Hei 30-40.vuotta yhdessä olleet,miten elämisen arvot ,missä järjestyksessä ,rakkaus,kiintymys,mummi,vaari suhde,tottumus,tapa,sopimus pitää toisesta huolta,läheisyys,toimiiko ilman seksiä?ystävyys pohjalta?
Vanha rakkaus ei ruostu.
hilavitka
161252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
huolta tuntuu 46 vuoden jälkeen läheisemmältä, muut siinä jälessä, seksiä ei niinkään.
Kysymyksesi ihan lämmitti, kiitos Sinulle.
kiitos vastauksesta,olemme myöskin sopineet että ptdetään huolta toisistamme
katoava luonnonvara valitettavasti.
Itse jaksoin 28v, mutta sitten loppui voimat ja terveys. Hyvästä päätöksestä huolimatta.
nyt on nykyinen ollut virallistettuna kolme vuotta.
Ja hänen kanssaan uskoisin jaksavani vuosikymmeniä, valittettavasti ikä loppuu kesken.
Kyllä sen jo voi tietää, hänellä on niin erilaiset arvot ja kohtelu on minua kohtaan niin huomaavaista, että olin alussa aivan hämmentynyt. En ollut tottunut sellaiseen.
Kyllä ainakin vanhat ranskalaismiehet osaa käsitellä naisia. Hän on huomaavainen ja tosi kiltti anopilleenkin. Siitähän sen näkee: mitä anopille tänään, sitä sinulle kymmenen vuoden päästä.
Seksin ja läheisyyden puute näivettäneet koko suhteen. Kulissit pidetään pystyssä, vaikka kynnet verissä. Kai ne lapset ja lapsenlapset on nyt menneet oman rakkauden kaipuun edelle. En tiedä kauanko jaksan, luultavasti en pitkään enää. Onhan minulla oltava myös oma elämä.
Sopimushan oli, että rakastetaan, mutta missä on se rakkaus??? Jos ei sitä ole, onko enää sopimuksellakaan mitään arvoa?
Oletko koskaan ajatellut, että mitä ne lapset ja lapsenlapset teidän suhteestanne piittaa. Kyllä ne teidät tavoittaa siksi hetkeksi, kun heillä on teille aikaa. Totuushan on se, että kun tarvitsevat lapsenhoitajaa, silloin tulevat omat vanhemmat mieleen. Meille ainakin tuppaavat tulemaan vähän liiankin usein ja syy näyttää olevan kyllästyminen lasten kanssa oloon. Olen omani kunnialla hoitanut, en enää alistu uuteen rumbaan. Saavat käydä, mutten jää hyysäriksi. Ei lapsiamme meidän rakkauselämä kiinnosta, ei he edes ajattele onko meillä sellaista.
Meillä on tylsää kahdestaan. Haluaisin POIS..................................
36 vuotta 5 kuukautta. Kriisejä oli, mutta kiihkeää ihan loppuun asti. Hieman haikealta tuntuu, kun katselen vanhoja pareja yhdessä tai kultahääpareja. Mutta elämä antaa uusia mahdollisuuksia kunhan surut on surtu eikä vanha seuraa mukana painolastina. Nuoruuden rakkaudet ovat ruostuneet aikoja sitten, niiden perään ei haikaile.
olemme nukkuneet saman peiton alla kohta 47v, seksiä kerran pari viikossa ja hyvää on!!
kohta meilläkin saman peiton alla 45 vuotta.
En osaa kuvitella millaista seolisi ilman seksiä.
Jokaviikkoinen harrastus se seksi on ja on niin kauan kunterveyttä riittää.
rakkauden kanssa eläyt koko elämän, lapset ja lapsenlapsineen,on nyt vanhana elämä yksin luxusta.
En kaipaa mitään, voin matkustaa ja hemmotella itseäni mielin määrin, jota en koskaan voinut tehdä lasten ollessa pieniä,silloin oli paljon työtä ,lapset piti kouluttaa, ja koti oli ostettu velaksi, kaikki rahat meni perheeseen.Elämä on nuorena kovaa. Tämä vanhuus on parasta aikaa elämässäni, ystäviä voin hankkia jos niitä kaipaan, mutta nautin yksin olosta valtavasti.NIIN TIETENKIN JOS puolisoni olisi TERVE ja elossa niin tietenkin se olis ihana , mutta TERVEYS OLISI EHDOTON, sairaan puolison kanssa terveempikin sairastuu ja uupuu.
Mieheni sairastui juhannuksen alla ja se muutti yhteiselomme. Olen vielä jaksanut. Tosin toisen äreys on raskas kestää. Olo hänellä on kelju, vilu ja hiki vuorotellen. Juuri sai sytostaatteja ja se vei voimat.
Seksiä yhdessä ei juuri enää ole, ikävä kyllä.
Huolenpito on silti selviö. Uskosta saan voimaa jaksaa. Koettelee se silti. Hylätyn tunne tulee välillä, vaikka samassa taloudessa ollaan. Hellyys on hänelle vaikea laji.
Se on hyvä huudella vaikka mitä, mutta ei kuitenkaan uskalleta rekkautua palstalle. Puskasta on helppo huudella nimettömänä.
Minusta olisi reilumpaa, kun kaikki olisivat reilusti sanojensa takana.
On tosi monia mukavia ihmisiä täällä - miehiä ja naisia. Ja ovat kuin vanhoja tuttuja, kun heidät tunnistaa. Jos joku pitää taukoa, tulee miettineeksi, että missähän sekin nyt on ja mitä kuuluu.
Kaikille terveisiä Tellastiina, Siruliina. 1943, Sipuliina. Tinat, Laiska-Lasse, Raspikurkku, Awoman1, Fridanna ja kaikki kaikki.
lähetin juuri kälylle nimpparionnittelut. Muuten on vähän flunssainen olo, sitkeää limaa kurkussa. Yöllä alkoi korvaakin särkeä, mutta meni ohi Disperinillä. Kohta on vuorossa maanantain bingo ja peli-iltapäivä eläkeläisten parissa. Siellä näkee tyytyväisiä ihmisiä.
32 vuotta jaksoimme yhdessä. Mitä meillä oli alussa ja mitä lopussa. Alkuvuosina ihastusta, odotusta, seksiä, lapsia, työtä ja opiskelua. Loppuvuosina kiintymystä, läheisriippuvuutta, henkistä ja vähän fyysistäkin väkivaltaa.
Toimiiko se ilman? Miksei toimisi, on toiminut tai melkein toiminut toiminut ilman tai melkein ilman jo kohta 30 vuotts.