Kaipaisin työn ohessa oikiksessa maisterin paperit lukeneiden kokemuksia... Onko ylipäänsä mahdollista, jos on töissä 8 h/päivä, 5 pv:nä viikossa? Kauanko valmistumiseen meni aikaa? Ja vielä lisäkysymyksiä kaikille jo oikikseen sisään päässeille; kauanko/kuinka paljon luit pääsykokeisiin? Olitko valmennuskurssilla? Pääsitkö ensi yrittämällä?
Työn ohessa opiskelu
Oikikseen?
20
9923
Vastaukset
- juriiiiiisti
Työtä koskevaan kysymykseen en osaa omakohtaisten kokemusten perusteella vastata, kävin töissä vain kesäisin. Mutta noin yleisesti ottaen, oikiksessa on yliopistollisista aloista ehkä vähiten henk.koht. läsnäoloa vaativaa opetusta. Suurin osa "suorittamisesta" on itsekseen tenttiin lukua, jota tietysti voi tehdä oman aikataulun mukaan. Läsnäoloa vaatii lähinnä alkuvaiheen orientaatiojaksot, kieliopinnot jne. Eri tiedekunnissa on eri määrä pakollisia luentoja ja oikeustapausharjoituksia.
Sisäänpääsystä: Olin valmennuskurssilla, en päässyt ekalla, luin pääsykoekirjat kummallakin kerralla kahdeksaan kertaan läpi.- Oik.yo
On varsin yleistä tehdä kokopäivä hommaa opiskelun ohessa. Se kuitenkin vaatii työnantajalta joustoa, sillä muutamana päivänä per kuukausi pitää yliopistolla olla joko tenttien tai kurssien vuoksi.
- käydä yliopistollakin
Helsingissä suuri osa käy töissä opintojen ohessa 2-3 päivää viikossa, ja se ei ratkaisevasti hidasta opintoja - tällöin tosin ne viikon muut päivät täytyy käyttää hyväksi tehokkaasti. Helsingissä on myös jonkun verran läsnäolopakollisia kursseja, ja tietysti tenteissä on oltava henkilökohtaisesti paikalla, joten silloin työt täytyy järjestää toisin.
Pääsykokeeseen valmistautuminen vastaa aika lailla työntekoa; kirjojen ilmestymispäivästä kokeeseen asti on luettava ja päntättävä. Se ei kyllä oikein onnistu työnteon ohella. Kirjan on ihan oikeasti osattava käytännössä ulkoa, ja 400-600 sivun ulkoaopettelun ei ole hirveän nopea prosessi. Suurin osa käy Helsinkiin valmennuskurssin.- hommaa. monkeybusiness
"Pääsykokeeseen valmistautuminen vastaa aika lailla työntekoa; kirjojen ilmestymispäivästä kokeeseen asti on luettava ja päntättävä. Se ei kyllä oikein onnistu työnteon ohella. Kirjan on ihan oikeasti osattava käytännössä ulkoa, ja 400-600 sivun ulkoaopettelun ei ole hirveän nopea prosessi. Suurin osa käy Helsinkiin valmennuskurssin."
Oletko ikinä miettinyt ja kyseenalaistanut, että mitä helvetin järkeä tuossa on?
Ulkoaopettelu kun periaatteessa on aivan turhaa.
Pääsykoemenettely on ylipäätänsäkin syrjivää:
1. Hyvin harvalla on mahdollisuus panostaa lukemiseen monta kuukautta, ellei rahoitus ole kunnossa (siis pappa betalar)
2. Valmennuskurssit ovat pirun kalliita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua näihin. - hohhojjaa
hommaa. monkeybusiness kirjoitti:
"Pääsykokeeseen valmistautuminen vastaa aika lailla työntekoa; kirjojen ilmestymispäivästä kokeeseen asti on luettava ja päntättävä. Se ei kyllä oikein onnistu työnteon ohella. Kirjan on ihan oikeasti osattava käytännössä ulkoa, ja 400-600 sivun ulkoaopettelun ei ole hirveän nopea prosessi. Suurin osa käy Helsinkiin valmennuskurssin."
Oletko ikinä miettinyt ja kyseenalaistanut, että mitä helvetin järkeä tuossa on?
Ulkoaopettelu kun periaatteessa on aivan turhaa.
Pääsykoemenettely on ylipäätänsäkin syrjivää:
1. Hyvin harvalla on mahdollisuus panostaa lukemiseen monta kuukautta, ellei rahoitus ole kunnossa (siis pappa betalar)
2. Valmennuskurssit ovat pirun kalliita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua näihin.Mitä sä selität?
Mä olin ainakin vuoden töissä, että sain itseni elätettyä pääsykoeaikana sekä mahdollisuuden ostaa pääsykoekirjat. Ostin lisäksi etämateriaalin.
Ja pääsin sisälle. Ei kaikkea saa eikä tarvitse saada ilmaiseksi.
Joten kehotan menemään töihin, jos isi ei lainaa rahaa. Lisäksi, uskon sinun saavan toimeentulotukea siksi aikaa, kun kokeeseen valmistut. - ei ole välttämätön
hommaa. monkeybusiness kirjoitti:
"Pääsykokeeseen valmistautuminen vastaa aika lailla työntekoa; kirjojen ilmestymispäivästä kokeeseen asti on luettava ja päntättävä. Se ei kyllä oikein onnistu työnteon ohella. Kirjan on ihan oikeasti osattava käytännössä ulkoa, ja 400-600 sivun ulkoaopettelun ei ole hirveän nopea prosessi. Suurin osa käy Helsinkiin valmennuskurssin."
Oletko ikinä miettinyt ja kyseenalaistanut, että mitä helvetin järkeä tuossa on?
Ulkoaopettelu kun periaatteessa on aivan turhaa.
Pääsykoemenettely on ylipäätänsäkin syrjivää:
1. Hyvin harvalla on mahdollisuus panostaa lukemiseen monta kuukautta, ellei rahoitus ole kunnossa (siis pappa betalar)
2. Valmennuskurssit ovat pirun kalliita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua näihin.Oikikseen pääsee mainiosti ilman valmennuskurssiakin. Kurssien merkitystä liioitellaan tahallaan, koska se on niin hyvä bisnes ainejärjestöille ja yksityisille firmoille.
Ja ainainen valittaminen kokeen syrjivyydestä on naurettavaa. Nykyinen pääsykoekäytäntö mittaa parhaiten hakijoiden soveltuvuutta ja motivaatiota.
Aika harvan talous oikeasti kaatuu siihen 3 kuukauden pänttäämiseen. On vaan niin helppoa syyttää omista epäonnistumisista järjestelmää
Jos valinta suoritettaisiin pelkästään papereiden perusteella, valmennuskurssitoiminta ja yksityisopetus siirtyisi entistä voimakkaammin ylioppilaskirjoitusten yhteyteen.
Lisäksi monia sinänsä fiksuja nuoria, ei nyt vaan satu lukioiässä kiinnostamaan opiskelu. Pelkkien papereiden perusteella tehtävä valinta johtaisi siten kohtuuttomaan lopputulokseen, jos lukion hieman laiskemmin suorittaneet eivät saisi mahdollisuutta osoittaa kykyjään pääsykokeessa. - olen miettinyt
hommaa. monkeybusiness kirjoitti:
"Pääsykokeeseen valmistautuminen vastaa aika lailla työntekoa; kirjojen ilmestymispäivästä kokeeseen asti on luettava ja päntättävä. Se ei kyllä oikein onnistu työnteon ohella. Kirjan on ihan oikeasti osattava käytännössä ulkoa, ja 400-600 sivun ulkoaopettelun ei ole hirveän nopea prosessi. Suurin osa käy Helsinkiin valmennuskurssin."
Oletko ikinä miettinyt ja kyseenalaistanut, että mitä helvetin järkeä tuossa on?
Ulkoaopettelu kun periaatteessa on aivan turhaa.
Pääsykoemenettely on ylipäätänsäkin syrjivää:
1. Hyvin harvalla on mahdollisuus panostaa lukemiseen monta kuukautta, ellei rahoitus ole kunnossa (siis pappa betalar)
2. Valmennuskurssit ovat pirun kalliita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua näihin.Voi, kuinka monesti olenkaan miettinyt sitä, onko tuossa ulkoa pänttäämisessä mitään järkeä. Aika usein olen tullut siihen tulokseen että ei, ei järjen hiventäkään. Tämän aion kertoa myös tiedekunnan valintakoelautakunnalle, kunhan kysyvät minun mielipidettäni pääsykoesysteemistä.
Toivottavasti eivät muuten kysy minulta mikä voisi korvata tuon nykyisen ulkoaopettelun; mittaahan se aika hyvin hakijan motivaation, osoittaa stressinsietokykyä, kestäviä perslihaksia ja muita juristin tarvimia ominaisuuksia. - rollonfriday
hommaa. monkeybusiness kirjoitti:
"Pääsykokeeseen valmistautuminen vastaa aika lailla työntekoa; kirjojen ilmestymispäivästä kokeeseen asti on luettava ja päntättävä. Se ei kyllä oikein onnistu työnteon ohella. Kirjan on ihan oikeasti osattava käytännössä ulkoa, ja 400-600 sivun ulkoaopettelun ei ole hirveän nopea prosessi. Suurin osa käy Helsinkiin valmennuskurssin."
Oletko ikinä miettinyt ja kyseenalaistanut, että mitä helvetin järkeä tuossa on?
Ulkoaopettelu kun periaatteessa on aivan turhaa.
Pääsykoemenettely on ylipäätänsäkin syrjivää:
1. Hyvin harvalla on mahdollisuus panostaa lukemiseen monta kuukautta, ellei rahoitus ole kunnossa (siis pappa betalar)
2. Valmennuskurssit ovat pirun kalliita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua näihin.Noin niin kuin yleisenä ilmiönä ulkoaopettelu voi olla turhaa ja turhauttavaa.
Oikiksen pääsykokeisiin se ei ole turhaa, koska juuri muutoin ei pärjää. - Anonyymi
ei ole välttämätön kirjoitti:
Oikikseen pääsee mainiosti ilman valmennuskurssiakin. Kurssien merkitystä liioitellaan tahallaan, koska se on niin hyvä bisnes ainejärjestöille ja yksityisille firmoille.
Ja ainainen valittaminen kokeen syrjivyydestä on naurettavaa. Nykyinen pääsykoekäytäntö mittaa parhaiten hakijoiden soveltuvuutta ja motivaatiota.
Aika harvan talous oikeasti kaatuu siihen 3 kuukauden pänttäämiseen. On vaan niin helppoa syyttää omista epäonnistumisista järjestelmää
Jos valinta suoritettaisiin pelkästään papereiden perusteella, valmennuskurssitoiminta ja yksityisopetus siirtyisi entistä voimakkaammin ylioppilaskirjoitusten yhteyteen.
Lisäksi monia sinänsä fiksuja nuoria, ei nyt vaan satu lukioiässä kiinnostamaan opiskelu. Pelkkien papereiden perusteella tehtävä valinta johtaisi siten kohtuuttomaan lopputulokseen, jos lukion hieman laiskemmin suorittaneet eivät saisi mahdollisuutta osoittaa kykyjään pääsykokeessa.Miten talous kestää kolmen vuoden lukio-opinnot mutta kaatuu kolmen kuukauden pääsykoeprojektiin?
- alkuperäinen kyselijä
Kiitos kaikille jo vastanneille. Löytyykö ketään, joka olisi ollut töissä tuon 8h/päivä/5pv viikossa ja valmistunut. Ja vielä 3-5 pv:nä viikossa työskennelleiden valmistumisaika? Toki ymmärrän, että yliopistollakin pitää ehtiä käydä luennoilla ja tenteissä, mutta olen varma, että työnantaja joustaa, joko palkattomina vapaina tai voin tehdä työt illallakin, varmaan työpaikan kiireiden mukaan saadaan sovittua. Tämän vuoden pääsykokeisiin en vielä osallistu, mutta ajettelin aloittaa opiskelut avoimessa yo:ssa kesällä ja olla sitten 2010 keväällä 3 kk vapaalla (vuosilomat palkatonta)ja lukea pääsykokeisiin ja menen parhaalle valmennuskurssille mitä rahalla saa (ja ihan omilla säästöillä maksan elämisen ja kurssin, kalliiksi tulee, toivottavasti satsaus kannattaa ja pääsen sisälle)
- thankgoditstuesday
Itse en ole tuota tehnyt, mutta...miten sen nyt sanoisin...
Varmaankin mahdollista, mutta rankkaa. Ellet ole sillä tavalla "lahjakas", että luet nopeasti ja kaikki tarttuu päähän helposti, aikaa menee varmasti enemmän kuin se ihannoitu 5 vuotta (mutta who cares). Riippuu tietysti tiedekunnasta ja tentistä, paljonko luettavaa yksittäiseen tenttiin on, mutta yleensä plus/miinus 1000 sivua tekstiä (prosessioikeuteen oli muistaakseni 1800 sivua). Joutunet siis illat ja viikonloput käyttämään hyvinkin tiiviisti lukemiseen.
Tsemppiä urakkaasi joka tapauksessa, itse sanoisin että oikis on vaivan arvoinen, olen nyt täysin "unelmatyössäni" :-)
- oik.yo
Käyn töissä melkein täysipäiväisesti kuten kysyit. On tuo vähän hankalaa.
Kun käy puolet päivästä luennoilla ja toisen puolen töissä, ei lukuaikaa jää.
Työnantajankin kanssa on välillä vaikea sopia työaikojen muuttamisesta. Työnantajalla ei ole mitään hyötyä siitä ja kukaan ei toivoa nyt viisampaa sinne työpaikalle.
Pakollisten kurssien kanssa on joskus ongelmia. Yleensä kun on töissä, täytyy mahdollisemman ajoissa ilmoittaa työaikamuutoksista. Mutta sitten et pääsekään sinne aikataulussasi varaamallesi kurssille. Helposti menettää näin lomapäivän joita yrittää säästää poikkeavia luentopäiviä varten.
Kun on töissä ja opiskelee, ei oikeasti jää aikaa kotona siivomiseen eikä muihin kotihommiin. Ja rentoutumisen aikakin jää vähäksi.
Joskus käy kateliaaksi niitä kotiäitejä, jotka nukkuvat pitkään aamulla, hoitavat kotiaskarteet silloin kun muut ovat töissä ja loppu päivästä menee sohvalla telkkarin edessä.- ON, KTM
Minulla on vielä opinnon kesken, mutta jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, valmistunen noin neljässä vuodessa. Olen koko opiskeluajan käynyt lähes täysipäiväisesti töissä eli noin 35-40 h/viikko. Tosin minun työnantajani on ollut joustava opiskelujeni suhteen ja olen lähes aina päässyt osallistumaan haluamiini tentteihin, pakollisille luentosarjoille ja (seminaari)tapaamisiin ym. Helsingissä pakollisia luentosarjoja ei tosin ole kuin ihan muutama, mutta kieliopinnot ja seminaariin osallistuminen vaativat pääasiassa aktiivista osallistumista. Itse tosin ratkaisin ongelman kielten kanssa niin, että kävin mm. ruotsin vuosilomani aikana.
Opiskelu täysipäiväisen työnteon yhteydessä on kuitenkin rankkaa. Käytännössä suurin osa viikonlopuista menee lukiessa. Myös iltoja on käytettävä opiskeluun. Jos haluaa valmistua nopeasti, on myös kesät käytettävä lukemiseen/opiskeluun. - käkikellottaja
ON, KTM kirjoitti:
Minulla on vielä opinnon kesken, mutta jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, valmistunen noin neljässä vuodessa. Olen koko opiskeluajan käynyt lähes täysipäiväisesti töissä eli noin 35-40 h/viikko. Tosin minun työnantajani on ollut joustava opiskelujeni suhteen ja olen lähes aina päässyt osallistumaan haluamiini tentteihin, pakollisille luentosarjoille ja (seminaari)tapaamisiin ym. Helsingissä pakollisia luentosarjoja ei tosin ole kuin ihan muutama, mutta kieliopinnot ja seminaariin osallistuminen vaativat pääasiassa aktiivista osallistumista. Itse tosin ratkaisin ongelman kielten kanssa niin, että kävin mm. ruotsin vuosilomani aikana.
Opiskelu täysipäiväisen työnteon yhteydessä on kuitenkin rankkaa. Käytännössä suurin osa viikonlopuista menee lukiessa. Myös iltoja on käytettävä opiskeluun. Jos haluaa valmistua nopeasti, on myös kesät käytettävä lukemiseen/opiskeluun.Saanko kysyä, että miten ihmeessä jaksat tuollaista hullunmyllyä vai oletko niin narsistinen ja itsekeskeinen ihminen, että tuollainen onnistuu sinulta helposti? Tuollaista elämänrumbaa viettämällä tuskin jää aikaa toisille ihmisille.
Miksi et tekisi vähemmän töitä? Olisit varmasti onnellisempi ja pääkin kestäisi paremmin. On olemassa opintovapaita ym. järjestelyjä, joiden avulla työnteon sovittaminen opiskeluun on helpompaa. Lisäksi, aina kannattaa (ainakin) harkita opintolainalla palkkarahojen korvaamista, sillä ne kyllä maksaa itsensä takaisin.
Tuollaisella tahdilla pää hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Ja tuskin tuollaisella tahdilla oppii mitään, oppimisen varsinaisessa merkityksessä. Paperit voi saada, mutta entäs se oppimisprosessi. - jos
käkikellottaja kirjoitti:
Saanko kysyä, että miten ihmeessä jaksat tuollaista hullunmyllyä vai oletko niin narsistinen ja itsekeskeinen ihminen, että tuollainen onnistuu sinulta helposti? Tuollaista elämänrumbaa viettämällä tuskin jää aikaa toisille ihmisille.
Miksi et tekisi vähemmän töitä? Olisit varmasti onnellisempi ja pääkin kestäisi paremmin. On olemassa opintovapaita ym. järjestelyjä, joiden avulla työnteon sovittaminen opiskeluun on helpompaa. Lisäksi, aina kannattaa (ainakin) harkita opintolainalla palkkarahojen korvaamista, sillä ne kyllä maksaa itsensä takaisin.
Tuollaisella tahdilla pää hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Ja tuskin tuollaisella tahdilla oppii mitään, oppimisen varsinaisessa merkityksessä. Paperit voi saada, mutta entäs se oppimisprosessi.et vain tuomitsisi muiden valintoja? Vai harmittaako kun toinen kerryttää samalla arvokasta työkokemusta? Edellisen kertomus täyspäiväisestä työstä ja sen ohella opiskelusta kuulostaa minustakin todella raskaalta, mutta jotkut vain pystyvät siihen. Iselleni tuo olisi kyllä liikaa. Omana tavoitteenani on tehdä puolipäiväistä työtä opintojen ohessa, tarvittaessa pidempiäkin työpäiviä. Kaikki perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen joustoon: kun minä joustan, minulle joustetaan.
Alana oikeustietede on jo sellainen, että motivaatio ja asioiden kiinnostavuus on ensisijaisessa asemassa lukujaksamiseen nähden. Monen muun alan kohdalla voisinkin vielä yhtyä tuohon vajaan oppimisen huoleen, ettei päähän jäisi oikeastaan mitään kovalla tahdilla. Nyt on kuitenkin kyse opinnoista, joiden jälkeen on vasta tulossa se suurin oppiminen ja ammattiin kasvaminen. Ainakin jos tavoitteet ovat korkealla, tai niitä ylipäätään ammatissa on. Mielestäni (hyvän) juristin tulee lisäksi olla noiden tiettyjen tunteiden (kateus) yläpuolella ollakseen vakuuttava. Ainakin ammattimielessä. Tätä arvon käkikellottaja ei selvästikään ole. Vahvuutta on tuntea omat rajansa ja mahdollisuutensa, ei suinkaan huolehtia ja kadehtia nopeampaan tiehen kykeneviä. Onnea vain raskaan tien valinneelle ja toivon samaa ja oman polun löytämistä myös siitä närkästyneelle :) - kysyä
ON, KTM kirjoitti:
Minulla on vielä opinnon kesken, mutta jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, valmistunen noin neljässä vuodessa. Olen koko opiskeluajan käynyt lähes täysipäiväisesti töissä eli noin 35-40 h/viikko. Tosin minun työnantajani on ollut joustava opiskelujeni suhteen ja olen lähes aina päässyt osallistumaan haluamiini tentteihin, pakollisille luentosarjoille ja (seminaari)tapaamisiin ym. Helsingissä pakollisia luentosarjoja ei tosin ole kuin ihan muutama, mutta kieliopinnot ja seminaariin osallistuminen vaativat pääasiassa aktiivista osallistumista. Itse tosin ratkaisin ongelman kielten kanssa niin, että kävin mm. ruotsin vuosilomani aikana.
Opiskelu täysipäiväisen työnteon yhteydessä on kuitenkin rankkaa. Käytännössä suurin osa viikonlopuista menee lukiessa. Myös iltoja on käytettävä opiskeluun. Jos haluaa valmistua nopeasti, on myös kesät käytettävä lukemiseen/opiskeluun.Eikö KTM- tutkinnosta saa hyväksilukua OTM-tutkintoon kielistä ynnä muista pakollisista jutuista?
- Lehari
Vaikiaksi menee suorittaa tutkinto ja tehdä samaan aikaan täyttä/lähes täyttä työviikkoa. Voi kyllä onnistua, jos olet luonteeltasi työnarkomaani, sulla on poikkeuksellisen kova motivaatio opintoihin ja poikkeuksellisen hyvä muisti, sekä ajattelet, että vapaa-aika on homojen hommia. Ei tuo yhtälö niin helppo ole, kyllä opiskelukin voi parhaimmillaan käydä työstä. Ite pääsin 2. yrittämällä sisään, kävin Helsingin aikuisopiston valmennuskurssin (silloin halvin, nykyrahassa 200 euroa). Pääsykokeisiin luin varmasti ihan tarpeeksi, keskimäärin jotain 8h/päivä siitä lukien, kun pääsykoekirjat julkistettiin.
- kiinnostaisi!!!
Eikö tosiaan ole työn ohella opiskelleita? Itseäni kiinnostaisi kovasti, mutta arveluttaa kuinka työn ja opiskelun pystyy yhdistämään ja kuinka hirveän kauan maisterin papereiden saaminen työn ohella mahtaa kestää.
- Anonyymi
Itse käyn kokopäivätyössä ja opiskelen samalla avoimen kautta oikeustiedettä. Olen saanut reilussa 2v 80 op kasaan eli n. 40op/vuosi (jonkin verran uusintoja mukana). Teen onneksi 50% etätyötä, mutta ei minulle vapaa-aikaa juurikaan jää. Illat menevät lukiessa ja myös yöt välillä ja viikonloput.
Ensi vuonna aion ottaa iisimmin, koska huomaan uupuvani ja stressi alkaa antaa konkreettisia merkkejä itsestään.... Silti en pääsääntöisesti ole kokenut tätä liian rankaksi, koska tiedän, että tämä on väliaikaista ja tarkoitukseni on jäädä ensi vuoden syksyllä opintovapalle ainakin vuodeksi. Se auttaa jaksamaan. - Anonyymi
Maisterin tutkinnon suorittaminen työn ohessa oikeustieteellisessä on mahdollista, mutta ei kenelle hyvänsä.
Opiskelu kokopäivätyön ohessa vaatii paljon joustoa työnantajalta ja myös opiskelijalta. Yliopisto ei jousta!
Opiskelijan on oltava nopea oppimaan, tentit on mentävä läpi kerrasta ja silti valmistuminen voi kestää tavallista kauemmin. Ihminen on rajallinen olento, voimat voivat loppua kesken työn ja opintojen.
Moni opiskelee jonkun osa-aikatyön ohessa, mutta harvempi kokopäivätyön ohessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1102850Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302395Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen222334Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631071947- 1141630
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1701345Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2861176- 801034
- 711024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi244991