Olenpahan miettinyt, että miten paljon pahaa ns. rakkauden varjolla tehdään. Eikö parisuhteessakin nimenomaan rakkauden pitäisi antaa toiselle vapaus olla sitä mitä on? Miksi siihen mukaan tulee pahimmillaan yletöntä mustasukkaisuutta, väkivaltaa ja kaikkea muuta paskaa?
Toisen elämästä tehdään helvettiä ja perustellaan vielä tekojaan rakkaudella.
Pelottaa ajatellakin, että joutuisi tuommosen hullun kanssa jossain rakkauden huumassa suhteeseen. Ja sitten siitä hullusta ei pääsis vielä eroon, vaan se alkais seurailla ja vaania nurkissa. Hyh!
Toisen elämästä tehdään helvettiä ja perustellaan vielä tekojaan rakkaudella.
Pelottaa ajatellakin, että joutuisi tuommosen hullun kanssa jossain rakkauden huumassa suhteeseen. Ja sitten siitä hullusta ei pääsis vielä eroon, vaan se alkais seurailla ja vaania nurkissa. Hyh!
Vastaukset 2
Vanhimmat
perustellaan pettämistä yms. ikävää.
Rakkaus mitä useat kuvailee ei ole kovin kiva asia.
Rakkauteen kuuluu olennaisena osana myös mustasukkaisuus.
Myös vääriin henkiöihin voi rakastua, osa ei koskaan ymmärrä tätä vaan kuvittelee rakkauden aina olevan kaunista yms. jota tulee seurata.
Osa taasen suorastaan tykkää sellaisesta suorastaan sairaan kipeästä rakkaudesta jopa traagisesta että tuntisi sillä olevan merkitystä.
sitä (tai rakastuminen) että näkee itsensä toisen kautta heijastuneena ihanana olentona,ja kun tämä tunne katoaa toisen silmistä (toinen ei huomioi tms.) se r tunnekin katoaa.
Sitähän me etsitään lopulta -itseämme ja sitä mitä olemme..Eli summa summarum, kun rakastumisen tunne häipyy, jää jäljelle joku määrä rakkautta, tyhjää tai riippuvuutta.Monasti sitä jää roikkumaan toiseen ja sitten joko itse satuttaa toista tai toinen satuttaa sinua. Tämä on mun ralismia! En silti sano että kannattaisi luovuttaa..aina ei löydä parempaakaan.