MINÄKIN raitis

tuo mistä kerrot on alkoholismin elämää.

"Minullakin voisi olla parempi yrittää vaikka pitempääkin taukoa, kun huomaan tämän olevan niiiin tosi vaikeaa. Eikö se ole juuri silloin merkki siitä, että tauko on tullut tosi tarpeeseen."

kun ihan todellakin on vaikea pitää taukoa juomisesta aina vaan uudestaan repsahtaen niin helpompaa on lopettaa.
silloin ei tarvitse pitää epäonnistuneita taukoja.

on vaan pirullista , että pitää ensin juoda tarpeeksi,pohjalle. muuten ei raittius kiinnosta.

Kumpaankin suuntaan.
Mitä kauemmin on ottamatta eikä härnää itseään, riippuvuuden ryydittämät juomishalut heikkenevät koko ajan, ja samaan aikaan vointi ja mielialat paranevat.
Pitää tiedostaa, että alkuvaiheen ikävät ja synkät mielialat väistyvät pikkuhiljaa, niin on helpompi mennä eteenpäin.

"Jos minulla on joku tärkeä meno, niin silloin on pakko pysytellä illalla vain yhdessä drinkissä . Sekin tarkoittaa minulla n. kahta alkoholiannosta, huh,hävettää. "

Tiedätkö, minulla ennen tätä raittiuttani ei ollut selkärankaa edes tuohon. Joka ilta tissuttelin 5-6 puolenlitran siideritölkkiä ja sitten rupesi menemään myös Koskenkorvaa. Kunnes vaan jossakin napsahti ja yhtenä päivänä päätin, että nyt se on loppu. Yksi repsahdus tapahtui vajaan parin viikon päästä, mutta 1.6.2008 lähtienn olen nyt ollut raittiina.

Helppoa tämä ei ole, mutta ajan myötä kyllä helpottaa. Tulee tosin kausia, jolloin luulee päässeensä itsensä herraksi ja voisi aloittaa kohtuukäytön, mutta sellaisista ajatuksista kannattaa karistautua mahdollisimman pian eroon. Kerran alkoholisti, aina alkoholisti.

Minua auttaa tänne kirjoitteleminen, etenkin silloin alkuaikoina kirjoittelin päivittäin ja kerroin kaikki huoleni. Käyn vieläkin silloin tällöin lukemassa tuolloisia kirjoituksiani ja hakemassa voimaa jatkaa raittiuttani.

Päivä kerrallaan. Se on ainakin minulle sopinut.
Tsemppiä sinulle ja tervetuloa joukkoon :)

No meitä riittää ihan tosi ...minä olen repsahtanut yhden kerran tän vuoden puolella.Mutta otin opikseni heti ja jatkan sisulla eteenpäin...en mieti koko ajan juomista vaan käyn ulkoilemasa esim. tänään näin kurja ilma mutta eiku ulos toista tunnin lenkki ja no nyt on ihan jees olo... eli jos koko ajan sitä täällä mietin ja mallaan olen kohta kaupassa ostamassa olutta tai siiderii... se on tää alku aina vaikeinta...jo kolmen viikon päästä sitä on jo jonkin verran vieroittunut ja neljäs alkaa helpottamaan...sisua.. sisua meille kaikille ...et osta.. niin silloin ei oo mitä juoda.-itse olen aikonut ihan oikeesti raitistua...haluan raittiin elämäm jätän kaikki entiset elintavat pois...mittani tuli täyteen.. eli se riitti ja kiitti. ja olen tosiaan retkahtanut mutta se ei lannista päätöstäni vaan päinvastoin olen kahta kovemmassa päätöksessä nyt koska katumus painoi niin paljon päälle! kyllä sinä saat onnistumisen iloa jos oikeen yrität tsemppii sulle!

Hienoa, että olet ollut jo päiviä raittiina. En osaa minäkään kyllä antaa mitään yleispäteviä neuvoja edelleen raittiina pysymiselle - itse olen retkahdellut niin monen monituista kertaa viimisen vuoden aikana ja sitä ennenkin. Vimppa putki olikin ennätys: taisi kestää 17 päivää. Toipuminen vei sellaiset neljä päivää ja yötä. Päätin jälleen kerran, että jos tästä selviän kuolematta tai ilman sairaalahoitoa niin juomiset on juotu.

Nyt olen ollut runsaan pari viikkoa raittiina ilman sen kummempia vaikeuksia mutta viinapiru vaanii taustalla satavarmasti. Itseäni auttaa työnteko, se vie suuren osan päivästä, liikunta, lukeminen ja kavereiden tapaaminen muualla kuin kapakissa.

Kirjoittele palstalle ja lue muiden juttuja, meitä on tosiaan monta, jotka ongelman kanssa painii.

Olen alkoholisti. Kun huomasin, että olen heikko alkoholin edessä, päätin lähteä hakemaan ulkopuolista apua ongelmaani. Hain apua raitistuneiden alkoholistien toveriseurasta ja sain sitä. Minulla ei ole enää tarvetta juoda alkoholia ja raittiina olen saanut olla pitkään, päivä kerrallaan niinkuin tuossa Spriten voimallakin jo kertoi. Päivän raittius on 30 kertaa helpompaa kuin olla kuukausi juomatta.

Käyttämäni apu hyvin yksinkertaista, mutta se edellyttää, että käyn tapaamassa näitä tovereitani aika usein. Olisi hienoa, jos uskaltaisit tulla maailmanlaajuiseen joukkoomme.

Kyllä se viinapiru sieltä vielä tulee esiin, jo ensi viikonloppu voi tuoda halun ottaa reippaasti ja noususellaiset. Hakeudu aa:han.

Hoida ja hemmottele itseäsi kuin rakkainta ystävääsi. Hyvää ruokaa, lempilimukkaa tai muuta juomaa (ruuan kanssa, itse suosin AB-piimää. Hyvä jälkiruoka. Suklaapatukka taskuun, se auttaa pahan hetken yli, jos viinanhimo iskee.

Älä päästä itseäsi nälkäiseksi, janoiseksi tai liian väsyneeksi, että verensokerit pysyy kohdallaan.

Kevyt liikunta, uimahalli, mistä nyt tykkäätkin.

Kirjoita kirjeita kavereille, soita, kuuntele rauhoittavaa musiikkia, lainaa kasettikirja kirjastosta ja kuuntele nauttien vaikka samalla käsitöitä tehden. Minä neulon villasukkia kun haluan rentoutua, mutta kunhan on käsillä tekemistä, vaikka järjestät valokuvat albumiin.

Paras tuki olisi ihmiset, jotka ovat samassa tilanteessa, eli haluavat olla juomatta ja tukevat siinä toisiaan jakamalla oman kokemuksensa ja kuuntelemalla toinen toistaan.

No, tiedät kyllä mistä sellaisia ihmisiä löytää.

Tykkää itsestäsi niin paljon, että teet asioita jotka ovat sinulle hyväksi. Tunnet sisimmässäsi, mikä tuo terveyttä, iloa ja toivoa elämääsi.

Moi!
Nyt on sitten menossa jo kymmenes päivä selvinpäin.
Ihan kivalta tuntuu, koko ajan itseasiassa paremmalta, niin täysjärkiseltä ja kirkkain ajatuksin.
Kiitos teille, tämä tukenne on tullut tosi tarpeeseen.

repsahtaa, eikä "Anniina" tule siitä tänne kertomaan. Jos noin paljon viina mieltä pyörittää niin kaksi viikkoa on maksimi, ja lauantaihan on ystävänpäiväkin joten toki silloin pitää poikkeus tehdä.