä. Jimmy on todennut, että matalahkon AVS:n takia Ovnia pitää reivata ajoissa eikä ongelmia ole käytännössä ollut (selityksiä on muistaakseni Jimmyn omilla websivuilla).

Olisihan Ovnin mielellään nähnyt Hgin venemessuilla, kun se kait on ollut näytillä Tukholmassakin.

mielummin... kirjoitti:

yhdistänyt esittämäsi fraasin trooppisilla vesillä cruisailuun, en niinkään pitkään matkaan. Blue Water Cruisailua voi harjoittaa vaikka vuokraveneellä.

Oli uusi ajatus. Onko itselläsi kokemuksia tai tietoa? Luulisi, että joku kuukausien - muutaman vuoden reissu vuokraveneellä saattaisi tulla melko kalliiksi.
Vai onko "blue water cruising" sinun mielestäsi jotain muuta kuin syvänmeren purjehdusreissut? Trooppisten leveysasteiden retket ovat mielestäni vain osa syvänmeren, blue-waterin, purjehduksista. Esim. Alaskan, Patagonian tai NZ reissut eivät ole tropiikkia.

"blue water cruising... kirjoitti:

Oli uusi ajatus. Onko itselläsi kokemuksia tai tietoa? Luulisi, että joku kuukausien - muutaman vuoden reissu vuokraveneellä saattaisi tulla melko kalliiksi.
Vai onko "blue water cruising" sinun mielestäsi jotain muuta kuin syvänmeren purjehdusreissut? Trooppisten leveysasteiden retket ovat mielestäni vain osa syvänmeren, blue-waterin, purjehduksista. Esim. Alaskan, Patagonian tai NZ reissut eivät ole tropiikkia.

Lue lisää

näkemyseroa mitä fraasilla tarkoitetaan. Arktiset vedet eivät kaikkien näkemysten mukaan ole "Blue Wateria".

itsestään selvyys kirjoitti:

"Mast Steps ja meripunkat on helppo järjestää, mutta vaikkapa merellä toimiva pentteri taasen ei. Mitä tulee avotilan tyhjenemiseen, se ei edes tullut esille missään vaiheessa."

Parhaat meripunkat on keskiveneessä, ei keulassa eikä perässä. Kiinteä tai kankainen laita on tietysti helppo järjestää, kunhan punkat muuten on sopivat.
Eikö sitlooran itsetyhjentyminen ole selvyys, josta ei tarvitse erityisesti edes keskustella?

Yksi asia mitä jälkeenpäin on hiukan hankala korjata, on vesi- ja polttoainetankkien koko. Ne tuppaa olemaan turhan pienet pitkiä reissuja ajatellen. Kannattaa tsekata!

Nykyisistä eväkölien yleisistä ongelmista on ollut kirjoituksia mm. Yachting Worldissä viime vuonna. Jimmy Cornellin suosittelema nostoköli puolestaan on saanut kritiikkiä veneen stabiliteetin takia. Ovnin nostoköli ei ole painoköli, paarlasti on pilssissä. Jimmy on todennut, että matalahkon AVS:n takia Ovnia pitää reivata ajoissa eikä ongelmia ole käytännössä ollut (selityksiä on muistaakseni Jimmyn omilla websivuilla).

Olisihan Ovnin mielellään nähnyt Hgin venemessuilla, kun se kait on ollut näytillä Tukholmassakin.

Lue lisää

on tietysti itsestään selvyys, mutta kuinka kriittinen asia on kyseessä, riippuu tietysti veneestä. Monissa perinteisissä cruisereissa avotilan tilavuus suhteessa veneen kokoon on pieni ja siten avotilan ollessa vettä täynnä, sen vaikutus veneen ominaisuuksiin ei ole niin suuri, ei siis olä äärimmäistä kiirettä avotilan tyhjenemiselle. Riittä, kunhan tyhjenee. Monissa vuokramarkkinoille suunnatuissa veneissä avotila on jopa minikertainen tilavuudeltaan verrattaessa veneitä samassa kokoluokassa.

Meripunkkien järjestäminen on monesti ongelma nykydesignissa. Salongin sohvia ei ole suunniteltu nukkumiseen (lyhyet, kaarevat, tms.)

Vesi ei mielstäni ole kovin suuri ongelma tänä päivänä. Vettä kannattaa kuitenkin ottaa mukaan pullotettuna, vaikka olisi isot tanki ja Water Maker. Suurten tankkien ongelma on se, että jos vesi saastuu, menee kaikki kerralla. Polttoaine on toinen juttu ja tankit nykyään veneissä pienet.

Itse olen vierastanut nostoköliä aina, mutta kyllä siinäkin varmaan puolensa on. Sinänsä Ovnin ratkaisu tuntuu oudolta, muttaa saattaakin olla cruiseriin erinomainen. Täytyy lueskella aiheesta lisää.

tyhjeneminen... kirjoitti:

on tietysti itsestään selvyys, mutta kuinka kriittinen asia on kyseessä, riippuu tietysti veneestä. Monissa perinteisissä cruisereissa avotilan tilavuus suhteessa veneen kokoon on pieni ja siten avotilan ollessa vettä täynnä, sen vaikutus veneen ominaisuuksiin ei ole niin suuri, ei siis olä äärimmäistä kiirettä avotilan tyhjenemiselle. Riittä, kunhan tyhjenee. Monissa vuokramarkkinoille suunnatuissa veneissä avotila on jopa minikertainen tilavuudeltaan verrattaessa veneitä samassa kokoluokassa.

Meripunkkien järjestäminen on monesti ongelma nykydesignissa. Salongin sohvia ei ole suunniteltu nukkumiseen (lyhyet, kaarevat, tms.)

Vesi ei mielstäni ole kovin suuri ongelma tänä päivänä. Vettä kannattaa kuitenkin ottaa mukaan pullotettuna, vaikka olisi isot tanki ja Water Maker. Suurten tankkien ongelma on se, että jos vesi saastuu, menee kaikki kerralla. Polttoaine on toinen juttu ja tankit nykyään veneissä pienet.

Itse olen vierastanut nostoköliä aina, mutta kyllä siinäkin varmaan puolensa on. Sinänsä Ovnin ratkaisu tuntuu oudolta, muttaa saattaakin olla cruiseriin erinomainen. Täytyy lueskella aiheesta lisää.

Lue lisää

tuo avotilan hidas tyhjeneminen.

Katso täältä blogista 6.2.2009:
http://www.sylibertas.com/

riesa.. kirjoitti:

tuo avotilan hidas tyhjeneminen.

Katso täältä blogista 6.2.2009:
http://www.sylibertas.com/

Lue lisää

olla riesa. En tunne riittävän hyvin tuota Pedrikkiä. Sinänsä mielikuva veneestä on, että se on tukevasti tehty. Mutta onko Pedrik oikeasti suunniteltu tuollaiselle reissulle. Dave Pedrik sai nimeä muistaakseni America Cup veneen suunnittelijana. Pikaisella silmäyksellä katsottuna (löysin vain pari huonoa kuvaa, yksi tosin avotilasta) näyttäisi siltä, että roiskereunat ovat aivan mitättömän kokoiset. Vene saataa myös kulkea kryssillä varsin kallellaan tuon ikäisten veneiden tapaan. Tämä auttaa veden pääsyä avotilaan.

Onko muuten kyseessä sama Pedrik, joka kärsi lukuisista peräsinongelmista Atlanttin ylityksellä?

Taitaa Pedrik olla loistava esimerkki siitä, että suurikaan vene ei välttämättä suoralta kädeltä täytä valtameren olosuhteiden asettamia vaatimuksia.

veneen.. kirjoitti:

blogista, sattui pari päivää sitten Karibialla.

Näin ei olisi käynyt yhdellekään niistä näyttelyn cruisereista, on ongelma vain vanhan malliselle veneelle:

"Kaikki se vesi, joka tunki parin tunnin ajan sitloodaan alussa, tuhosi Volvon hallintapaneelin ja sen sähköjä. Systeemi ei ole näköjään tarkoitettu käytettäväksi vesirajan alapuolella. Tällä hetkellä Volvo kyllä käy, muttei lataa... ... nyt siihen jysähti paineella useampi kuutio vettä ja useamman kertaa. Se jäi pinnan alle sitloodan ollessa ääriään myöten täynnä, paneeli oli vielä epäonneksemme suojan puolella ja oli veden alla minuutteja kerrallaan ennen kuin vesi lorisi ulos tyhjennysreikiä pitkin."

Toiset on enemmän merikelpoisia kuin toiset.

Lue lisää

valtaosin tuo koneen käyttöpaneelin asennus toimii noin.se kestää sadeveden ja satunnaisen meriveden,mutta ei välttämättä jatkuvaa uimista syvällä.siksi kun olet lähdössä pidemmälle,asenna itse se paneeli vaikka luukun alle suojaan istuinlaatikon ylärakenteisiin tms.,jos haluat.kapteeni vastaa aina veneensä turvallisuudesta ja viisas kapteeni miettii nämä ennakkoon.yleensä pallon kierto ajoitetaan niin ja reitti noi,että mihinkään myrskyyn tai kryssimisiin ei juuri jouduta, joten nuo jatkuvasti istuinlaatikkoon vyöryvät isot aallot ovat poikjkeus,jota varten kyllä kannattaa mielestäni varustautua.

voi... kirjoitti:

olla riesa. En tunne riittävän hyvin tuota Pedrikkiä. Sinänsä mielikuva veneestä on, että se on tukevasti tehty. Mutta onko Pedrik oikeasti suunniteltu tuollaiselle reissulle. Dave Pedrik sai nimeä muistaakseni America Cup veneen suunnittelijana. Pikaisella silmäyksellä katsottuna (löysin vain pari huonoa kuvaa, yksi tosin avotilasta) näyttäisi siltä, että roiskereunat ovat aivan mitättömän kokoiset. Vene saataa myös kulkea kryssillä varsin kallellaan tuon ikäisten veneiden tapaan. Tämä auttaa veden pääsyä avotilaan.

Onko muuten kyseessä sama Pedrik, joka kärsi lukuisista peräsinongelmista Atlanttin ylityksellä?

Taitaa Pedrik olla loistava esimerkki siitä, että suurikaan vene ei välttämättä suoralta kädeltä täytä valtameren olosuhteiden asettamia vaatimuksia.

Lue lisää

onko sen uponneen isoveli?

tyhjeneminen... kirjoitti:

on tietysti itsestään selvyys, mutta kuinka kriittinen asia on kyseessä, riippuu tietysti veneestä. Monissa perinteisissä cruisereissa avotilan tilavuus suhteessa veneen kokoon on pieni ja siten avotilan ollessa vettä täynnä, sen vaikutus veneen ominaisuuksiin ei ole niin suuri, ei siis olä äärimmäistä kiirettä avotilan tyhjenemiselle. Riittä, kunhan tyhjenee. Monissa vuokramarkkinoille suunnatuissa veneissä avotila on jopa minikertainen tilavuudeltaan verrattaessa veneitä samassa kokoluokassa.

Meripunkkien järjestäminen on monesti ongelma nykydesignissa. Salongin sohvia ei ole suunniteltu nukkumiseen (lyhyet, kaarevat, tms.)

Vesi ei mielstäni ole kovin suuri ongelma tänä päivänä. Vettä kannattaa kuitenkin ottaa mukaan pullotettuna, vaikka olisi isot tanki ja Water Maker. Suurten tankkien ongelma on se, että jos vesi saastuu, menee kaikki kerralla. Polttoaine on toinen juttu ja tankit nykyään veneissä pienet.

Itse olen vierastanut nostoköliä aina, mutta kyllä siinäkin varmaan puolensa on. Sinänsä Ovnin ratkaisu tuntuu oudolta, muttaa saattaakin olla cruiseriin erinomainen. Täytyy lueskella aiheesta lisää.

Lue lisää

Ihmisen normaali fysiologinen nesteentarve on 2.5-3 litraa/vrk. Tropiikissa seilatessa lasketaan kulutukseksi keskimäärin 4 litraa/vrk/henkilö. Tankkien mitoitus kannattaisi laskea oman reitin pisimmän legin varalle ("tavallisella" pallonkiertoreitillä Galapagos-Tahiti).

Sen lisäksi vettä pitäisi olla yllätysten varalle (mastohaveri, peräsinhaveri, konerikko, vesitankin vuoto/pilaantuminen tms). Siitä sitten voi laskeskella mikä oman veneen vesitankkien tilavuus pitäisi olla.

Kaikkia juomavesiä ei tietenkään pidä laittaa samaan tankkiin. Monissa pitkänmatkan veneissä on useita vesitankkeja (omassa veneessä oli 3 hst-tankissa 300 l kanistereita ja pulloja n 100-200 l sekä water-maker. Se riitti kahdelle ...sekä erään pulassa olleen veneen auttamiseen).

Water-maker on tosi hyvä, mutta se on myös altis toimintahäiriöille ja vaatii säännöllistä huoltoa - ja tietenkin käyttövoimaa!

"Survival"-määrä vettä pitää siis olla mukana, vaikka vedenetekolaite varusteisiin kuuluisikin. Itse pyrimme pitämään vesitankit aina täysinä water-makerin avulla (koska sen tuottama vesi on mikrobivapaata).

Polttoainetankkien tarve riippuu aika paljon cruising-alueesta. Atlantin ylityksestä suoriutuu pienilläkin tankeilla. Kylmillä latitudeilla pitää laskea lämmityksen osuus.
Yleinen suositus matkaveneisiin taitaa olla vähintään 500 mpk:n koneajoon tarvittava polttoainemäärä.

mainsaill kirjoitti:

valtaosin tuo koneen käyttöpaneelin asennus toimii noin.se kestää sadeveden ja satunnaisen meriveden,mutta ei välttämättä jatkuvaa uimista syvällä.siksi kun olet lähdössä pidemmälle,asenna itse se paneeli vaikka luukun alle suojaan istuinlaatikon ylärakenteisiin tms.,jos haluat.kapteeni vastaa aina veneensä turvallisuudesta ja viisas kapteeni miettii nämä ennakkoon.yleensä pallon kierto ajoitetaan niin ja reitti noi,että mihinkään myrskyyn tai kryssimisiin ei juuri jouduta, joten nuo jatkuvasti istuinlaatikkoon vyöryvät isot aallot ovat poikjkeus,jota varten kyllä kannattaa mielestäni varustautua.

Lue lisää

" mihinkään myrskyyn tai kryssimisiin ei juuri jouduta, joten nuo jatkuvasti istuinlaatikkoon vyöryvät isot aallot ovat poikjkeus "

Aikaisemmin ehkä näin olikin, mutta Somalian merirosvouksen takia suurin osa veneistä kiertää nykyisin Afrikan eteläpuolitse (J.Cornell kertoi luennollaan).
Tämä reitti merkitsee paljon suurempaa riskiä koviin olosuhtesiin kuin perinteinen reitti Suezin kautta.

Omalla reissullamme istuinlaatikko taisi täyttyä useammankin kerran Australian ja Afrikan välillä. En edes laskenut montako kertaa. Tyhjennys toimi hyvin.

Moottorin käyttöpaneeli oli suojassa sitlooran luukun sisäpuolella. Silti starttinappula kärsi korroosiosta ja lakkasi toimimasta. Paras paikka olisi veneen sisätilassa, jossa moottorin lämpö sen kuivattaa.

Sirena? kirjoitti:

onko sen uponneen isoveli?

Kippo tuli seuraan käytettynä. Aikaisempaa historiaa en tunne, mutta ainakaan "valtamerivarustusta" siinä ei seuraan saapuessa vielä ollut.

Vahvaa tekoa tuo Pedrikki on. Rungon muodot on vähän kuin vanhoissa S&S Swaneissa, mutta köli on pidempi ja matalampi ja peräsin ei ole kiinni skegillä. Kokonaispainoa on vanhojen Swanien malliin...

Jos siitä nyt hakemalla hakee jotain miinuksia tuohon valtamerihommaan, niin mastoa on vähä liikaa ja se peräsimen skegin puute. Vaikka kyllä kai se ruoritukki siinä on kiinni niin että varmaan kestää, kuten 20 vuotta sitten oli tapana laittaa...

Se että Volvon hallintapaneeli on sijoitettu "Itämeren malliin" ei kait ole veneen vika tässä tapauksessa. Vai? Tännehän se alunperin kuitenkin oli tilattu seilaamaan.

Pedrick kait muuttui Sirenaksi myöhemmin?

olla... kirjoitti:

näkemyseroa mitä fraasilla tarkoitetaan. Arktiset vedet eivät kaikkien näkemysten mukaan ole "Blue Wateria".

kyllä on ollut juttuja Antractican purjehduksista, samoin mm. Alaskasta.
Ehkä blue water - lehden toimitus ei ole samaa mieltä kuin sinä.

Sirenakaan ehkä... kirjoitti:

Kippo tuli seuraan käytettynä. Aikaisempaa historiaa en tunne, mutta ainakaan "valtamerivarustusta" siinä ei seuraan saapuessa vielä ollut.

Vahvaa tekoa tuo Pedrikki on. Rungon muodot on vähän kuin vanhoissa S&S Swaneissa, mutta köli on pidempi ja matalampi ja peräsin ei ole kiinni skegillä. Kokonaispainoa on vanhojen Swanien malliin...

Jos siitä nyt hakemalla hakee jotain miinuksia tuohon valtamerihommaan, niin mastoa on vähä liikaa ja se peräsimen skegin puute. Vaikka kyllä kai se ruoritukki siinä on kiinni niin että varmaan kestää, kuten 20 vuotta sitten oli tapana laittaa...

Se että Volvon hallintapaneeli on sijoitettu "Itämeren malliin" ei kait ole veneen vika tässä tapauksessa. Vai? Tännehän se alunperin kuitenkin oli tilattu seilaamaan.

Pedrick kait muuttui Sirenaksi myöhemmin?

Lue lisää

Siksi on selvä, että Pedrick imi vaikutteita sieltä.
Sitä en tiedä, miten tarkka Pedrick on ollut siitä, että veneenrakentaja noudattaa hänen piirustuksiaan. S&S:n Stephens taisi olla kovinkin tarkka ja tsekkasi monia rakenteita valmistusvaiheessa (ja määräsi jopa korjaamaan).

Sirenaa taidettiin tehdä Håkan Sördegrenin piirtäminä. En tosin tunne kaikkia Sirenan malleja. Ehkäpä oli Pedrickin piirtämiäkin.

Sirenakaan ehkä... kirjoitti:

Kippo tuli seuraan käytettynä. Aikaisempaa historiaa en tunne, mutta ainakaan "valtamerivarustusta" siinä ei seuraan saapuessa vielä ollut.

Vahvaa tekoa tuo Pedrikki on. Rungon muodot on vähän kuin vanhoissa S&S Swaneissa, mutta köli on pidempi ja matalampi ja peräsin ei ole kiinni skegillä. Kokonaispainoa on vanhojen Swanien malliin...

Jos siitä nyt hakemalla hakee jotain miinuksia tuohon valtamerihommaan, niin mastoa on vähä liikaa ja se peräsimen skegin puute. Vaikka kyllä kai se ruoritukki siinä on kiinni niin että varmaan kestää, kuten 20 vuotta sitten oli tapana laittaa...

Se että Volvon hallintapaneeli on sijoitettu "Itämeren malliin" ei kait ole veneen vika tässä tapauksessa. Vai? Tännehän se alunperin kuitenkin oli tilattu seilaamaan.

Pedrick kait muuttui Sirenaksi myöhemmin?

Lue lisää

Siksi on selvä, että Pedrick imi vaikutteita sieltä.
Sitä en tiedä, miten tarkka Pedrick on ollut siitä, että veneenrakentaja noudattaa hänen piirustuksiaan. S&S:n Stephens taisi olla kovinkin tarkka ja tsekkasi monia rakenteita valmistusvaiheessa (ja määräsi jopa korjaamaan).

Sirenaa taidettiin tehdä Håkan Sördegrenin piirtäminä. En tosin tunne kaikkia Sirenan malleja. Ehkäpä oli Pedrickin piirtämiäkin.

töissä S&S:n suunnittel... kirjoitti:

Siksi on selvä, että Pedrick imi vaikutteita sieltä.
Sitä en tiedä, miten tarkka Pedrick on ollut siitä, että veneenrakentaja noudattaa hänen piirustuksiaan. S&S:n Stephens taisi olla kovinkin tarkka ja tsekkasi monia rakenteita valmistusvaiheessa (ja määräsi jopa korjaamaan).

Sirenaa taidettiin tehdä Håkan Sördegrenin piirtäminä. En tosin tunne kaikkia Sirenan malleja. Ehkäpä oli Pedrickin piirtämiäkin.

Lue lisää

Siesta, Sirena 38, 37 ja kai 36:kin olivat Södergrenin toimistosta. Pedrickin piirtämät nimettiin Sirena Pedrickeiksi. Aitoja Pedrickejä siis. En tunne minäkään niin tarkkaan kaikkia sen veistämön tuotteita, mutta nuo kyllä.

magazinessä kirjoitti:

kyllä on ollut juttuja Antractican purjehduksista, samoin mm. Alaskasta.
Ehkä blue water - lehden toimitus ei ole samaa mieltä kuin sinä.

iSealife Blue Watersaitilta löytyy tietoja kanavamatkailusta. Jos kertovat Itämerestä, muuttuuko sekin Blue Wateriksi?

Sirenakaan ehkä... kirjoitti:

Kippo tuli seuraan käytettynä. Aikaisempaa historiaa en tunne, mutta ainakaan "valtamerivarustusta" siinä ei seuraan saapuessa vielä ollut.

Vahvaa tekoa tuo Pedrikki on. Rungon muodot on vähän kuin vanhoissa S&S Swaneissa, mutta köli on pidempi ja matalampi ja peräsin ei ole kiinni skegillä. Kokonaispainoa on vanhojen Swanien malliin...

Jos siitä nyt hakemalla hakee jotain miinuksia tuohon valtamerihommaan, niin mastoa on vähä liikaa ja se peräsimen skegin puute. Vaikka kyllä kai se ruoritukki siinä on kiinni niin että varmaan kestää, kuten 20 vuotta sitten oli tapana laittaa...

Se että Volvon hallintapaneeli on sijoitettu "Itämeren malliin" ei kait ole veneen vika tässä tapauksessa. Vai? Tännehän se alunperin kuitenkin oli tilattu seilaamaan.

Pedrick kait muuttui Sirenaksi myöhemmin?

Lue lisää

kertoo, että avotilaan tulee vettä koko ajan. Pitäis varmaan roiskereunojen olla korkeammat.

Peräsimen osuessa kiinteään, on voimat kovat ja akseli kiinni "vain" lasikuidussa. ARCissa on yhdessä Pedrickissä ollut ongelmia peräsimen kanssa. Onko ohjauskaapelit alimitoitettu vai kanittaako peräsinakseli eli siis taipuu tai muuten huono ripustus. Aina ei näihin uskomuksiin laaadustaja lujuudesta voi ihan sokeasti luottaa. Niin paljon on huonoja peräsimiä hyviksikin uskotuissa veneissä, mm. Inferno 31.

kyllä... kirjoitti:

kertoo, että avotilaan tulee vettä koko ajan. Pitäis varmaan roiskereunojen olla korkeammat.

Peräsimen osuessa kiinteään, on voimat kovat ja akseli kiinni "vain" lasikuidussa. ARCissa on yhdessä Pedrickissä ollut ongelmia peräsimen kanssa. Onko ohjauskaapelit alimitoitettu vai kanittaako peräsinakseli eli siis taipuu tai muuten huono ripustus. Aina ei näihin uskomuksiin laaadustaja lujuudesta voi ihan sokeasti luottaa. Niin paljon on huonoja peräsimiä hyviksikin uskotuissa veneissä, mm. Inferno 31.

Lue lisää

Korkeasta keulasta huolimatta S&S Avance 40 kerää roiskeita kannelle, jotka sitten valuu kallistumassa tuulen puolen kannella ahteriin päin. Valumavedet ei sitloodaan kuitenkaan tule, koska kansirakenne on samanlainen, kuin Swaneissakin. Roiskeet kylläkin...
Pedrick ja Avanve 40 kun ovat vedessä vierekkäin, niin rungossa ei juuri muuta eroa huomaa kuin raidat. Pedrickissä kansirakenne todellakin sitloodan kohdalla on kuitenkin matalampi. Valumavedet tulee sisään siis ainakin helpommin.
Veneen päälle kaatuvat aallot nyt tulevat sisään veneestä riippumatta.

Infernot on kevytrakenteisia suojaisten vesien kilpureita kaikki. Niitä nyt ei ainakaan ole Atlantille tarkoitettu.

Itse seilaan Artina 29:llä. Siinä on peräsimellä skegi kylläkin, mutta rakenne on kyllä muuten niin kevyttä, että ilman lisävahvistuksia en silläkään isolle merelle lähtisi.
Kölin kanssa sama homma. Masto on kiinni riittävän lujaa, mutta takastaagin kukonjalan vaihtaisin kahteen ylös asti menevään staagiin.
Ääriään myöden täynnä oleva sitlooda pääsisi tuossa veneessä tyhjenemään veneen sisällekin. Sillekin olisi tehtävä jotakin...

Ei kaikkia veneitä ole isoille merille tarkoitettu.

kyllä... kirjoitti:

kertoo, että avotilaan tulee vettä koko ajan. Pitäis varmaan roiskereunojen olla korkeammat.

Peräsimen osuessa kiinteään, on voimat kovat ja akseli kiinni "vain" lasikuidussa. ARCissa on yhdessä Pedrickissä ollut ongelmia peräsimen kanssa. Onko ohjauskaapelit alimitoitettu vai kanittaako peräsinakseli eli siis taipuu tai muuten huono ripustus. Aina ei näihin uskomuksiin laaadustaja lujuudesta voi ihan sokeasti luottaa. Niin paljon on huonoja peräsimiä hyviksikin uskotuissa veneissä, mm. Inferno 31.

Lue lisää

Jos istumalaatikkoon tulee vettä, pitäisi roiskereunojen olla matalammat. Se vesi, joka keulasta roiskeina tulee, kastelee korkeintaan persaukset, ei ikinä täytä avotilaa. Sen tekee se päälle kaatuva aalto, jolle suunnittelija ei mahda mitään. Avoimesta perästä se hulahtaisi saman tien ulos ja korkeat reunat vastaavasti tekevät tilasta uima-altaan. Mikään tyhjennysputki ei tyhjennä uima-allasta nopeasti, pieni putki vain tuskallisen hitaasti.

ja... kirjoitti:

iSealife Blue Watersaitilta löytyy tietoja kanavamatkailusta. Jos kertovat Itämerestä, muuttuuko sekin Blue Wateriksi?

Jo menneinä purjelaivojen vuosisatoina on puhuttu syvänmeren purjehduksesta, jonka englanninkielinen vastine on "sinisen meren purjehdus".
"Blue water" on tietenkin terminä eksoottinen ja sen vuoksi näyttää tulleen erilaisten kaupallisten toimintojen nimeksi. Olisikohan sitä kautta nyt iskostunut joihinkin charter-venettä vuokranneiden päähän, että "blue water" ei enää tarkoitakaan syvien valtamerten sinistä vettä, vaan trooppisia palmurantoja tai jopa kaikkia kirkasvetisiä lätäköitä ja pikkupurjehduksia niillä? Aika täydellinen inflaatio, jos matalat kanavat tai maailman saatunein sisämerikin on jo "blue water".

Mielikuvilla on kaupallista merkitystä. On hienompaa ostaa vene, jonka mainoksessa sanotaan "valtamerikelpoinen". Siksi melkenin kaikki perhepurretkin ovat "valtamerikelpoisia", vaikka todellakaan eivät ole valtamerimatkoille suunniteltuja eikä rakennettuja.

vastoin kirjoitti:

Jos istumalaatikkoon tulee vettä, pitäisi roiskereunojen olla matalammat. Se vesi, joka keulasta roiskeina tulee, kastelee korkeintaan persaukset, ei ikinä täytä avotilaa. Sen tekee se päälle kaatuva aalto, jolle suunnittelija ei mahda mitään. Avoimesta perästä se hulahtaisi saman tien ulos ja korkeat reunat vastaavasti tekevät tilasta uima-altaan. Mikään tyhjennysputki ei tyhjennä uima-allasta nopeasti, pieni putki vain tuskallisen hitaasti.

Lue lisää

Veneessä, jossa on tuulilasit, jotka ulottuvat sivulla noin karkeasti ottaen puoleenväliin sitloodaa ja tämän lisäksi riittävän korkeat roiskereunat, ei veneen kannelle keulan/sivusuunnasta kaatuva aalto tuo vettä avotilaan ollenkaan (vielä kun köydet on tajuttu tuoda tuulilasien sivulta avotilan sivulle eikä lasien alla olevista aukoista). Lisäksi, jos on keskiohjaamo, ei takaa kaatuva aalto myöskään niin helposti täytä avotilaa, koska kaatuu peräkannelle. Tietysti, jos on järjettömän suuri aalto, joka peittää koko veneen, niin mitään ei ole tehtävissä.

vastoin kirjoitti:

Jos istumalaatikkoon tulee vettä, pitäisi roiskereunojen olla matalammat. Se vesi, joka keulasta roiskeina tulee, kastelee korkeintaan persaukset, ei ikinä täytä avotilaa. Sen tekee se päälle kaatuva aalto, jolle suunnittelija ei mahda mitään. Avoimesta perästä se hulahtaisi saman tien ulos ja korkeat reunat vastaavasti tekevät tilasta uima-altaan. Mikään tyhjennysputki ei tyhjennä uima-allasta nopeasti, pieni putki vain tuskallisen hitaasti.

Lue lisää

Uteliaisuuttani kysyn kokemuksiasi.
Minkälaisissa olosuhteissa ja millä merellä veneesi istuinlaatikko on täyttynyt?
Onko sulla omia kokemuksia avoperäisestä ja "umpinaisesta" istuinlaatikosta samoissa olosuhteissa? Ja minkätyyppisillä veneillä?

Vai kerroitkohan nyt mielikuvistasi?

istuinlaatikon täyteen? kirjoitti:

Uteliaisuuttani kysyn kokemuksiasi.
Minkälaisissa olosuhteissa ja millä merellä veneesi istuinlaatikko on täyttynyt?
Onko sulla omia kokemuksia avoperäisestä ja "umpinaisesta" istuinlaatikosta samoissa olosuhteissa? Ja minkätyyppisillä veneillä?

Vai kerroitkohan nyt mielikuvistasi?

Lue lisää

Itämeren puolella en muista saaneeni vettä istumalaatikkoon kuin nilkkoja myöden laitaa vasten murtuvasta aallosta. Välimerellä ehkä hiukan enemmänkin, mutta kunnon täytöt ovat tulleet Atlantin aalloista sekä Portugalin rannalla että Karibian puolella. Useimmiten paikalla on ollut virtaa tai muista syistä sotkuista aallokkoa. Avoperäisestä on niukemmin kokemusta. Vain parissa kisassa on sellaisia isoja saavillisia tullut ja ne menevät aivan kuten vaikkapa VOR-videoissa vauhdilla perästä ulos.

Edellä joku arveli keski-istumalaatikon ja tuulilasin pitävän paikat kuivina. Sellaisella en ole merellä ollut, mutta muutamat omistajat ovat kertoneet toista. Niitä kengät kastelevia aallonharjoja tulee kuulemma vähemmän, mutta kymmenet sentit laidan korkeudessa eivät merkitse, kun aalto putoaa päälle. Toinen on mukavuuskysymys, toinen vähän enemmän.

opittua kirjoitti:

Itämeren puolella en muista saaneeni vettä istumalaatikkoon kuin nilkkoja myöden laitaa vasten murtuvasta aallosta. Välimerellä ehkä hiukan enemmänkin, mutta kunnon täytöt ovat tulleet Atlantin aalloista sekä Portugalin rannalla että Karibian puolella. Useimmiten paikalla on ollut virtaa tai muista syistä sotkuista aallokkoa. Avoperäisestä on niukemmin kokemusta. Vain parissa kisassa on sellaisia isoja saavillisia tullut ja ne menevät aivan kuten vaikkapa VOR-videoissa vauhdilla perästä ulos.

Edellä joku arveli keski-istumalaatikon ja tuulilasin pitävän paikat kuivina. Sellaisella en ole merellä ollut, mutta muutamat omistajat ovat kertoneet toista. Niitä kengät kastelevia aallonharjoja tulee kuulemma vähemmän, mutta kymmenet sentit laidan korkeudessa eivät merkitse, kun aalto putoaa päälle. Toinen on mukavuuskysymys, toinen vähän enemmän.

Lue lisää

Itämerellä "pooping" tai kyljen yli sitlooran täyttävä aalto on tosi harvinainen. Pohjanmeren kapeikoissa, esim. Friisien saarten välissä, voi saada "overfallseja" voimakkaiden virtojen takia. Muuten kyllä aika harvoin avotila täyttyy lähellekään piripintaa. Normaalilla kruisailureitillä Atlantin yli sellaista ei ole itselleni sattunut. Kauempana kyllä, mutta sekään ei ole ogelma, jos vene on avomerikäyttöön suunniteltu: pieni sitloora isot tyhjennysputket.

Siinä sitten mielipiteet menee ristiin, minkä typpinen avotila on "paras". Omasta mielestäni se on ehdottomasti korkealaitainen, pieni ja suojainen. Matalalaitainen, laakea, iso ja avoperäinen tila on varmasti märempi ja kenties turvattomampi kuin edellä mainittu eikä olisi minun valintani. Makuasioita ne ovat, kuten myös tuulilasit ja keskiohjaamot tai kokonaan umpinaiset ohjaamot. Joissakin Vendee Globe-veneissä on aika suojainen kiinteä "sprayhood", joka vaikuttaa fiksulta.

Yksi yhteinen asia kuitenkin lienee selvä: kaikki avotilaan sijoitettu elektroniikka altistuu korroosiolle ja kolhuille. Ongelmia tulee ennemmin tai myöhemmin, jos seilaa pitkiä reissuja. Ihmettelen, että ns. valtamerikelpoisissa veneissä voi jopa moottorin käyttöpaneeli olla avotilassa - vieläpä starttiavaimella varustettuna (luulisi olevan hankala korjattava merellä).

istuinlaatikon täyteen? kirjoitti:

Uteliaisuuttani kysyn kokemuksiasi.
Minkälaisissa olosuhteissa ja millä merellä veneesi istuinlaatikko on täyttynyt?
Onko sulla omia kokemuksia avoperäisestä ja "umpinaisesta" istuinlaatikosta samoissa olosuhteissa? Ja minkätyyppisillä veneillä?

Vai kerroitkohan nyt mielikuvistasi?

Lue lisää

lokikirjan mukaan useammankin kerran ja tyhjeneminen on hidasta. Täyttyi jo Atlantin itäreunalla ennen ylitystä.

Ihmetellen luin tuota Sirenan lokikirjaa, lähes kaikki ainakin kertaalleen hajonnut. Vanhassa veneessä on vanhan ongelmat, niin suunnittelussa kuin tekniikassa.

Omalla tuota Sirenaa vähän isommalla perästä avoimella cruiserilla ei 5 vuoden aikana Atlantilla ja Karibialla ollut kertaakaan tuon tapaisia ongelmia, ei juuri muitakaan.

täyttynyt.. kirjoitti:

lokikirjan mukaan useammankin kerran ja tyhjeneminen on hidasta. Täyttyi jo Atlantin itäreunalla ennen ylitystä.

Ihmetellen luin tuota Sirenan lokikirjaa, lähes kaikki ainakin kertaalleen hajonnut. Vanhassa veneessä on vanhan ongelmat, niin suunnittelussa kuin tekniikassa.

Omalla tuota Sirenaa vähän isommalla perästä avoimella cruiserilla ei 5 vuoden aikana Atlantilla ja Karibialla ollut kertaakaan tuon tapaisia ongelmia, ei juuri muitakaan.

Lue lisää

sekin, että olet vain niin paljon parempi kippari, ettei mitään satu. Vaurioissa on usein monta monessa...

Perästä avoin rakenne parantaa veneen painonjakaumaa ja avotilan tyhjenemistä, pienentää säilytystiloja ja aiheuttaa joillekin turvattomuuden tunteen. Perän rakenne avoimena myös on hieman heikompi. Tämä siis olettaen, että paatti on muuten sama, perän avoimuus ainoana muuttujana.

Merikelpoisuuteen voi vaikuttaa monella muulla seikalla voimakkaammin.

täyttynyt.. kirjoitti:

lokikirjan mukaan useammankin kerran ja tyhjeneminen on hidasta. Täyttyi jo Atlantin itäreunalla ennen ylitystä.

Ihmetellen luin tuota Sirenan lokikirjaa, lähes kaikki ainakin kertaalleen hajonnut. Vanhassa veneessä on vanhan ongelmat, niin suunnittelussa kuin tekniikassa.

Omalla tuota Sirenaa vähän isommalla perästä avoimella cruiserilla ei 5 vuoden aikana Atlantilla ja Karibialla ollut kertaakaan tuon tapaisia ongelmia, ei juuri muitakaan.

Lue lisää

umpinaisella ei 10 v aikana Etelä- ja Pohjois-Atlantilla, Pacificilla, Intian Valtamerellä eikä muuallakaan "ollut kertaakaan tuon tapaisia ongelmia, ei juuri muitakaan".

Ongelmien kehittyminen ei riipu pelkästään veneestä eikä sen iästä, vaan myös kipparista, jopa tuurista.

Oman veneen kehuminen ja muiden mollaaminen on aika tarpeetonta!
Jos istuinlaatikko tyhjenee hitaasti, kannattais vaihtaa isommat tyhjennysputket. Jostain syystä monet venevalmistajat tekevät ne aivan liian pieniksi.

täyttynyt.. kirjoitti:

lokikirjan mukaan useammankin kerran ja tyhjeneminen on hidasta. Täyttyi jo Atlantin itäreunalla ennen ylitystä.

Ihmetellen luin tuota Sirenan lokikirjaa, lähes kaikki ainakin kertaalleen hajonnut. Vanhassa veneessä on vanhan ongelmat, niin suunnittelussa kuin tekniikassa.

Omalla tuota Sirenaa vähän isommalla perästä avoimella cruiserilla ei 5 vuoden aikana Atlantilla ja Karibialla ollut kertaakaan tuon tapaisia ongelmia, ei juuri muitakaan.

Lue lisää

Merkki ja malli riittää. Kiitos.

kyllä... kirjoitti:

kertoo, että avotilaan tulee vettä koko ajan. Pitäis varmaan roiskereunojen olla korkeammat.

Peräsimen osuessa kiinteään, on voimat kovat ja akseli kiinni "vain" lasikuidussa. ARCissa on yhdessä Pedrickissä ollut ongelmia peräsimen kanssa. Onko ohjauskaapelit alimitoitettu vai kanittaako peräsinakseli eli siis taipuu tai muuten huono ripustus. Aina ei näihin uskomuksiin laaadustaja lujuudesta voi ihan sokeasti luottaa. Niin paljon on huonoja peräsimiä hyviksikin uskotuissa veneissä, mm. Inferno 31.

Lue lisää

Niin, kun nyt kerran meistä keskustellaan, niin annan oman kommenttini täältä Bonairelta. Keli Triniltä lähtiessä oli melko raju. Puuskainen ja jopa 35 knotsia oleva tuuli puhalsi koillisesta ja meillä oli kurssi pohjoiseen. Meillä oli etelästä 2 solmua vuorovesivirtaa, mitä vastaan tuli idästä solmun verran valtameren virtaa ja maininki koillisesta semmosen 4 metrin aallolla. Siinä keitoksessa ne aallot murtuivat aika komeesti ja vettä tuli vaakasuoraan puomin korkeudella. Siellä itämerellä seilanneet ei tajua mitä vastavirta tekee aallolle. Ruorissa sai pitää täysillä kiinni ja olla valjaissa, että edes pysyi kyydissä kun aalto pyyhkäisi yli veeneen. Suurin osa vedestä painui yli, mutta joka kerta sitlooda jäi täyteen vettä. Yleensä ennen kuin se tyhjeni, niin seuraava aalto jo murtui sisään. Siinä kelissä on ihan sama minkä kokoiset suojat on missäkin. Aallot repivät reivattua isoa mukaansa puomilta ja purjeen kankaasta muodostui pusseja, joissa oli ämpärikaupalla vettä. Volvon paneeli oli veden alla pitkiä aikoja ja alkaahan se sähkölaitteita rassata. Kuivuttuaan pelasi taas, ihme kyllä. Minusta sen sijoitus pitäisi olla sisällä, mutta eikös ne koneen käynnistysnappulat järjestään ole valmisveneissä ulkona. Itse olin harkinnut siirtää mokoman sisälle, mutta nyt tiedän että se pitää siirtää.

Pedrick 40 on kuivimpia veneitä mitä olen purjehtinut. Itse vene on todella vahvasti rakennettu ja suunniteltu nimenomaan valtamerikäyttöön. Peräsimen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Meillä ei ole mitään ketjuja/kaapeleita ohjauksessa, tuuman paksu umpirautaa oleva ohjaustanko jonka pituus on 50 cm ruoritolpan juuresta peräsimeen. Peräsimen rakenne on todella vahvan oloinen. Se on päinvastoin aivan älyttömästi ylimitoitettu. Pedrick suunnitteli veneen, joka olisi kilpaillut avomerikilpailuissa ja tiesi mitä halusi. Se sgegi lienee sitten se puute. Lapa on niin iso ettei teho ole koskaan loppunut. 12 solmun surffissakin todella helppo ohjattava. En ole ikinä kuullut että Pedrickeissä olisi peräsinongelmia. Tosin ei näitä taida olla kuin 15 rakennettu. Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla. Rikiä meillä on toki paljon. Painaahan tuo mastokin liki 400 kg, meillä on muista Pedrickeistä poiketen Seldenin aivan älyttömästi ylimitoitettu riki. Jokainen seilaa juuri sellaisella kiululla kuin haluaa/on varaa. Minusta Pedrick 40 on hintaluokassaan todella vahva valtamerivene. Se on myös nopea ja kaunis.

kuvitella? kirjoitti:

Voitteko tosiaan kuvitella purjehdusta Itämeren yli ja sen ulkopuolellekin messujen standardiveneellä? Keulilla buduaari isoine tuplapunkkineen, pentry käytävällä ja parhaimmillaan jääkaappi, jonka voi avata vain yksillä halsseilla saamatta koko sisältöä syliinsä. Ja joku sanoi sellaisten olevan kivoja leluja kilpailemiseen!

Kunhan selviäisi siitä yhdestäkin yöpurjehduksesta.

Lue lisää

...ei siinä merenkulkuominaisuuksia juuri tarvitakaan..
Suurimmalle osalle riittää tämä ja mikäpäs siinä, suotakoon se heille enkä itsekään ole juuri kummempi.

Olen tehnyt kyllä omasta mielestäni pitkän matkan käymällä täältä länsirannikolta peräti Kotkassa saakka mutta yöt olimme kyllä saarten suojassa kiinnitettyinä tai palvelusatamissa - yöpurjehdusta en ole kokenut ...miehistö ei tahdo ja kipparin pitää tyytyä saatuun/annettuun miehistöön :)

Toki kai haaveilla saa ja saan minäkin, toivoakseni - jos joskus saisin kiinnittyä tanskan laitureihin ja kokeilla useamman vuorokauden avomeripurjehdusta - hmm.. siinä elämälle tavoite...löytää miehistö jonka kanssa asian toteuttaa.

S/Y Libertas kirjoitti:

Niin, kun nyt kerran meistä keskustellaan, niin annan oman kommenttini täältä Bonairelta. Keli Triniltä lähtiessä oli melko raju. Puuskainen ja jopa 35 knotsia oleva tuuli puhalsi koillisesta ja meillä oli kurssi pohjoiseen. Meillä oli etelästä 2 solmua vuorovesivirtaa, mitä vastaan tuli idästä solmun verran valtameren virtaa ja maininki koillisesta semmosen 4 metrin aallolla. Siinä keitoksessa ne aallot murtuivat aika komeesti ja vettä tuli vaakasuoraan puomin korkeudella. Siellä itämerellä seilanneet ei tajua mitä vastavirta tekee aallolle. Ruorissa sai pitää täysillä kiinni ja olla valjaissa, että edes pysyi kyydissä kun aalto pyyhkäisi yli veeneen. Suurin osa vedestä painui yli, mutta joka kerta sitlooda jäi täyteen vettä. Yleensä ennen kuin se tyhjeni, niin seuraava aalto jo murtui sisään. Siinä kelissä on ihan sama minkä kokoiset suojat on missäkin. Aallot repivät reivattua isoa mukaansa puomilta ja purjeen kankaasta muodostui pusseja, joissa oli ämpärikaupalla vettä. Volvon paneeli oli veden alla pitkiä aikoja ja alkaahan se sähkölaitteita rassata. Kuivuttuaan pelasi taas, ihme kyllä. Minusta sen sijoitus pitäisi olla sisällä, mutta eikös ne koneen käynnistysnappulat järjestään ole valmisveneissä ulkona. Itse olin harkinnut siirtää mokoman sisälle, mutta nyt tiedän että se pitää siirtää.

Pedrick 40 on kuivimpia veneitä mitä olen purjehtinut. Itse vene on todella vahvasti rakennettu ja suunniteltu nimenomaan valtamerikäyttöön. Peräsimen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Meillä ei ole mitään ketjuja/kaapeleita ohjauksessa, tuuman paksu umpirautaa oleva ohjaustanko jonka pituus on 50 cm ruoritolpan juuresta peräsimeen. Peräsimen rakenne on todella vahvan oloinen. Se on päinvastoin aivan älyttömästi ylimitoitettu. Pedrick suunnitteli veneen, joka olisi kilpaillut avomerikilpailuissa ja tiesi mitä halusi. Se sgegi lienee sitten se puute. Lapa on niin iso ettei teho ole koskaan loppunut. 12 solmun surffissakin todella helppo ohjattava. En ole ikinä kuullut että Pedrickeissä olisi peräsinongelmia. Tosin ei näitä taida olla kuin 15 rakennettu. Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla. Rikiä meillä on toki paljon. Painaahan tuo mastokin liki 400 kg, meillä on muista Pedrickeistä poiketen Seldenin aivan älyttömästi ylimitoitettu riki. Jokainen seilaa juuri sellaisella kiululla kuin haluaa/on varaa. Minusta Pedrick 40 on hintaluokassaan todella vahva valtamerivene. Se on myös nopea ja kaunis.

Lue lisää

Kirjoitit:
"Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla."

Katsoin vertailukohdaksi tuon Bavarian tehtaan sivuilta, vastaavan kokoinen Bavaria 40 painaa tyhjänä 8,5 tonnia. Jos sen köli on selvästi Pedrickin köliä keveämpi niin rungot ovat suunnilleen saman painoisia. Siitä voi sanojasi toistaen tehdä johtopäätöksiä laminaatin paksuudesta.

En viitsi katsella lisää esimerkkejä, mutta epäilen Beneteaun, Dufourin jne olevan samoilla lukemilla.

S/Y Libertas kirjoitti:

Niin, kun nyt kerran meistä keskustellaan, niin annan oman kommenttini täältä Bonairelta. Keli Triniltä lähtiessä oli melko raju. Puuskainen ja jopa 35 knotsia oleva tuuli puhalsi koillisesta ja meillä oli kurssi pohjoiseen. Meillä oli etelästä 2 solmua vuorovesivirtaa, mitä vastaan tuli idästä solmun verran valtameren virtaa ja maininki koillisesta semmosen 4 metrin aallolla. Siinä keitoksessa ne aallot murtuivat aika komeesti ja vettä tuli vaakasuoraan puomin korkeudella. Siellä itämerellä seilanneet ei tajua mitä vastavirta tekee aallolle. Ruorissa sai pitää täysillä kiinni ja olla valjaissa, että edes pysyi kyydissä kun aalto pyyhkäisi yli veeneen. Suurin osa vedestä painui yli, mutta joka kerta sitlooda jäi täyteen vettä. Yleensä ennen kuin se tyhjeni, niin seuraava aalto jo murtui sisään. Siinä kelissä on ihan sama minkä kokoiset suojat on missäkin. Aallot repivät reivattua isoa mukaansa puomilta ja purjeen kankaasta muodostui pusseja, joissa oli ämpärikaupalla vettä. Volvon paneeli oli veden alla pitkiä aikoja ja alkaahan se sähkölaitteita rassata. Kuivuttuaan pelasi taas, ihme kyllä. Minusta sen sijoitus pitäisi olla sisällä, mutta eikös ne koneen käynnistysnappulat järjestään ole valmisveneissä ulkona. Itse olin harkinnut siirtää mokoman sisälle, mutta nyt tiedän että se pitää siirtää.

Pedrick 40 on kuivimpia veneitä mitä olen purjehtinut. Itse vene on todella vahvasti rakennettu ja suunniteltu nimenomaan valtamerikäyttöön. Peräsimen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Meillä ei ole mitään ketjuja/kaapeleita ohjauksessa, tuuman paksu umpirautaa oleva ohjaustanko jonka pituus on 50 cm ruoritolpan juuresta peräsimeen. Peräsimen rakenne on todella vahvan oloinen. Se on päinvastoin aivan älyttömästi ylimitoitettu. Pedrick suunnitteli veneen, joka olisi kilpaillut avomerikilpailuissa ja tiesi mitä halusi. Se sgegi lienee sitten se puute. Lapa on niin iso ettei teho ole koskaan loppunut. 12 solmun surffissakin todella helppo ohjattava. En ole ikinä kuullut että Pedrickeissä olisi peräsinongelmia. Tosin ei näitä taida olla kuin 15 rakennettu. Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla. Rikiä meillä on toki paljon. Painaahan tuo mastokin liki 400 kg, meillä on muista Pedrickeistä poiketen Seldenin aivan älyttömästi ylimitoitettu riki. Jokainen seilaa juuri sellaisella kiululla kuin haluaa/on varaa. Minusta Pedrick 40 on hintaluokassaan todella vahva valtamerivene. Se on myös nopea ja kaunis.

Lue lisää

vastauksesta.

Peräsinongelmista sen verran, että joitain vuosia sitten ARCiin osallistuneen Sirena Pedrickin kerrottiin kärineen peräsin ongelmista. Peräösin oli pettänyt ja miehistö sen korjasi merellä. Korjattu peräsin petti uudestaan, mutta vene oli jo niin lähellä Saint Lusiaa, että hinattiin satamaan. Hmm.... Näin siis olen lukenut. Virhemahdollisuudet liittyvät sitten ehkä veneen tyyppiin (joku muu Sirena, artkkelissa väärin) tai sitten veistämön tapaan toimia. Onko kenties ollut itse viimeistelty tms. En tunne kyseistä venetyyppiä niin hyvin enkä jaksa nyt ryhtyä tutustumaankaan.

Hieno reissu edessä kuitenkin. Täytyy seurata sivujanne.

kommentti. kirjoitti:

Kirjoitit:
"Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla."

Katsoin vertailukohdaksi tuon Bavarian tehtaan sivuilta, vastaavan kokoinen Bavaria 40 painaa tyhjänä 8,5 tonnia. Jos sen köli on selvästi Pedrickin köliä keveämpi niin rungot ovat suunnilleen saman painoisia. Siitä voi sanojasi toistaen tehdä johtopäätöksiä laminaatin paksuudesta.

En viitsi katsella lisää esimerkkejä, mutta epäilen Beneteaun, Dufourin jne olevan samoilla lukemilla.

Lue lisää

Luulisi, että kokonaispainosta vain osa muodostuu runkolaminaatin painosta.
Lisäksi tietysti pitäisi laskea kansi, sisustuksen paino, kiinteiden varusteiden paino, takilan paino jne eikä pelkkää kokonaispainon ja kölipainon erotusta.

Kokonaispainon perusteella tuskin on mahdollista vertailla onko jonkun toisen veneen laminaatti vahvempaa kuin toisen.
Sen tietysti voi arvata, että 10 tn vene on merenkäynnissä pehmeäliikkeisempi kuin samankokoinen, mutta pari tonnia kevyempi paatti. Se näistä kahdesta, jossa kölipainon osuus on suurempi, varmaankin kantaa purjeensa paremmin (jos syväys on samaa luokkaa).

voidaan arvioida?? kirjoitti:

Luulisi, että kokonaispainosta vain osa muodostuu runkolaminaatin painosta.
Lisäksi tietysti pitäisi laskea kansi, sisustuksen paino, kiinteiden varusteiden paino, takilan paino jne eikä pelkkää kokonaispainon ja kölipainon erotusta.

Kokonaispainon perusteella tuskin on mahdollista vertailla onko jonkun toisen veneen laminaatti vahvempaa kuin toisen.
Sen tietysti voi arvata, että 10 tn vene on merenkäynnissä pehmeäliikkeisempi kuin samankokoinen, mutta pari tonnia kevyempi paatti. Se näistä kahdesta, jossa kölipainon osuus on suurempi, varmaankin kantaa purjeensa paremmin (jos syväys on samaa luokkaa).

Lue lisää

tuota sille nimimerkille "S/Y Libertas", hänen ideansa tuo on.

ja uuskaupallisessa kirjoitti:

Jo menneinä purjelaivojen vuosisatoina on puhuttu syvänmeren purjehduksesta, jonka englanninkielinen vastine on "sinisen meren purjehdus".
"Blue water" on tietenkin terminä eksoottinen ja sen vuoksi näyttää tulleen erilaisten kaupallisten toimintojen nimeksi. Olisikohan sitä kautta nyt iskostunut joihinkin charter-venettä vuokranneiden päähän, että "blue water" ei enää tarkoitakaan syvien valtamerten sinistä vettä, vaan trooppisia palmurantoja tai jopa kaikkia kirkasvetisiä lätäköitä ja pikkupurjehduksia niillä? Aika täydellinen inflaatio, jos matalat kanavat tai maailman saatunein sisämerikin on jo "blue water".

Mielikuvilla on kaupallista merkitystä. On hienompaa ostaa vene, jonka mainoksessa sanotaan "valtamerikelpoinen". Siksi melkenin kaikki perhepurretkin ovat "valtamerikelpoisia", vaikka todellakaan eivät ole valtamerimatkoille suunniteltuja eikä rakennettuja.

Lue lisää

Itämeri muuttuu ainakin kesällä lähinnä
"blue-green algae" -mereksi, kaukana kirkkaista sinisistä vesistä ainakin silloin.

kommentti. kirjoitti:

Kirjoitit:
"Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla."

Katsoin vertailukohdaksi tuon Bavarian tehtaan sivuilta, vastaavan kokoinen Bavaria 40 painaa tyhjänä 8,5 tonnia. Jos sen köli on selvästi Pedrickin köliä keveämpi niin rungot ovat suunnilleen saman painoisia. Siitä voi sanojasi toistaen tehdä johtopäätöksiä laminaatin paksuudesta.

En viitsi katsella lisää esimerkkejä, mutta epäilen Beneteaun, Dufourin jne olevan samoilla lukemilla.

Lue lisää

Se pelkkä pituus ei todellakaan kerro, että veneet olisivat samankokoisia. Väittäisin, että Bavaria 40 on 50% suurempi kuin Pedrick 40. Vesilinja sillä on 1-2 m pidempi ja leveys ehkä 30 cm isompi. Lisäksi nykyveneet ovat todella korkeita ja pullukoita, varsinin ahterista. Silti uskon, että sen esimerkkisi veneen köli on huomattavasti kevyempi kuin Pedrickin, vaikka se on huomattavasti isompi vene.

S/Y Libertas kirjoitti:

Se pelkkä pituus ei todellakaan kerro, että veneet olisivat samankokoisia. Väittäisin, että Bavaria 40 on 50% suurempi kuin Pedrick 40. Vesilinja sillä on 1-2 m pidempi ja leveys ehkä 30 cm isompi. Lisäksi nykyveneet ovat todella korkeita ja pullukoita, varsinin ahterista. Silti uskon, että sen esimerkkisi veneen köli on huomattavasti kevyempi kuin Pedrickin, vaikka se on huomattavasti isompi vene.

Lue lisää

Näiden älykääpiöiden kanssa ei kannata väitellä asioista, joista heillä ei ole hajuakaan.
Täällä on jos minkälaista vannabe pallonkiertäjää ja maailman merien kyntäjää, joidenka "omat kokemukset" muistuttavat pahasti monien kirjojen tekstejä.
Parasta kun annat meidän haaveilijoiden istua konttoreissamme, ja viisastelloa keskenämme, ja nautit itse unelmastasi ja elämästä.
Perästä tullaan joskus :)

S/Y Libertas kirjoitti:

Se pelkkä pituus ei todellakaan kerro, että veneet olisivat samankokoisia. Väittäisin, että Bavaria 40 on 50% suurempi kuin Pedrick 40. Vesilinja sillä on 1-2 m pidempi ja leveys ehkä 30 cm isompi. Lisäksi nykyveneet ovat todella korkeita ja pullukoita, varsinin ahterista. Silti uskon, että sen esimerkkisi veneen köli on huomattavasti kevyempi kuin Pedrickin, vaikka se on huomattavasti isompi vene.

Lue lisää

provosoitua näistä palstan paskanjauhajista. Niille Bavaria on paras, vaikka siihenkään ei olisi varaa. Itse voisin ostaa Bavarian, jos saisin todella halvalla, myisin sitten jollekin Bavariafanaatikolle voitolla.

Mr. Algae kirjoitti:

Itämeri muuttuu ainakin kesällä lähinnä
"blue-green algae" -mereksi, kaukana kirkkaista sinisistä vesistä ainakin silloin.

Eron huomaat, kun purjehdit Itämereltä pois. Biskaja näyttää jo aika siniseltä, mutta vasta Etelä-Atlantti on tosi sininen ja kirkasvetinen.

Itämeri taitaa olla maailman saastunein meri, valitettavasti.

Kannata.. kirjoitti:

Näiden älykääpiöiden kanssa ei kannata väitellä asioista, joista heillä ei ole hajuakaan.
Täällä on jos minkälaista vannabe pallonkiertäjää ja maailman merien kyntäjää, joidenka "omat kokemukset" muistuttavat pahasti monien kirjojen tekstejä.
Parasta kun annat meidän haaveilijoiden istua konttoreissamme, ja viisastelloa keskenämme, ja nautit itse unelmastasi ja elämästä.
Perästä tullaan joskus :)

Lue lisää

" Täällä on jos minkälaista vannabe pallonkiertäjää ja maailman merien kyntäjää, joidenka "omat kokemukset" muistuttavat pahasti monien kirjojen tekstejä."

Voi olla, että mielikuvistuspurjehtijoita on. Mutta päätteletkö, että omista kokemuksistaan viestivät purjehtijat ovat aina "vannabe"-pallonkiertäjiä, jos mielipide sattuukin olemaan sama kuin jossain lukemassasi kirjassa?

S/Y Libertas kirjoitti:

Niin, kun nyt kerran meistä keskustellaan, niin annan oman kommenttini täältä Bonairelta. Keli Triniltä lähtiessä oli melko raju. Puuskainen ja jopa 35 knotsia oleva tuuli puhalsi koillisesta ja meillä oli kurssi pohjoiseen. Meillä oli etelästä 2 solmua vuorovesivirtaa, mitä vastaan tuli idästä solmun verran valtameren virtaa ja maininki koillisesta semmosen 4 metrin aallolla. Siinä keitoksessa ne aallot murtuivat aika komeesti ja vettä tuli vaakasuoraan puomin korkeudella. Siellä itämerellä seilanneet ei tajua mitä vastavirta tekee aallolle. Ruorissa sai pitää täysillä kiinni ja olla valjaissa, että edes pysyi kyydissä kun aalto pyyhkäisi yli veeneen. Suurin osa vedestä painui yli, mutta joka kerta sitlooda jäi täyteen vettä. Yleensä ennen kuin se tyhjeni, niin seuraava aalto jo murtui sisään. Siinä kelissä on ihan sama minkä kokoiset suojat on missäkin. Aallot repivät reivattua isoa mukaansa puomilta ja purjeen kankaasta muodostui pusseja, joissa oli ämpärikaupalla vettä. Volvon paneeli oli veden alla pitkiä aikoja ja alkaahan se sähkölaitteita rassata. Kuivuttuaan pelasi taas, ihme kyllä. Minusta sen sijoitus pitäisi olla sisällä, mutta eikös ne koneen käynnistysnappulat järjestään ole valmisveneissä ulkona. Itse olin harkinnut siirtää mokoman sisälle, mutta nyt tiedän että se pitää siirtää.

Pedrick 40 on kuivimpia veneitä mitä olen purjehtinut. Itse vene on todella vahvasti rakennettu ja suunniteltu nimenomaan valtamerikäyttöön. Peräsimen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Meillä ei ole mitään ketjuja/kaapeleita ohjauksessa, tuuman paksu umpirautaa oleva ohjaustanko jonka pituus on 50 cm ruoritolpan juuresta peräsimeen. Peräsimen rakenne on todella vahvan oloinen. Se on päinvastoin aivan älyttömästi ylimitoitettu. Pedrick suunnitteli veneen, joka olisi kilpaillut avomerikilpailuissa ja tiesi mitä halusi. Se sgegi lienee sitten se puute. Lapa on niin iso ettei teho ole koskaan loppunut. 12 solmun surffissakin todella helppo ohjattava. En ole ikinä kuullut että Pedrickeissä olisi peräsinongelmia. Tosin ei näitä taida olla kuin 15 rakennettu. Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla. Rikiä meillä on toki paljon. Painaahan tuo mastokin liki 400 kg, meillä on muista Pedrickeistä poiketen Seldenin aivan älyttömästi ylimitoitettu riki. Jokainen seilaa juuri sellaisella kiululla kuin haluaa/on varaa. Minusta Pedrick 40 on hintaluokassaan todella vahva valtamerivene. Se on myös nopea ja kaunis.

Lue lisää

Mm. Yachtworldissa myynnissä olevat 1990-luvun pedrickit ilmoitetaan uppoumaltaan 8200 kiloon. Tehtiinkö veneisiin jotain muutoksia, vai mistä johtunee erot verrattuna vanhempiin?

Mistä johtunee? kirjoitti:

Mm. Yachtworldissa myynnissä olevat 1990-luvun pedrickit ilmoitetaan uppoumaltaan 8200 kiloon. Tehtiinkö veneisiin jotain muutoksia, vai mistä johtunee erot verrattuna vanhempiin?

Lue lisää

Suunnittelijan ajatus oli alunperin, että vene painaisi 8200 kg. Venettä rakennettaessa kuitenkin ne rakennettiin rajummin ja paino kasvoi. Mitä minulle on kerrottu niin alkupään sarjan veneet painoivat 9200 kg ja loppupään jopa enemmän. Nyt kun ollaan matkavarustuksessa niin meillä kokonaispaino on varmaan 11 000 kg. Meidän yksilö on ilmeisesti päässyt veteen 1993 ensi kerran.

tarkoittaakaan ... kirjoitti:

" Täällä on jos minkälaista vannabe pallonkiertäjää ja maailman merien kyntäjää, joidenka "omat kokemukset" muistuttavat pahasti monien kirjojen tekstejä."

Voi olla, että mielikuvistuspurjehtijoita on. Mutta päätteletkö, että omista kokemuksistaan viestivät purjehtijat ovat aina "vannabe"-pallonkiertäjiä, jos mielipide sattuukin olemaan sama kuin jossain lukemassasi kirjassa?

Lue lisää

Ensimmäinen män.

S/Y Libertas kirjoitti:

Niin, kun nyt kerran meistä keskustellaan, niin annan oman kommenttini täältä Bonairelta. Keli Triniltä lähtiessä oli melko raju. Puuskainen ja jopa 35 knotsia oleva tuuli puhalsi koillisesta ja meillä oli kurssi pohjoiseen. Meillä oli etelästä 2 solmua vuorovesivirtaa, mitä vastaan tuli idästä solmun verran valtameren virtaa ja maininki koillisesta semmosen 4 metrin aallolla. Siinä keitoksessa ne aallot murtuivat aika komeesti ja vettä tuli vaakasuoraan puomin korkeudella. Siellä itämerellä seilanneet ei tajua mitä vastavirta tekee aallolle. Ruorissa sai pitää täysillä kiinni ja olla valjaissa, että edes pysyi kyydissä kun aalto pyyhkäisi yli veeneen. Suurin osa vedestä painui yli, mutta joka kerta sitlooda jäi täyteen vettä. Yleensä ennen kuin se tyhjeni, niin seuraava aalto jo murtui sisään. Siinä kelissä on ihan sama minkä kokoiset suojat on missäkin. Aallot repivät reivattua isoa mukaansa puomilta ja purjeen kankaasta muodostui pusseja, joissa oli ämpärikaupalla vettä. Volvon paneeli oli veden alla pitkiä aikoja ja alkaahan se sähkölaitteita rassata. Kuivuttuaan pelasi taas, ihme kyllä. Minusta sen sijoitus pitäisi olla sisällä, mutta eikös ne koneen käynnistysnappulat järjestään ole valmisveneissä ulkona. Itse olin harkinnut siirtää mokoman sisälle, mutta nyt tiedän että se pitää siirtää.

Pedrick 40 on kuivimpia veneitä mitä olen purjehtinut. Itse vene on todella vahvasti rakennettu ja suunniteltu nimenomaan valtamerikäyttöön. Peräsimen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Meillä ei ole mitään ketjuja/kaapeleita ohjauksessa, tuuman paksu umpirautaa oleva ohjaustanko jonka pituus on 50 cm ruoritolpan juuresta peräsimeen. Peräsimen rakenne on todella vahvan oloinen. Se on päinvastoin aivan älyttömästi ylimitoitettu. Pedrick suunnitteli veneen, joka olisi kilpaillut avomerikilpailuissa ja tiesi mitä halusi. Se sgegi lienee sitten se puute. Lapa on niin iso ettei teho ole koskaan loppunut. 12 solmun surffissakin todella helppo ohjattava. En ole ikinä kuullut että Pedrickeissä olisi peräsinongelmia. Tosin ei näitä taida olla kuin 15 rakennettu. Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla. Rikiä meillä on toki paljon. Painaahan tuo mastokin liki 400 kg, meillä on muista Pedrickeistä poiketen Seldenin aivan älyttömästi ylimitoitettu riki. Jokainen seilaa juuri sellaisella kiululla kuin haluaa/on varaa. Minusta Pedrick 40 on hintaluokassaan todella vahva valtamerivene. Se on myös nopea ja kaunis.

Lue lisää

että arvaa mitä Venelehden testaaja moittisivat, jos käynnistinnappulat olisivat veneen sisällä ruorimiehen olottumattomissa...

jo kauan... kirjoitti:

Eron huomaat, kun purjehdit Itämereltä pois. Biskaja näyttää jo aika siniseltä, mutta vasta Etelä-Atlantti on tosi sininen ja kirkasvetinen.

Itämeri taitaa olla maailman saastunein meri, valitettavasti.

Lue lisää

Se on.
EU päätöksellä voitaisiin kaikki EU:n jätevedet ohjata tähän samaan saostusaltaaseen esim puolaln ja saksan itämereen laskevien jokien kautta jotta eivät britit, flaamit, germaanit, fransmannit etc saastuttaisi sinisenä hohtelevaa Atlantin valtamerta!!

kommentti. kirjoitti:

Kirjoitit:
"Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla."

Katsoin vertailukohdaksi tuon Bavarian tehtaan sivuilta, vastaavan kokoinen Bavaria 40 painaa tyhjänä 8,5 tonnia. Jos sen köli on selvästi Pedrickin köliä keveämpi niin rungot ovat suunnilleen saman painoisia. Siitä voi sanojasi toistaen tehdä johtopäätöksiä laminaatin paksuudesta.

En viitsi katsella lisää esimerkkejä, mutta epäilen Beneteaun, Dufourin jne olevan samoilla lukemilla.

Lue lisää

Pedrikin ja muiden samanikäisten veneiden kölipaino ei sinällään vielä kerro veneen vakavuudesta verrattuna nykyveneisiin. Pedrik ja moni muu IOR aikakauden tuote kärsii IOR säännön vaikutuksesta kölin painopisteeseen. Tarkoitan että köli on leveämpi ylhäältä, kölin painopiste on kölin yläpäässä. IOR sääntö suosi tällaista köliä joka kölinä on tietenkin huonompi kuin päinvastainen köli. Nykyveneissä kölin painopiste on kölin alapäässä, usein vieläpä bulbissa. Tällainen nykyaikainen köli on parempi ja tehokkaampi kevyempänäkin kuin vanhanmallinen painava.

Perusfysiikka, enemmän vipuvartta niin oikaiseva vaikutus kasvaa.

Pedrikissä kirjoitti:

Pedrikin ja muiden samanikäisten veneiden kölipaino ei sinällään vielä kerro veneen vakavuudesta verrattuna nykyveneisiin. Pedrik ja moni muu IOR aikakauden tuote kärsii IOR säännön vaikutuksesta kölin painopisteeseen. Tarkoitan että köli on leveämpi ylhäältä, kölin painopiste on kölin yläpäässä. IOR sääntö suosi tällaista köliä joka kölinä on tietenkin huonompi kuin päinvastainen köli. Nykyveneissä kölin painopiste on kölin alapäässä, usein vieläpä bulbissa. Tällainen nykyaikainen köli on parempi ja tehokkaampi kevyempänäkin kuin vanhanmallinen painava.

Perusfysiikka, enemmän vipuvartta niin oikaiseva vaikutus kasvaa.

Lue lisää

pätee myös kivillä käynneissä: kun köli on runkoliitoksen kohdalla pitkä, isku jakautuu tasaisemmin runkoon. lyhyt köli aiheuttaa runkoon suuremman pistekuorman.

puhuttaessa valtameriveneistä ei kivillä käynnillä pitäisi olla suurta väliä. vettähän on alla kilometritolkulla. rannikoilla karahtaminen on huomattavasti yleisempää...

vipuvarsi-sääntö kirjoitti:

pätee myös kivillä käynneissä: kun köli on runkoliitoksen kohdalla pitkä, isku jakautuu tasaisemmin runkoon. lyhyt köli aiheuttaa runkoon suuremman pistekuorman.

puhuttaessa valtameriveneistä ei kivillä käynnillä pitäisi olla suurta väliä. vettähän on alla kilometritolkulla. rannikoilla karahtaminen on huomattavasti yleisempää...

Lue lisää

1. jos vaurio sattuu valtamerireissulla, kukaan ei ole lähellä auttamassa
2. valtameripurjehduksessa sattuu kölivaurioita
- törmäämisestä kelluviin esineesiin (puunrungot, kontit, muu roina, valaat)
- törmäämisestä kartoittamattomiin kohteisiin (koralliriutat)
- törmäämiset karttavirheiden takia
3. kölivaurio tai peräsimen menetys on valtameripurren suurimpia riskejä, vaarallisempi kuin maston menetys

vipuvarsi-sääntö kirjoitti:

pätee myös kivillä käynneissä: kun köli on runkoliitoksen kohdalla pitkä, isku jakautuu tasaisemmin runkoon. lyhyt köli aiheuttaa runkoon suuremman pistekuorman.

puhuttaessa valtameriveneistä ei kivillä käynnillä pitäisi olla suurta väliä. vettähän on alla kilometritolkulla. rannikoilla karahtaminen on huomattavasti yleisempää...

Lue lisää

mulla oli tollanen nykyaikainen köli, eli ohut profiili jonka päässä painava bulbi. Mutta kölin yläpäässä olikin laaja teräslaippa pitkä ja leveä, joka oli pultattu runkoon kiinni.

kipparilakkiset vanhat patut tietenkin tuumasivat kaukaa katottuna että onpa pieneltä alalta kiinni rungossa, mutta lähemmältä katsoen olisivat nähneet että köli olikin erittäin laajalta alueelta runkoon pultattu.

kölirakenteesta kirjoitti:

mulla oli tollanen nykyaikainen köli, eli ohut profiili jonka päässä painava bulbi. Mutta kölin yläpäässä olikin laaja teräslaippa pitkä ja leveä, joka oli pultattu runkoon kiinni.

kipparilakkiset vanhat patut tietenkin tuumasivat kaukaa katottuna että onpa pieneltä alalta kiinni rungossa, mutta lähemmältä katsoen olisivat nähneet että köli olikin erittäin laajalta alueelta runkoon pultattu.

Lue lisää

paskin kölirakenne, sorry. Noita on ollut jo 80-luvulla esim. Maxeissa. Kysy omistajilta paljonko ongelmia..., niin no, eihän ne tietenkää tahdo myöntää.

kommentti. kirjoitti:

Kirjoitit:
"Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla."

Katsoin vertailukohdaksi tuon Bavarian tehtaan sivuilta, vastaavan kokoinen Bavaria 40 painaa tyhjänä 8,5 tonnia. Jos sen köli on selvästi Pedrickin köliä keveämpi niin rungot ovat suunnilleen saman painoisia. Siitä voi sanojasi toistaen tehdä johtopäätöksiä laminaatin paksuudesta.

En viitsi katsella lisää esimerkkejä, mutta epäilen Beneteaun, Dufourin jne olevan samoilla lukemilla.

Lue lisää

Vertaat pituuden mukaan runkojen painoja - voi Sylvi...

Pedrik ja Bavaria ovat aika erinäköisiä ja jopa sinun maallikkosilmiesi pitäisi tuo havaita??
Rungon tilavuusero kertoisi oikeasti eroavaisuuden perinteisen purjevenesuunnittelun ja nykyaikaisen tilojen maksimoinnin välillä.

Veikkaan että siinä saattaa olla jopoa 30% ero - siis pedrik 30% tilavuudeltaan pienempi kuin vast. PITUINEN Bavaria.
Leveyttä ei ole paljoa lisää mutta Bavaria jatkuu leveänä perään saakka poiketen Pedrikistä - kansi on korkeammalla sisätilojen vuoksi eli runko on korkeampi.
Tilavuuden kasvaessa se pitää sisustaa eli bavariaan on tungettu kaappia, hyllyä, ovia, listoja, punkkia kaikkea enemmän.

Valkeneeko jo??

sinullekin kirjoitti:

Vertaat pituuden mukaan runkojen painoja - voi Sylvi...

Pedrik ja Bavaria ovat aika erinäköisiä ja jopa sinun maallikkosilmiesi pitäisi tuo havaita??
Rungon tilavuusero kertoisi oikeasti eroavaisuuden perinteisen purjevenesuunnittelun ja nykyaikaisen tilojen maksimoinnin välillä.

Veikkaan että siinä saattaa olla jopoa 30% ero - siis pedrik 30% tilavuudeltaan pienempi kuin vast. PITUINEN Bavaria.
Leveyttä ei ole paljoa lisää mutta Bavaria jatkuu leveänä perään saakka poiketen Pedrikistä - kansi on korkeammalla sisätilojen vuoksi eli runko on korkeampi.
Tilavuuden kasvaessa se pitää sisustaa eli bavariaan on tungettu kaappia, hyllyä, ovia, listoja, punkkia kaikkea enemmän.

Valkeneeko jo??

Lue lisää

joskus pyritään keveyteen valitsemalla kestäviä mutta kalliita lujitteita muoviin sekaan.kuten hiilikuidut.tämä ei ole järkevää suurissa mitoissa cruising-veneissä.kyllä kevytkin voi olla kestävä eikä tietyn ainevahvuuden jälkeen saavuteta enää mitään hyötyä painon kasvattamisesta.

sinullekin kirjoitti:

Vertaat pituuden mukaan runkojen painoja - voi Sylvi...

Pedrik ja Bavaria ovat aika erinäköisiä ja jopa sinun maallikkosilmiesi pitäisi tuo havaita??
Rungon tilavuusero kertoisi oikeasti eroavaisuuden perinteisen purjevenesuunnittelun ja nykyaikaisen tilojen maksimoinnin välillä.

Veikkaan että siinä saattaa olla jopoa 30% ero - siis pedrik 30% tilavuudeltaan pienempi kuin vast. PITUINEN Bavaria.
Leveyttä ei ole paljoa lisää mutta Bavaria jatkuu leveänä perään saakka poiketen Pedrikistä - kansi on korkeammalla sisätilojen vuoksi eli runko on korkeampi.
Tilavuuden kasvaessa se pitää sisustaa eli bavariaan on tungettu kaappia, hyllyä, ovia, listoja, punkkia kaikkea enemmän.

Valkeneeko jo??

Lue lisää

harhautuu totuudesta ja myös asiasta.

"Rungon tilavuusero kertoisi oikeasti eroavaisuuden perinteisen purjevenesuunnittelun ja nykyaikaisen tilojen maksimoinnin välillä. "

Tuo on totta ja Bavaria on huomattavasti tilavampi kuin vastaavan mittainen Sirena. Mutta siitä ei ollut kyse.

Veneen rungon paino ei juuri muutu, jatkuu runko perään tasaleveänä tai kaventuu vanhan veneen tapaan. Ja mitä kalusteita siellä perässä muka on. Bavariassa 2 leveää tyhjää peräkajuuttaa.

Toisaalla täällä on kerrottu, että Bavarian kalustet olisivat ouemmasta ja kevyemmästä materiaalista tehty kuin vanhojen skandien raskaat umpipuiset.

"Valkeneeko jo??"

ajatuksesi kirjoitti:

harhautuu totuudesta ja myös asiasta.

"Rungon tilavuusero kertoisi oikeasti eroavaisuuden perinteisen purjevenesuunnittelun ja nykyaikaisen tilojen maksimoinnin välillä. "

Tuo on totta ja Bavaria on huomattavasti tilavampi kuin vastaavan mittainen Sirena. Mutta siitä ei ollut kyse.

Veneen rungon paino ei juuri muutu, jatkuu runko perään tasaleveänä tai kaventuu vanhan veneen tapaan. Ja mitä kalusteita siellä perässä muka on. Bavariassa 2 leveää tyhjää peräkajuuttaa.

Toisaalla täällä on kerrottu, että Bavarian kalustet olisivat ouemmasta ja kevyemmästä materiaalista tehty kuin vanhojen skandien raskaat umpipuiset.

"Valkeneeko jo??"

Lue lisää

...vieläkään valkene.
S/Y Libertas kertoi, että *samankokoisen* uuden keskieurooppalaisen purkin painavan saman, kuin heidän köli. Ja on aivan oikeassa.
Samankokoinen uusi olisi vaikkapa Bavaria 32. Siis samankokoinen siinä merkityksessä, kuin sillä yleensä tarkoitetaan. Ja tuo bava painaa alle neljä tonnia. Kölipaino yksi tonni. Se sirenan köli painaa muistaakseni jotain kolmen ja puolen, neljän tonnin välistä. Ja koko vene sen kymmenen tonnia.
Samankokoinen ei tarkoita samanpituista, siitähän tässä oli kyse..

-Mika- kirjoitti:

...vieläkään valkene.
S/Y Libertas kertoi, että *samankokoisen* uuden keskieurooppalaisen purkin painavan saman, kuin heidän köli. Ja on aivan oikeassa.
Samankokoinen uusi olisi vaikkapa Bavaria 32. Siis samankokoinen siinä merkityksessä, kuin sillä yleensä tarkoitetaan. Ja tuo bava painaa alle neljä tonnia. Kölipaino yksi tonni. Se sirenan köli painaa muistaakseni jotain kolmen ja puolen, neljän tonnin välistä. Ja koko vene sen kymmenen tonnia.
Samankokoinen ei tarkoita samanpituista, siitähän tässä oli kyse..

Lue lisää

samankokoisista.

Pelkkä tilavuus mittana johtaa aika outoihin päätelmiin.

Toyota Corolla Verso olisi paljon isompi auto kuin Mercedeksen E-sarjan limusiini.

Ihmisistä 100kg / 160cm pieni pullukka olisi isompi kuin 90kg / 200 cm koripalloilija.

Sama veneissä, kun verrataan uutta cruiseria vanhan malliseen, joku 65 jalkainen Mannerberg tai Wasa 55 olisivat pienempiä veneitä kuin esim. Bavaria 35. Kun nuo veneet ovat rinnakkain, ei kukaan sanoisi noista Bavariaa suurimmaksi.

Pelkkää veneen tilavuutta ei voi käyttää veneen koon mittana.

-Mika- kirjoitti:

...vieläkään valkene.
S/Y Libertas kertoi, että *samankokoisen* uuden keskieurooppalaisen purkin painavan saman, kuin heidän köli. Ja on aivan oikeassa.
Samankokoinen uusi olisi vaikkapa Bavaria 32. Siis samankokoinen siinä merkityksessä, kuin sillä yleensä tarkoitetaan. Ja tuo bava painaa alle neljä tonnia. Kölipaino yksi tonni. Se sirenan köli painaa muistaakseni jotain kolmen ja puolen, neljän tonnin välistä. Ja koko vene sen kymmenen tonnia.
Samankokoinen ei tarkoita samanpituista, siitähän tässä oli kyse..

Lue lisää

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

aikojen... kirjoitti:

paskin kölirakenne, sorry. Noita on ollut jo 80-luvulla esim. Maxeissa. Kysy omistajilta paljonko ongelmia..., niin no, eihän ne tietenkää tahdo myöntää.

no mulla oli tuo vene muutaman vuoden, ajelin pari kertaa kivillekin. Kivilleajon jälkeen laitoin kaupallisen korjaamon etsimään vauriot. Eivät löytäneet mitään vaurioita kölin kiinnityksestä tai pohjan laminaatista, kölibulbin etureuna ja alapinta oli kyllä uudellenpinnoituksen tarpeessa.

Ehkä tarinan opetus voisi olla se että hyvin rakennetut veneet ovat kestäviä, myös silloin kun köli on uudenaikainen bulbiköli. Huonosti rakennetut veneet on huonoja oli köli mikä tahansa.

määritelmä kirjoitti:

samankokoisista.

Pelkkä tilavuus mittana johtaa aika outoihin päätelmiin.

Toyota Corolla Verso olisi paljon isompi auto kuin Mercedeksen E-sarjan limusiini.

Ihmisistä 100kg / 160cm pieni pullukka olisi isompi kuin 90kg / 200 cm koripalloilija.

Sama veneissä, kun verrataan uutta cruiseria vanhan malliseen, joku 65 jalkainen Mannerberg tai Wasa 55 olisivat pienempiä veneitä kuin esim. Bavaria 35. Kun nuo veneet ovat rinnakkain, ei kukaan sanoisi noista Bavariaa suurimmaksi.

Pelkkää veneen tilavuutta ei voi käyttää veneen koon mittana.

Lue lisää

...olisi pelkään pituuden käyttäminen veneiden koon mittarina.
Jos joku sanoo jostain veneestä, että se on "saman kokoinen kuin..." joku tunnettu vene, en ajattele mittakirjassa olevaa veneen suurinta pituutta käytettävän tässä mittarina.

Absoluuttista mittaria ei kai olekaan, enkä minäkään tuota tilavuuutta ainoana verrattavissa olevana mittana käyttäisi.

Kyse on omasta mielestäni kokonaisuudesta, siitä että milta ne veneet näyttää ja tuntuu toisiinsa verrattuina. Laiturilta katsottuna esim Bava 32 näyttää isommalta, kuin vaikkapa Diva 39. Ja sisälle kajuuttaan kun menee, niin edelleen se bavaria tuntuu isommalta kuin se Diva. Tätä minä yritin tuolla tarkoittaa. Ja siksi ei pidä (jälleen vain minun mielestäni) verrata Sirena 40 venettä BAvaria 40 -veneeseen, kun puhutaan "saman kokoisista" veneistä.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Mega- ja superjahdit ovat tietenkin isoja. Jospa nyt kuitenkin pysytellään itse asiassa.

Sinun kannattaisi huomata venesatamien uusi käytäntö. Ennen vanhaan vakinaisen venepaikan tai vieraspaikan laskutus perustui pelkkään maksimipituuteen, kun kaikki veneet olivat suht. kapeita ja matalia.
Nykyisin laskutuksen perusteena on veneen pituus JA LEVEYS! Se kuvastaa veneen kokoa paljon paremmin kuin pelkkä pituusmitta. Ei kait sitä ole vaikea ymmärtää? Suuremman tilan vaativa vene on suurempi, vai eikö sittenkään?

Onko mielestäsi esim. 6mR vene 11.53 m pituisena "suurempi" vene kuin lähes metriä lyhyempi Finn 35(10.75 m)? Pelkän kokonaispituuden perusteella on.
Kuitenkin "kutosen" leveys on 1.85 m (s/y Fridolin) ja Finn 35:n leveys on 3.50 m.
Minusta on outo ajatus vertailla veneiden kokoa pelkän LOA:n perusteella. Ehkä me hymyilemme eri asioille. Pääasia, että ollaan hyväntuulisia!

Hymyilyn aihe korostuu, jos pituusvertailuun vertailuun otetaan vaikkapa joku Bristol Channel Cutter, jonka kokonaispituus on 37 jalkaa, mutta rungon pituus onkin vain 28 jalkaa (pukspröötti lisää kokonaispituutta).

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Tämä tulle yllä olevalle kirjoitukselle.

Sinulla menee nyt vähän selittelyn puolelle.

Ainakin täällä lounaassa normivenepaikoilla on joku maksimileveys, joka siihen mahtuu (n. 4 metriä), ja hinta on ihan sama, olipa siinä Hai vai Bavaria. Jos tarvitsee leveämmän, joutuu hankkimaan spesiaalipaikkoja, jotka ovat eri hintaisia. Mutta ei niitä paaluja tai puomeja ja hintaa justeerata sen mukaan, minkä levyinen vene siihen on paikan ostanut.

En usko, että kovinkaan moni jakaa mielipiteesi pitää Sirena Pedrickiä ja Bavaria 32:a samankokoisena veneenä. Ei yksin pituus, ei yksin leveys, ei yksin syväys, ei purjepinta-ala eikä punkkien lukumäärä, mutta jos galluppia tehtäsiiin, niin eiköhän se vastaava Bavaria löytyisi kuitenkin lähinnä saman pituisesta veneestä.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Täytyy myöntää, että kärjistin, eli liioittelin.. ehkä. En edes tunne tuota Sirena 40 venettä ollenkaan.
Vertasin Bava 32 ja Diva 39 veneitä, koska molemmat niistä on tuttuja. Laiturilta katsottuna se bava näyttää isommalta, kun on leveämpi ja korkeampi. Ja sitlootassa, kajuutassa, vessassa (!) istuessa myös tuntuu isommalta. Siispä mittoja jos en tietäisi, niin sanoisin sen bavan olevan isompi vene tai ainakin luonnehtisin niitä "samankokoisiksi". Ja ei kai kukaan tosissaan väittäisi vaikkapa Haita ja jotain nykyaikaista 32 -jalkaista "samankokoisiksi", vaikka ovatkin yhtä pitkiä...

Ja helsingissä venepaikan hinnat menee kyllä leveyden mukaan. Samoin Espoossa. Paikkoja löytyy ainakin 2,5 ja 3 ja 4 metriä leveinä, ja leveämpi on kallimpi. Peräpoijupaikan pituus on silti noissa kaikissa sama, noin 15 metriä laiturilta poijuun.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Jos puhutaan Sirenan kanssa saman kokoisista paateista, niin eiköhän niistä suurin osa mahdu siellä Helsingissäkin kuitenkin saman levyiseen lokeroon kellumaan.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

...juu, mahtuu. Tuo leveyteen liityvä komentti olikin takoitettu sille epäilijälle, joka ei uskonut paikan hinnan olevan jossain päin suomea suhteessa aluksen leveyteen....

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Niin kauan kuin olen veneiden kanssa ollut tekemisissä (70-luvulta), on sekä kaupunkien (Turku, Raisio, Naantali, Kaarina), että yksityisten venepaikat olleet sen laatuisia, että luonnehdinnalla "venepaikka" on saanut karsinan, jolla on joku tietty leveys, yleensä n. 4 metriä. Matalissa paikoissa on ollut kapempia karsinoita pienile moottoriveneille ja soutuveneille. Jos vene on tarvinnut leveämmän (useimmiten myös pitemmän) paikan, on niitäkin tarjolla (vähän), mutta niistä joutuu maksamaan enemmän. Kyse ei mielestäni ole kuitenkaan siitä, että venepaikan hinta määräytyy leveyden mukaan, vaan että isolle veneelle joutuu hankkimaan ison veneen paikan, eikä siinä ole tapahtunut mitään muutosta viime aikoina.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Kanattaisi vähän seurailla mitä muualla tapahtuu.
Ulkomailla seilatessani olen ollut useissa satamissa, joissa venepaikan maksu todellakin määräytyy veneen koon mukaan. Mittoina käytetään maksimileveyttä ja maksimipituutta.

Meilläkin veneen kokoa, pit.x lev., käytetään laskutuksen perustana ja useissa talvitelakointipaikoissa. Noston ja vesillelaskun veloituksessa hintaan vaikuttaa veneen paino. En tiedä miten Turun seudulla. Pelkkä pituusmitta ei todellakaan kuvaa veneen kokoa. Kumma, että tästäkin on tarvetta inttämiseen.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Nyt piti sitten lähteä jo ulkomaille ja talvisäilytykseen hakemaan perusteita alkuperäisille laituripuheille. Meillä (länsirannikolla) saman nosturin hinta on ihan sama painosta riippumatta. Ison veneen omistaja joutuu tietysti hankkimaan sellaisen nosturin paikalle, jonka nostokyky hommaan riittää. Seuraavaksi kaiketi kerrot, että teillä otetaan lisämaksua jos maston jättää pystyyn, koska se vie korkeussuunnassakin enemmän tilaa. Sama tietysti kesällä laiturissa.

Hei, ihan oikeesti. Ei se veneiden kokovertailu niin vaikeaa ole kuin yrität antaa ymmärtää.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Alkoi kiinnostaa, mistä täällä kinastellaan.
Joku ilmeisesti rupesi esittämään, että kaikki saman pituiset veneet on saman kokoisia. Eikö niin?

Jos oikeasti halutaan verrata runkomateriaalin määrää punnitsemalla, pituutta parempi mitta olisi rungon pinta-ala. Laske paljonko neliömetri runkoa tai kantta painaa!

Koululapsikin ymmärtää, ettei pelkkä pituusmitta ole mikään koon mitta. Sinäkö et tätä voi myöntää vai etkö hoksaa? Eikö saman pituisista ukoistakin toinen voi olla kokoa L ja toinen XXL?

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Kyse oli sitä, että jonkun mielestä Sirena Pedrickiä ei pitäisi verrata kooltaan Bavaria 40:seen vaan 32-jalkaiseen bavaan. Sen takia, että venepaikkojen maksut menevät ulkomailla ja telakoilla leveyden mukaan ja nosturissa taksa painon mukaan.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Pitkä inttäminen näköjään alkoi siitä, että vene A painaa 10tn. Se 12.20 pitkä, 3.75 m leveä.

Toinen 40-jalan verrokkivene B taas on 12.48 m pitkä ja 3.99 m leveä ja painaa 8.5 tn.

Muita mittoja ei ole käytettävissä. Mikäli verrokkien runkojen korkeuksissa ja runkomuodoissa ei ole suuria eroja, eikö nyt ole ilman kinasteluakin selvää, että vene B suurempi. Se on pitempi ja leveämpi. Sen runkolaminaatin pinta-ala on suurempi kuin vene A:n. Jos runkojen painot ja materiaalit olisi samat, B:n laminaatti olisi ohuempi.

Kolmanneksi verroksiksi otettiin vene C, jonka pit 10.30 ja lev 3.35 ovat pienemmät kuin A:lla ja B:llä. Asumistiloja ei tietenkään voi verrata pelkästään maksimipituuden ja leveyden perusteella. Vene C kyllä näyttää pallomaiselta verrattuna veneeseen A.

Mitä ihmeen vääntämistä tästä asiasta tarvitaan, kun pelkät numerot puhuvat puolestaan? Suurikokoisin vene on se, jonka pituus ja leveys on suurimmat! Vene B on kookkain, vene A on painavin ja vene C pienin.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Tästä lähti väittely:

"Jos epäilee laminaatin paksuutta niin voi verrata esim. veneen painoamme (noin 10 tonnia) samankokoisiin ja tehdä omat johtopäätöksensä. Meillä painaa köli saman mitä yksi uusi keskieurooppalainen purkki siellä messuilla."

Sitten heitettiin vastakommenttia, että ei kai nyt sentään pedrickissä ole Bavaria 40:sen painoinen köli. Jonka jälkeen vertailukohteeksi lähdettiinkin esittämään Bavaria 32:sta, koska se vaatii melkein yhtä leveän venepaikan...

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Jos sillä "sielä messuilla" lausahdus viittaa Helsingin venemessuihin (joka oli alkuperäinen aihe), niin eihän siellä edes ollut Bavaria 32:sta näytillä.

Toinen asia on Pedrickin painon heitto suunnitellusta. 20 % on aika paljon. Nyt ei ole tiedossa, mistä paino on tullut, mitä tarkoittaa omistajan luonnehdinta "rajummin rakennettu". Yleensä tuotantoveneiden ylipaino ei johdu lisätyistä laminaattikerroksista (mikäli ei ole saatu palautetta alkusarjan heikoista kohdista, joita pitäisi parantaa), vaan luultua raskaammasta sisustuksesta (sen painoa on vaikeampi arvioida) ja/tai hartsin suuremmasta määrästä (sekä tietysti varusteista, irtokamasta ja tankkien sisällöstä). Mikään niistä ei automaattisesti lisää veneen lujuutta, ennemminkin päin vastoin. Jos veneen lujuuslaskelmat on tehty suunnittelupainoon, niin ylipaino rasittaa esim. rikiä enemmän. Käytännössä tietysti matkaveneissä on reilut marginaalit, mutta mielestäni yhtälö painavampi vene=lujempi vene ei sellaisenaan pidä paikkaansa.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

että onkohan se sirena pedrickin laminaatti sittenkään niin paksua, kun kerran veneen painosta noin suuri osa on kölissä. rungon painoksi ei jää enempää kuin saman kokoisilla keskieurooppalaisilla.

purjeveneet kirjoitti:

on listattu yleensä pituuden mukaan. Olen nähnyt myös listan maston korkeuden mukaan. Ei edes moottoriveneitä listata yleensä tilavuuden mukaan, niin tehdään vain (rahti)laivoille.

Purjeveneen tilavuus koon mittana on minulle aivan uusi juttu. Arveluttava ja hieman hymyilyttäväkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large_sailing_yachts

http://www.powerandmotoryacht.com/megayachts/2008-worlds-largest-yachts/

Veneitten tilavuutta noissa ei edes mainita.

Lue lisää

Tästä tuli yksi lähihistorian turhimmista sivujuonteista huolimatta asiallisista lähtökohdista.

äksän ja fg:n muodot sitten poikkeaa messujen veneistä. Ai nii poikkeaa ne siitä nauticatista.

Tarkoitin, että säästyy rahaa kuin voi ostaa Bavarian vaikkapa X:n sijaan, kun ovat niin samanlaisia. Jää sitten rahaa muihin harrastuksiin.

selvää säästöä kirjoitti:

Tarkoitin, että säästyy rahaa kuin voi ostaa Bavarian vaikkapa X:n sijaan, kun ovat niin samanlaisia. Jää sitten rahaa muihin harrastuksiin.

Eniten iloitsen siitä kun kaikki uudet purret on tehty samasta muotista myös keulamallin suhteen. Jokaikinen on pystysuora. Kohta saamme me perinteisellä "saaristokeulalla" varustetut ihan rauhassa ottaa kiinni luonnonsatamien loiviin kallioihin. Ei tule tunkua enää, hieno homma.

"Saaristokeula" kirjoitti:

Eniten iloitsen siitä kun kaikki uudet purret on tehty samasta muotista myös keulamallin suhteen. Jokaikinen on pystysuora. Kohta saamme me perinteisellä "saaristokeulalla" varustetut ihan rauhassa ottaa kiinni luonnonsatamien loiviin kallioihin. Ei tule tunkua enää, hieno homma.

Lue lisää

ei ne syvemmässä ui vaikka keula on pysty mutta vene koon kasvamisen myötä kyllä monet fladat ovat jääneet h-veneilijöille.pienellä veneellä voi nauttia sellaisista paikoista jonne isolla ei pääse eikä satamissakaan ole niin vaikea löytää kapeaa rakosta.ehkä se vähän oloa helpottaa.

mainsaill kirjoitti:

ei ne syvemmässä ui vaikka keula on pysty mutta vene koon kasvamisen myötä kyllä monet fladat ovat jääneet h-veneilijöille.pienellä veneellä voi nauttia sellaisista paikoista jonne isolla ei pääse eikä satamissakaan ole niin vaikea löytää kapeaa rakosta.ehkä se vähän oloa helpottaa.

Lue lisää

mutta ei se mitään.

tajunnut... kirjoitti:

mutta ei se mitään.

Pystykeulat uivat mielestäni matalampaan veteen. Pian on pysäytettävä, kun akka saatana hyppää. Tikkaat tarvitaan usein.

Helmsmanni kirjoitti:

Pystykeulat uivat mielestäni matalampaan veteen. Pian on pysäytettävä, kun akka saatana hyppää. Tikkaat tarvitaan usein.

luonnonrantaan menoon jollaa.

käyttävät kirjoitti:

luonnonrantaan menoon jollaa.

Että tää keulakirjoittajahan tarkoitti sitä, kun loiva keula voi hyvinkin edetä vielä metrin ilmassa vesilinjan jälkeen saarta kohti. Eihän tässä syväyksestä ollut puhe.

tosiaan hoksaa kirjoitti:

Että tää keulakirjoittajahan tarkoitti sitä, kun loiva keula voi hyvinkin edetä vielä metrin ilmassa vesilinjan jälkeen saarta kohti. Eihän tässä syväyksestä ollut puhe.

ei tota tajuu. Oon tossa naureskellu jo pitkään...

veneiljät... kirjoitti:

ei tota tajuu. Oon tossa naureskellu jo pitkään...

ulommas lahdelle. Kolistelkoot pikkuveneet rantakallioon millaisia keuloja tahansa.

"Saaristokeula" kirjoitti:

Eniten iloitsen siitä kun kaikki uudet purret on tehty samasta muotista myös keulamallin suhteen. Jokaikinen on pystysuora. Kohta saamme me perinteisellä "saaristokeulalla" varustetut ihan rauhassa ottaa kiinni luonnonsatamien loiviin kallioihin. Ei tule tunkua enää, hieno homma.

Lue lisää

Kun pystykeulaiseen veneeseen asennetaan keulataso, on kalliorannoille yhtä helppoa päästä kuin vinokeulaisilla.

http://www.vestek.fi/vene/luettelo/kansivarusteet/perajakeulatasot.html

eskom kirjoitti:

Kun pystykeulaiseen veneeseen asennetaan keulataso, on kalliorannoille yhtä helppoa päästä kuin vinokeulaisilla.

http://www.vestek.fi/vene/luettelo/kansivarusteet/perajakeulatasot.html

Lue lisää

sitten se on pitkä ruma vene jossa on lyhyt vesilinja :D

eskom kirjoitti:

Kun pystykeulaiseen veneeseen asennetaan keulataso, on kalliorannoille yhtä helppoa päästä kuin vinokeulaisilla.

http://www.vestek.fi/vene/luettelo/kansivarusteet/perajakeulatasot.html

Lue lisää

jos viistokeulaveneeseen asennetaan keulataso, ei pystykeula keulatasoineen pääse rantaan kuten viistokeula

Helmsmanni kirjoitti:

Pystykeulat uivat mielestäni matalampaan veteen. Pian on pysäytettävä, kun akka saatana hyppää. Tikkaat tarvitaan usein.

Kun keulapiikissäkin on seisomakorkeus koripalloilijalle....
kansi on k o r k e a l l a ..sieltä ei hyppää kukaan (terveyttään ajatteleva aikuinen) enää rantakiville, ponttoonilaituriltakin on vaikea nousta kun se kansi on niin korkealla.

tosiaan hoksaa kirjoitti:

Että tää keulakirjoittajahan tarkoitti sitä, kun loiva keula voi hyvinkin edetä vielä metrin ilmassa vesilinjan jälkeen saarta kohti. Eihän tässä syväyksestä ollut puhe.

..vain harvoja jotka oikeasti purjehtivat veneellä merellä tai järvellä - päiväunien näkijöitä, etkö sie hoksi??

ankkuriin kirjoitti:

ulommas lahdelle. Kolistelkoot pikkuveneet rantakallioon millaisia keuloja tahansa.

vain, jos on pelkuri kippari.

Olen samaa mieltä myyntitaitojen puutteesta.

Veneissä en juuri esittelijöiltä mitään kysellyt, mutta muutamalla tarvikeosastolla kylläkin. Toin selvästi esille aikomukseni ostaa kyseinen tai kilpailijan tuote.

Myyjät vastailivat "puoliväkisin" kysymyksiini ja hintaa kysyessäni ei yritetty edes myydä tai tehdä tarjousta. Kerrottiin listahinta ja senä jälkeen katseltiin ihan muualle, ehkä ohi kulkevia naikkosia. :)
Kai se on parempi olla myymättä yhtään mitään, kun tehdä joku "muodollinen" tarjous ja yrittää saada ostaja kiinnostumaan. Välillä oikein huvitti, kuinka nihkeitä myyjät olivat. Yksi myyjä kyllä yritti pitää usean minuutin myyntipuhetta, mutta ei sellaista soopaa kukaan jaksa vakavana kuunnella. :)

Pääosin sain kyllä teknisiin kysymyksiin asiantuntevat vastaukset.

samaa mieltä kirjoitti:

Olen samaa mieltä myyntitaitojen puutteesta.

Veneissä en juuri esittelijöiltä mitään kysellyt, mutta muutamalla tarvikeosastolla kylläkin. Toin selvästi esille aikomukseni ostaa kyseinen tai kilpailijan tuote.

Myyjät vastailivat "puoliväkisin" kysymyksiini ja hintaa kysyessäni ei yritetty edes myydä tai tehdä tarjousta. Kerrottiin listahinta ja senä jälkeen katseltiin ihan muualle, ehkä ohi kulkevia naikkosia. :)
Kai se on parempi olla myymättä yhtään mitään, kun tehdä joku "muodollinen" tarjous ja yrittää saada ostaja kiinnostumaan. Välillä oikein huvitti, kuinka nihkeitä myyjät olivat. Yksi myyjä kyllä yritti pitää usean minuutin myyntipuhetta, mutta ei sellaista soopaa kukaan jaksa vakavana kuunnella. :)

Pääosin sain kyllä teknisiin kysymyksiin asiantuntevat vastaukset.

Lue lisää

Raymarinen osastolla, kun kysyin että mitä eroa on S1 ja SPX5 piloteilla: "Toinen on uudempi ja parempi". Itse mallinumeroista ei esittelijällä ollut mitään hajua. Lopulta selvisi että SPX5 sisältää gyron, muttam iks, se ei selvinnyt.
Toivotonta menoa.

Oli kyllä kirjoitti:

Raymarinen osastolla, kun kysyin että mitä eroa on S1 ja SPX5 piloteilla: "Toinen on uudempi ja parempi". Itse mallinumeroista ei esittelijällä ollut mitään hajua. Lopulta selvisi että SPX5 sisältää gyron, muttam iks, se ei selvinnyt.
Toivotonta menoa.

Lue lisää

websivujakaan. Sieltä löytyy vastaukset. S1 GP:ssä on gyro, S1:ssä ei.

lukenut Raymarinen kirjoitti:

websivujakaan. Sieltä löytyy vastaukset. S1 GP:ssä on gyro, S1:ssä ei.

siellä etsitään jatkuvasti messuille esittelijöitä. sama jannu, joka ei venemessuilla tiennyt raymarinesta mitään, ei seuraavalla viikolla tiedä puutarhamessuilla hortensioista mitään.

oli kai sentään myyvän näköinen ketunnenä...

lukenut Raymarinen kirjoitti:

websivujakaan. Sieltä löytyy vastaukset. S1 GP:ssä on gyro, S1:ssä ei.

S1 ja SPX5 eroista.
Eikä osannut myyjä kertoa miksi gyro on, mitä siis varten?

Phuttiin. kirjoitti:

S1 ja SPX5 eroista.
Eikä osannut myyjä kertoa miksi gyro on, mitä siis varten?

Eron huomaa merenkäynnissä. Koneajossa tyynellä en huomannut eroa (ed. autopilottini oli ilman gyroa, nykyisessä on gyro).

Minä sain erittäin hyvää palvelua kaikilla osastoilla, joissa kävin. etenkin FG:n ja myös ranskalaisveneiden osastoilla. Myyjät olivat harvinaisen kiinnostuneita tämänhetkisestä venetilanteestani ja olivat innokkaita tekemaaään vaihtotarjouksia. PAITSI Bavarian osastolla, jossa varsinkin pomon jo aikaisemminkin koettu ja jo hyväksyttykin ylimielisyys oli edelleen entisellään.

Jos veneen vaihto olisi ajankohtainen, en ehkä enää antaisi rahan puhua niin paljon kuin edellistä päätöstä tehdessäni. Saattaisin harkita nyt noiden ranskiksien hankkimista. Tai jos joku teollinen valmistaja päättäisi tehdä oikean matkaveneen valtamerille, ostaisin varmuudella sellaisen. Siis oikea venetehdas, ei sellainen puusepänverstas kuin ovat nämä kotimaiset ja ruotsalaiset. En halua maksaa turhasta hiomisesta.

kokemukset.. kirjoitti:

Minä sain erittäin hyvää palvelua kaikilla osastoilla, joissa kävin. etenkin FG:n ja myös ranskalaisveneiden osastoilla. Myyjät olivat harvinaisen kiinnostuneita tämänhetkisestä venetilanteestani ja olivat innokkaita tekemaaään vaihtotarjouksia. PAITSI Bavarian osastolla, jossa varsinkin pomon jo aikaisemminkin koettu ja jo hyväksyttykin ylimielisyys oli edelleen entisellään.

Jos veneen vaihto olisi ajankohtainen, en ehkä enää antaisi rahan puhua niin paljon kuin edellistä päätöstä tehdessäni. Saattaisin harkita nyt noiden ranskiksien hankkimista. Tai jos joku teollinen valmistaja päättäisi tehdä oikean matkaveneen valtamerille, ostaisin varmuudella sellaisen. Siis oikea venetehdas, ei sellainen puusepänverstas kuin ovat nämä kotimaiset ja ruotsalaiset. En halua maksaa turhasta hiomisesta.

Lue lisää

Ulkonäköni ei lienee kaikkien myyjien mielestä edusta "veneenostaja" lookia.

Minua ei bavaria kiinnosta joten sinne en viitsi jonotella.
Mutta fg:n myyjä ei tiedä veneestä mitään, niin antaa olla.
Otseäni nolottaisi ja hävettäisi, jos en tuntisi muumiäni tuotteita.
Kaikenlisäksi fg:, veneen sisällä ollut myyjä oli erittäin tyly kaikkia kohtaan, etenkin lapsia ja naisia.

En... kirjoitti:

Ulkonäköni ei lienee kaikkien myyjien mielestä edusta "veneenostaja" lookia.

Minua ei bavaria kiinnosta joten sinne en viitsi jonotella.
Mutta fg:n myyjä ei tiedä veneestä mitään, niin antaa olla.
Otseäni nolottaisi ja hävettäisi, jos en tuntisi muumiäni tuotteita.
Kaikenlisäksi fg:, veneen sisällä ollut myyjä oli erittäin tyly kaikkia kohtaan, etenkin lapsia ja naisia.

Lue lisää

fg palvelee yleensä hyvin?ihmetteln.fg:n suurimmat ostajat,perusinsinöörit,eivät myöskään yleensä vaatteilla koreile,joten tuokaan tuskin huonontaa palvelua.fg:t ovat yliarvostettuja suomalaisten ns tosipurjehtijoina itseään pitävien joukossa.tämä on nostanut hinnat pilviin.insinööri arvostaa lujaa rakennetta ja arvostusta muiden silmissä.noilla hinnoilla pitää toki saadakin jo vene,joka ei hajoa käsiin ja jossa on puupintaa yllinkyllin.palvelu on tähän saakka on kuulunut hintaan vaan onko käynyt kuin marimekossa tai halpismaihin siirretyissä sijoitusyhtiöissä yleensä tuppaa käymään:hinta ei enää vastaa uudessa konseptissa laatua ja palveluun käytetty raha laitetaan osavuosikatsauksien painattamiseen.vinssit yms. vaihtuvat näköjään halvempiin.esimerkiksi fg 33 on ylirikattuna suhteellisen nopea,mutta se ei ole mielestäni mukava vene purjehtia.brouchaa helposti ja peräsimen ohjailukyky katoaa muutenkin.tunnoton kuten nykyveneet muutkin.vesi tunkee vessan lavuaarista sisään,jos ei ole läpivientejä sulkenut.fg 37 taas on suhteettoman hidas.isompia en ole purjehtinut.vanhat konstruktiot ovat kestäviä ja ikäistensä joukossa nopeita,mutta raskaita perhemiehistölle purjehtia.kokemusteni perusteella ennemmin ottaisin kuitenkin vanhan kuin näitä uusia hintapommeja.oliko palvelukin ennen parempaa?

autopilotin ohjausta kirjoitti:

Eron huomaa merenkäynnissä. Koneajossa tyynellä en huomannut eroa (ed. autopilottini oli ilman gyroa, nykyisessä on gyro).

"Gyron" (eihän se mikään oikea gyro ole) tuoma adaptiivisuus toiminto autopilottiin, on näkyvintä käyttäjälle. Vehje opiskelee testiohjelman jälkeen itse veneen ominaisuudet, eikä käyttäjälle jää niin paljon arvojen etsintää perstuntumalla "muuta ja kokeile" periaatteella.
Se miten hyvin tuo pilotti sitten automaattisesti osaa ne arvot asettaa kohdalleen, en osaa sanoa...

Joku jo vihjaisikin, että samat myyjät edustavat seuraavilla messuilla hortensioita. Itse en menisi ihan niin pitkälle, mutta tutuilla osastoilla näkyi paljon tuttuja purjehtijoita, jotka eivät suinkaan kuulu vakio henkilökuntaan. Vaikka tilapäinen apulainen ottaisikin vain jonkun itselleen tutun osan valikoimasta, ei heillä silti kovin hyvää tuotetuntemusta ole. Lähinnä osaavat etsiä hinnastosta tuotteen hinnan.

Melkein poikkeuksetta, jos jotain tarkempaa tietoa kysyy, haetaan sitten se "oikea" henkilö paikalle. Jos se oikea sitten sattuuu sillä hetkellä työvuorossa olemaan. Joka tapauksessa joutuu aina odottelemaan vuoroaan. Kun myyjä tietää itsekin vajaan tietämyksensä, onkin helpompi pitää pientä etäisyyttä kuin paljastaa tietämättömyytensä. Kohtalaisen inhimillistä sekin on.

Jos noihin venearvosteluihin mennään, oli siellä vain yksi kiinnostava vene, FF 36. Nauticatit ja HR:t tietysti hienoa työtä, eivät vain ollenkaan sytytä.

mainsaill kirjoitti:

fg palvelee yleensä hyvin?ihmetteln.fg:n suurimmat ostajat,perusinsinöörit,eivät myöskään yleensä vaatteilla koreile,joten tuokaan tuskin huonontaa palvelua.fg:t ovat yliarvostettuja suomalaisten ns tosipurjehtijoina itseään pitävien joukossa.tämä on nostanut hinnat pilviin.insinööri arvostaa lujaa rakennetta ja arvostusta muiden silmissä.noilla hinnoilla pitää toki saadakin jo vene,joka ei hajoa käsiin ja jossa on puupintaa yllinkyllin.palvelu on tähän saakka on kuulunut hintaan vaan onko käynyt kuin marimekossa tai halpismaihin siirretyissä sijoitusyhtiöissä yleensä tuppaa käymään:hinta ei enää vastaa uudessa konseptissa laatua ja palveluun käytetty raha laitetaan osavuosikatsauksien painattamiseen.vinssit yms. vaihtuvat näköjään halvempiin.esimerkiksi fg 33 on ylirikattuna suhteellisen nopea,mutta se ei ole mielestäni mukava vene purjehtia.brouchaa helposti ja peräsimen ohjailukyky katoaa muutenkin.tunnoton kuten nykyveneet muutkin.vesi tunkee vessan lavuaarista sisään,jos ei ole läpivientejä sulkenut.fg 37 taas on suhteettoman hidas.isompia en ole purjehtinut.vanhat konstruktiot ovat kestäviä ja ikäistensä joukossa nopeita,mutta raskaita perhemiehistölle purjehtia.kokemusteni perusteella ennemmin ottaisin kuitenkin vanhan kuin näitä uusia hintapommeja.oliko palvelukin ennen parempaa?

Lue lisää

Siis ottaa onkeesi niitä melko lukuisia huomautuksia, joita muistaakseni olet saanut tuosta tavastasi kirjoittaa lauseet yhteen pötköön ilman välilyöntejä ja isoa alkukirjaimia?

Nytkin näytti siltä, että tekstissäsi olisi melkoisesti ihan painavaa asiaa, mutta kun ei tuollaista pötkilöä kertakaikkiaan jaksa lukea.

messuilla kirjoitti:

Joku jo vihjaisikin, että samat myyjät edustavat seuraavilla messuilla hortensioita. Itse en menisi ihan niin pitkälle, mutta tutuilla osastoilla näkyi paljon tuttuja purjehtijoita, jotka eivät suinkaan kuulu vakio henkilökuntaan. Vaikka tilapäinen apulainen ottaisikin vain jonkun itselleen tutun osan valikoimasta, ei heillä silti kovin hyvää tuotetuntemusta ole. Lähinnä osaavat etsiä hinnastosta tuotteen hinnan.

Melkein poikkeuksetta, jos jotain tarkempaa tietoa kysyy, haetaan sitten se "oikea" henkilö paikalle. Jos se oikea sitten sattuuu sillä hetkellä työvuorossa olemaan. Joka tapauksessa joutuu aina odottelemaan vuoroaan. Kun myyjä tietää itsekin vajaan tietämyksensä, onkin helpompi pitää pientä etäisyyttä kuin paljastaa tietämättömyytensä. Kohtalaisen inhimillistä sekin on.

Jos noihin venearvosteluihin mennään, oli siellä vain yksi kiinnostava vene, FF 36. Nauticatit ja HR:t tietysti hienoa työtä, eivät vain ollenkaan sytytä.

Lue lisää

kiva nähdä, ja tietysti muitakin cruisingveneitä. Niitähän maailmassa riittää.
Jotenkin tuntuu, että meidän venemessuilla on samojen merkkien tarjonta vuodesta toiseen. Suomalainen keskivertoveneilijä taitaa olla fiksoitunut muutamaan tuttuun merkkiin?
Ei sytytä, niinkuin hyvin totesit.

mainsaill kirjoitti:

fg palvelee yleensä hyvin?ihmetteln.fg:n suurimmat ostajat,perusinsinöörit,eivät myöskään yleensä vaatteilla koreile,joten tuokaan tuskin huonontaa palvelua.fg:t ovat yliarvostettuja suomalaisten ns tosipurjehtijoina itseään pitävien joukossa.tämä on nostanut hinnat pilviin.insinööri arvostaa lujaa rakennetta ja arvostusta muiden silmissä.noilla hinnoilla pitää toki saadakin jo vene,joka ei hajoa käsiin ja jossa on puupintaa yllinkyllin.palvelu on tähän saakka on kuulunut hintaan vaan onko käynyt kuin marimekossa tai halpismaihin siirretyissä sijoitusyhtiöissä yleensä tuppaa käymään:hinta ei enää vastaa uudessa konseptissa laatua ja palveluun käytetty raha laitetaan osavuosikatsauksien painattamiseen.vinssit yms. vaihtuvat näköjään halvempiin.esimerkiksi fg 33 on ylirikattuna suhteellisen nopea,mutta se ei ole mielestäni mukava vene purjehtia.brouchaa helposti ja peräsimen ohjailukyky katoaa muutenkin.tunnoton kuten nykyveneet muutkin.vesi tunkee vessan lavuaarista sisään,jos ei ole läpivientejä sulkenut.fg 37 taas on suhteettoman hidas.isompia en ole purjehtinut.vanhat konstruktiot ovat kestäviä ja ikäistensä joukossa nopeita,mutta raskaita perhemiehistölle purjehtia.kokemusteni perusteella ennemmin ottaisin kuitenkin vanhan kuin näitä uusia hintapommeja.oliko palvelukin ennen parempaa?

Lue lisää

suljetaan läpiviennit purjehtiessa.
Vene on purjehtimista, ei ajelehtimista varten, eikä satama-asumista.
Jos läpivientien sulkeminen on liian hankalaa, kannattaa pysyä rannalla ja ostaa mökki...

tarkoitettu että kirjoitti:

suljetaan läpiviennit purjehtiessa.
Vene on purjehtimista, ei ajelehtimista varten, eikä satama-asumista.
Jos läpivientien sulkeminen on liian hankalaa, kannattaa pysyä rannalla ja ostaa mökki...

Lue lisää

Omia havaintoja veneestä, jossa vessan lavuaari tulvi purjehtiessa:
- joku kuitenkin unohtaa sulkea sulkuhanan ja se huomataan vasta, kun vettä loiskii turkilla tai pilssissä. Ihmettelen, ettei venevalmistaja laita varoituskylttiä tällaisen lavuaarin viereen! Kyltti kannattaa laittaa itse (silti joku unohtaa hanan auki).
- allas on toisella halssilla aina käyttökelvoton, koska vesi tulee sisään eikä valu ulos
- ei kertakaikkiaan sovi matkapurteen, jolla tehdään monen vrk:n legejä: täysin väärä konstruktio avomeriveneeseen!

Yksi varma ratkaisu altaiden tyhjennykseen on erillisellä tyhjennyspumpulla varustettu "harmaavesisäiliö". Sen voi rakentaa jälkeenpäin.

Jos kysymyksessä on pitkänmatkan avomeripursi, valtamerivene, rungon läpivientejä tulisi olla mahdollisimman vähän ja kaikkien hanojen paikat selvästi merkittyjä. Myös moottorin pakoputkessa tulisi olla läpivientihana, joka suljetaan kovassa kelissä (peräaallot voivat tunkea vettä paineella pakoputken kautta koneeseen).

etkö voisi? kirjoitti:

Siis ottaa onkeesi niitä melko lukuisia huomautuksia, joita muistaakseni olet saanut tuosta tavastasi kirjoittaa lauseet yhteen pötköön ilman välilyöntejä ja isoa alkukirjaimia?

Nytkin näytti siltä, että tekstissäsi olisi melkoisesti ihan painavaa asiaa, mutta kun ei tuollaista pötkilöä kertakaikkiaan jaksa lukea.

Lue lisää

jätän ko nimimerkin jutut lukematta.

syystä kirjoitti:

jätän ko nimimerkin jutut lukematta.

Mikäli haluaa viestinsä sanoman esille, tekstin luettavuutta olisi syytä parantaa.

Omintakeinen tyyli lienee tarkoituksellista, mutta on rasittavaa.

malleja olisi ollut kirjoitti:

kiva nähdä, ja tietysti muitakin cruisingveneitä. Niitähän maailmassa riittää.
Jotenkin tuntuu, että meidän venemessuilla on samojen merkkien tarjonta vuodesta toiseen. Suomalainen keskivertoveneilijä taitaa olla fiksoitunut muutamaan tuttuun merkkiin?
Ei sytytä, niinkuin hyvin totesit.

Lue lisää

Mikäköhän siinä on että firstejä ei ole koskaan näkynyt messuilla? Aina niitä oceaniksia ja monta mallia.