Myrskyn noustessa,
pienen kaupungin ylle,
näin peilistä,sinut.
Katseestasi luin, kehostani tunsin,
pelon.
Tiesit että lähden, halusit niin, pois,
Tiesin että sinäkin, olisit halunnut, lähteä,
lähteä kanssani - et vain voi.
Rivien välistä, luimme toisistamme, tulevan kaipuun,ikävän jo nyt.
Myrskyn mentyä, sydän itkee,
pienen kaupungin yllä, äänetön kaipuu, meillä ja toinen toisiimme.
pienen kaupungin ylle,
näin peilistä,sinut.
Katseestasi luin, kehostani tunsin,
pelon.
Tiesit että lähden, halusit niin, pois,
Tiesin että sinäkin, olisit halunnut, lähteä,
lähteä kanssani - et vain voi.
Rivien välistä, luimme toisistamme, tulevan kaipuun,ikävän jo nyt.
Myrskyn mentyä, sydän itkee,
pienen kaupungin yllä, äänetön kaipuu, meillä ja toinen toisiimme.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kylmä tuuli pyyhkii poskiaan
hiuksiaan riipii talven viima
pakkanen paleltaa sisintään
toinen etäällä taas yksinään
tarviiko lintu linnutta oppia
siipirikkona tottua elämään
Miten kivasti kirjoitat, tulevasta ikävästä, raotat hiukan paikkaakin, kuvailet tuntemuksiasi....myös mulla tuonkaltainen tilanne, tulolla kylläkin ja siksi "osui" ja upposi.Mutta; sen kaikenhan ymmärtää, tajuaa ja tuntee vasta kun hän on mennyt....