Mielenkiintoisia kokemukseen perustuvia asioita tuli esille Jimmyn luennossa. Perustuivt siis kokemukseen omista veneistä, mutta ennen kaikkea kokemukseen tuhansista (3000) Jimmyn eri tapahtumiin osallistuneista veneistä. Vielä ehditte Messuille kuuntelemaan.
Jimmy Cornell
Mikä tärkeää veneessä.
172166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jimmy totesi tuhansien veneiden perusteella, että peräsimen menetys valtamerellä on itse asiassa vaarallisempi kuin maston menetys.
Erityisen riskialtis on lapiomallinen peräsin (siis juuri sellainen, joka on purjevenehallin jokaisessa näyttelyveneessä).
Niille, jotka ovat jo valinneet ko peräsinmallin Jimmy Cornell suositteli, että pitkänmatkan purjehdusta varten peräsimen rakenne tulisi muuttaa oikeasta kohdasta katkeavaksi. Koko peräsimen menetys vie paitsi ohjailukyvyn täydellisesti voi myös akselin repeämisen takia aiheuttaa runkoon vuodon.
totesi. Myös mahdollisimman matala köli, tai ei köliä ollenkaan. Jimmyllä itsellään on nostoköli.
Vaikka nykymuodin mukaisilla veneillä tehdään myös pidempiä reissuja, taitaa kuitenkin olla niin, että vain "hölmöt".
Vaikka Jimmy ei ihan suoraan sanonutkaan, niin rivien välistä oli myös luettavissa se, että itse arvostaa hyväkulkuista venettä enemmän, kuin perinteistä painavaa ja hidaskulkuista. Jokaisen omassa harkinnassa, riittääkö 5 solmua nopeudeksi.
Spinnu kuuluu varustuksiin.
Monenlaisia paatteja oli samoina vuosina pallonkierrolla. Oli isoja nopeita, pieniä ja hitaita. Kuitenkin kävi niin, että samat veneet tavattiin uudelleen ja uudelleen eri satamissa. 65-jalkainen Nicholson ja 29-jalkainen teräsvene kiersivät maailmaa sittenkin samaan tahtiin. (Oma paattini edusti nopeudessa suunnilleen keskiarvoa tai ehkä hiukan yli). En usko, että 5kn keskinopeus sittenkään on huono. Mitä kovemmat nopeudet, sen rajummat iskut...
Pallonkierron aikataulu määräytyy luonnonilmiöiden mukaan enemmän kuin veneiden nopeuserojen mukaan. Yksittäisistä legeistä tietenkin suoriutuu lyhyemmällä ajalla, jos vene on nopeampi - eikä hajoa matkalla.
Senkin voisi lukea rivien välistä, vaikka Jimmy ei sitäkään suoraan sanonut.
Hyvät luennot joka tapauksessa!
keskinopeus on kyllä aika vaatimaton, jos puhutaan noin 40 jalkaisista cruisereista ja enimmäkseen avotuulilla purjehtimisesta. Veikkaa, että esim. Jimmyn Ovni pistää tuohon lukemaan helposti pari yksikköä lisää. Kysehän ei minusta ole pallonkierron aikataulusta. Kuten totesit, aikataulun sanelee muut tekijät. Mutta saahan matka taittuakkin, silloin kun mennään. Tärkeintä kuitenkin, että paikat kestää.
Pasaatituulen nopeus on Atlantilla 10 m/s luokkaa, Pacificilla vaihteluraja on suurempi ja Eteläisellä Intian valtamerellä se voi olla jopa 20 m/s luokkaa. Tuskin mikään 40-jalkainen kulkee niissä olosuhteiussa vain 5 solmun keskinopeutta.
Maailman meriä seilaa kuitenkin monenlaisia pikkuveneitä, vaikkapa Vegoja. Niille 5 kn keskinopeus voi olla kova.
Jos taas tarkoitat cruisailua yleensä, vaikkapa kesälomareissuja, 5 solmun keskinopeus on aivan kohtuullinen. Sillä ehtii käydä melko pitkällä Itämeren ulkopuolella. Kannattaa vertailuksi laskea, mikä oli oman veneen keskinopeus koko kauden ajalta. Luku voi olla yllättävän alhainen.
tuli esille esitetyn kysymyksen myötä ja Jimmy mielestäni antoi korrektin vastauksen. Siis kysyttiin, minkälaista runkomuotoa hän pitää parhaimpana. Parasta ei siis ole. Köli ja peräsin olivat oikeastaan ainoita asioita, joissa kokemuksen myöta muodostunut mielipide oli aikalailla selvä.
Kertoiko Jimmy tärkeästä ahterin vesitiiviistä osastosta, jos takaa joku törmää veneeseen vaikka ajelehtiva kontti?
kuuntelemassa.
p.p.:n olisi pitänyt käydä kuuntelemassa selvin päin.
Kiitos vastauksista vaikken niistä nyt oikein selvää saanut, mutta olihan niissäkin varmaan vaivannäköä.
Tämän takia ei purjevenettä pikkuvesillekään.
Vetolaitteet saadaan ylös takatason ja rungon suojaan, rysien irroittaminen ja potkurin vaihto on helppoa.
koko veneesi kelluminen heppoisten kumi- (ja joissain muovi-) osien varassa. Mieti sitä, kun talvella ajelet. Pelkästään uppotukkiin ajo saa vetolaitteesi hajoamaan (useinmiten ohjaus).
Ilmankos ne maailman meriä kiertävät ovatkin lähes yksinomaan perävetolaitteellisia moottoriveneitä. Kuka hullu pitkälle matkalle purjein lähtiskään...
Oikeasti on kyllä helpompaa, jos vetolaite on kokonaan ja selkeästi vesilinjan yläpuolella.
Minun veneeni pohjassa ei ole yhtään uloketta.
Sellaiset jätettiin 1. vaiheessa pois.
Minulla on 2 moottoria.
J.Cornellin luentojen aihe oli nimenomaan pitkänmatkan purjehdus, joten pysytään aiheessa.
Missä olet mainostammallasi ulokkeettomalla veneelläsi liikkunut? Atlantilla? Välimerellä? Vai kauempana?
Kannattaa huomata sekin, että Cornellin "Aventura Trois" veneessä on kolme moottoria eikä pohjassa ole kiinteitä ulokkeita. Onko oma veneesi samaa tyyppiä?
Joko ulokkeeton purjevene on realistinen vaihtoehto, ja mitä se maksaa 10 m perheluokassa?
http://www.alubat.com/
joissa on nostoköli ja -peräsin, molemmat hydrauliikalla.
"Ulokkeilla" tarkoitettiin ilmeisesti vedenalaisia ulokkeita, joista ääriesimerkki on VOR-veneiden kanting-köli kaksi nostoköliä kaksi peräsintä.
Nykyisin merissä on yhä enemmän kaikenlaista kelluvaa rojua ja törmäysriskit ovat todellisia.