Eli mä viiltelen joka päivä, ku ahistaa niin paljon, mut ei se auta yhtään siihen ahistukseen tai oloa lievittämään.. :( Lääkkeitä en oo vielä saanu, mut saatan saada jossain vaiheessa ja käyn nyt juttelemassa mut se juttelu ei aina auta.. et miten pääsisin eroon tosta hommasta?
Miten eroon viiltelystä?
pupunkorva91
141987
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mua hillitsee se, että en oikeasti haluaisi enää ainuttakaan koko elämäni aikaista rumaa arpea iholleni. Niitä on jo tarpeeksi. Joudun peittelemään niitä lopun elämäni. En tiedä miten tulen kestämään sen... se on raskasta ja aiheuttaa vakavaa masennusta. En esim. voi koskaan enää pitää saunailtaa tyttöjen kanssa, tai mennä kavereiden kanssa uimahalliin tai rannalle (jollen sitten joskus paljasta kaikkea, enkä vain välitä) Joskus silti on pakko viillellä, kun tulee välinpitämätön olo. Silloin pyrin viiltelemään vain ihan pinnallisia pieniä haavoja, jotka paranee, eivätkä jätä mitään jälkiä.
Itselläni taas on niin, että on paljon arpia etten koe enää sillä olevan mitään väliä jos teen niitä lisää. Itse en myöskään voi saunoa muiden kanssa, käydä uimahallissa jne. Minkäs teet...
höh, olisipa minunkin asiat noin hyvällä mallilla.
mitä välitän ihostani kun olen kuitenkin ruma? miksi en siis viiltelisi? no en kuitenkaan viiltele, se on turhanpäiväistä eikä minulla riitä sellaiseen energia.
kenen kanssa saunoisin kun olen kuitenkin yksin? toisaalta....en edes kehtaisi saunoa naisten kanssa kun kalpenen rinnalla.
Itse lopetin viiltelemisen 4 vuotta sitten.. Lopetin kun tajusin että niistä jää eliikäiset arvet.. Ja mäkin kumminkin tein aivan älyttömän isoja viiltoja..
Kesällä enkä varsinkaan töissä pysty ikinä pitää lyhythihaisia paitoja.. On ihan hirveetä kesäisin kuumalla ilmalla pitää pitkähihasta päällä..
Myös miesystävät, ihmiset etc. paheksuvat arpia.. Esim. silloin kun täytin 20 löysin baarista aivan ihanan miehen.. Menimme hänen luoksensa ja en kauaa siellä ollut kunnes hän näki arvet käsivarsissa ja reisissä.. siihen se sitten jäikin..
vinkeistä. Mulla ne jälet on semmosessa paikassa mistä niitä ei nää helposti ennen ku kääntää kättä kunnolla. mut meen taas tällä viikolla juttelemaan ja katotaan et pystynkö sen jälkeen lopettamaan.
Joo mulla on ihan sama nii toivon et ei näkyis koko loppu elämää...
Päästä viha irti. Juokse vaikka niin kovaa kuin jaksat. Juokse niin kauan että veri lentää suusta. Rääkkää itsesi rajalle. Älä hengiltä kuitenkaan. Se auttoi omaan ahdistukseen ja masennukseen kun tyttöystäväni jätti minut. Ahdisti,masensi, olin aivan sekaisin. Sitten aloin kiduttaa itseäni fyysisesti liikkumalla. Rääkkäsin itseni aivan rajoille, joka paikkaan sattui, veri maistui suussa, olin rikki, mutta se tunne, kun makasin huoneeni lattiall, oli hyvä. Olin hetken aikaa helpottunut. Mutta tuli niitäkin päiviä että edes se liikkuminen ei auttanut..mutta mikä parasta, nyt on fyysisesti hyvä olo ja ahdistuskin on kadonnut. Tämä on minun neuvoni: Rääkkää itsesi henkihieveriin liikkumalla.
Tämän löysin kaypahoito.fi -sivuilta, siis ammattiauttajien ja lääkäreiden käyttämä sivusto. Siellä luki, että viiltelyn sijaan voi potilaalle suositella käsien uittamista hyisessä vedessä tai jääpalan pitelemistä käsissä. Kokeilepa seuraavan kerran siis jääpalaa viiltelyn sijaan.
"Oireiden hallinnassa käyttäytymistä muokkaavia keinoja ovat esimerkiksi huomion siirtäminen muualle ja korvaavien toimintojen käyttö. Potilas voi suunnata huomionsa miellyttäviin tai arkisiin puuhiin.
* Korvaavilla toiminnoilla tarkoitetaan vähemmän vaarallisia affektiensäätelykeinoja verrattuna itsetuhoiseen, impulsiiviseen tai muulla tavoin vahingolliseen käyttäytymiseen.
* Suositeltuja tässä yhteydessä ovat olleet muun muassa fyysinen kuormitus tai kylmäaistimusten käyttö. Potilas voi esimerkiksi upottaa kädet kyynärvarsia myöten kylmään veteen tai pitää jääpalaa kädessään"
Löytyy siis käypähoito.fi-sivulta. Hakusanaksi epävakaa ja sitten kohdasta Käypä hoito -suositukset -> epävakaa persoonallisuus
Olen viillellyt 4 vuotta. Kädet täynnä arpia. Tänä vuona tuli vielä masennus ja itsemurhajutut päälle. Sekä ahdistuskohtaukset. Tuntuu että siskoni pitää ongelmiani vitsinä, vaikka on kokenut aika samaa. Viiltelyä en voi lopettaa. Apria käsissä, jaloissa, mahassa, kyljissä ja niin edelleen.
Mä oon viillelly mun reisiin ja ranteisiin. Mun useet kaverit on tietosii siitä. En kadu yhtäkään arpea mitä mulla on. Oon 11v. Mul on masennus, syömishäiriö, mua haukutaan, ja juon alkoholia ja poltan tupakkaa. Tiiän tää on ihan sairasta. Mun vanhemmat ei tiiä tästä eikä tuu tietämään. Kaikki kaverit on niin kaksnaamasii ja huijaa kaikesta. Viimeaikoina on pyöriny itsemurhaki päässä... Mä oon ihan sairas ja koulussa opettajat ihmettelee mua. Olin ennen tosi innokas ja energinen. Nyt oon surullinen, masentunu, haluun olla yksin ja en keskustele ihmistenkanssa ollenkaan. Torjun ihmis. Mä en yhtää tiiä mistä tää johtuu.. Haluaisin kuitenkin apua. Mutten saa sitä koska vanhempani heti kiinostuisivat ja saisivat tietää.. en edes pysty lopettamaan viiltelyä. Itken jokapäivä, lenkkeilen mutta mikään ei auta viiltelyn lopettamisenn... välil tää paska vie hermot ja haluisin vaa kuolla..
Hei rakas lapsi olet vasta 11!!! Aivan, lupaa että kasvat ensin aikuiseksi 18v edes, et varmasti ajattele enää noin
Kyl ajattelen. En pysty lopettaa viiltelyy.
Viiltelyn voi lopettaa yksinkertaisesti lopettamalla viiltelyn. Kaikki syyt, joilla puolustelet viiltelyä on tekosyitä. Kyse on asenteesta. Toivottavasti ymmärrät jutun syvimmän olemuksen.