Mandrake Linuxissa. Eli haluaisin siis tietää miten nuo rpm-tiedostot (Löytyy mm. Best LInux Games 1 -CD:ltä) asennetaan Mandrake Linux 9.1:ssä. Haluaisin yksityiskohtaiset ohjeet.
Miten rpm-tiedostot asennetaan...
Tuukka
8465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan vinkiksi vain, mutta ohjelmien asentaminen on eräs niistä kysymyksistä, jotka on täällä jo tsiljoona kertaa kysytty ja vastattu. Kannattanee selailla vanhojakin (muutama sivu riittänee) posteja.
Mutta menköön:
Sanot roottina komentorivillä samassa hakemistossa kuin paketti sijaitsee:
rpm -ivh .rpm
Paketin saat poistettua roottina komennolla:
rpm -e
HUOM! Ilman .rpm -päätettä
Jos meinaat päivittää koneelle jo asennettua pakettia, auttaa komento:
rpm -Uvh .rpm
Nämä toimenpiteet saa myös kaiken maailman graafisilla kilkuttimilla toteutettua, mutta jahka ymmärrät rpm-pakettien toiminnan huomaat, miten helevetin paljon helpompaa komentorivin käyttäminen on.
Muuten lisätietoa rpm:n käyttämisestä saat komennolla:
man rpm
Jos on yhtä huolimaton kuin minä on parasta käyttää sopivia hilkuttimia niin onnistuu asennus vielä helpommin, ainakin nopeammin.
Minä kun joudun usein korjaamaan paketin nimeä 3-4 kertaa, ennen kuin se tulee oikein ja asennus onnistuu konsolissa niin ei sitä kyllä voi helpoksi kutsua.
Jotkut nimet on turhan pitkiä ja sisältää paljon pilkkuja ja alaviivoja, jotka sekoaa nimessä yleensä olevaan alleviivauksen alle.
Saa siis jopa arvata. Tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan.
Konquerorissa taas on joissakin distroissa ominaisuus, joka asentaa paketin automaattisesti sitä kerran näpäytettäessä.
Rootin salasana kyllä pitää antaa, mutta niinhän se pitää konsolissakin.
Sama ominaisuus (ainakin oli) Gnomessakin.
Vähän sama on tar.gzippienkin kanssa. Ne voi selata ja myös purkaa näpäyttämällä, mutta itse asennus kyllä vaatii komentotulkkia.
Tuo komentotulkki on kuitenkin parasta osata, vaikka hyvät hilkuttimet löytyisikin.
Näin vihjeeksi, jos näette jotakin ohjeenpoikasta, mistä ehkä joskus olisi jotakin hyötyä, niin kirjoittakaa ihmeessä muistiin.
Muistikirjan selaaminen on tehokkaanpaa kuin odottaa, josko joku armeliaasti sattuisi vastaamaan.
Usein vastaamisen halut loppuu siihen, että on juuri samaan kysymykseen vastannut.
>>
Jotkut nimet on turhan pitkiä ja sisältää paljon pilkkuja ja alaviivoja, jotka sekoaa nimessä yleensä olevaan alleviivauksen alle.
Saa siis jopa arvata. Tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan.
Joo... man rpm kertoo...
Yks' mielestäni tärkeä vipunen on
f (freshen), joka päivittää *vain ne* paketit, joista järjestelmässä on vanhempi versio.
http://www.rt.com/man/rpm.8.html
omph. joo. tulipas vähän väärää tietoa annettua. johtuu omista tottumuksista kun en kertaakaan ole tuota -F vipstaakkelia käyttänyt. mutta näinhän asia todellakin on.
* hiippailee nolona lukemaan lisää manuaalisivuja *
Sitä en tiennyt, että se selaa automaattisesti myös kansiot ja niiden sisällön, vaikka niitä ei olisi ennen listattu.
Silti näpyttelyä kyllä riittää.
Olen käyttänyt nenetelmää vain vanhojen komentojen uusiokäyttöön.
Toistossa on nuolinäppäimet kuitenkin nopeimmat.
Pidän siis edelleen "yhden nåpäyksen tekniikkaa" perusteltuna rpm:ä asennettaessa. Välttyy jopa rpm -ivh:ltakin.
Muut hommat on sitten luku sinänsä.
Esim. ohjelmat löytää usein helpommin konsolista kuin valikoita selaamalla.
Sitten kun opettelet tekemään vielä aliaksia yleisille toiminnoille ja käyttämään komentotulkin tarjoamia muita systeemejä (kuten aiemmin annettujen komentorivien hakuun bashin ctrl-r emacs-modessa, history, näppäinyhdistelmät nopeaan liikkumiseen komentorivillä, putkitukset, jne.), niin pian et enää jaksakaan käyttää graafisia kilkkeitä niiden hitauden takia.
On se hyvä puoli, että se osaa itse hakea ne tavallisesti puuttuvat paketit ennen asennusta jos ne vain distrossa on mukana.
Myös päivityksen voi jättää automatiikalle.
Minkään asian *osaamisesta* ei ole hyötyä jos sitä ei muista seuraavalla kerralla.
Myöskään vanhat temput ei aina toimi uusissa versioissa.