Hyvää alkavaa viikkoa

Ei ole helppoa heillä eikä teillä ystävillä. Näimme tänään pahan kolarin, kaksi autoa lytyssä kuin sardiinipurkit, toi mieleen oman liikenneonnettomuuden. Elämä on toisinaan julmaa.
Rukoillaan äidille kivutonta ja levollista matkaa.

saatellaan ystäväsi rukouksin,kun se tilanne on siinä vaiheessa ja niin taitaa olla.Ja sinulle voimia surussasi rukoilen.

mökin muija kirjoitti:

saatellaan ystäväsi rukouksin,kun se tilanne on siinä vaiheessa ja niin taitaa olla.Ja sinulle voimia surussasi rukoilen.

Olen rukoillut hänen puolestaan. Hän on menossa taivaanisän tykö.
Kiitos rukouksista ja tuesta,jota olemme saaneet täältä palstalta. Eniten tukea tarvitsevat isä ja lapset.

tässä ja nyt kirjoitti:

Olen rukoillut hänen puolestaan. Hän on menossa taivaanisän tykö.
Kiitos rukouksista ja tuesta,jota olemme saaneet täältä palstalta. Eniten tukea tarvitsevat isä ja lapset.

Lue lisää

olen rukoillut perheen puolesta paljon.Toivottavasti on tuskaton lähtö tällä äidillä,ja perheelle voimia,ja siunausta jatkaa matkaa.

on taivaanisän luona.

tässä ja nyt kirjoitti:

on taivaanisän luona.

Hän toivoi saavansa elää joulun yli. Sai vielä elää uuden vuoden yli. Ilmeisesti rukoukset hänelle auttoivat häntä elämään ja hyvästelemään rauhassa oman perheensä.
Osanottoni tässä ja nyt- lle ystävän menehtymisestä.

toip.satunnaisesti vieraileva kirjoitti:

Hän toivoi saavansa elää joulun yli. Sai vielä elää uuden vuoden yli. Ilmeisesti rukoukset hänelle auttoivat häntä elämään ja hyvästelemään rauhassa oman perheensä.
Osanottoni tässä ja nyt- lle ystävän menehtymisestä.

Lue lisää

Näin kävi. Kiitos sinulle, toip.satunnaisesti vieraileva.

Vilmuska, meillä on sitten toinenkin yhdistävä juttu - kissaihmisyyden lisäksi. Minulle siivouksen aloittaminen on tuskallista, ja sitten kun viimein alan, se kestää ja kestää.Joskus lukaisen lehteäkin siinä ynnä muuta. Siskoni oli ihan toisenlainen, hän teki nopeasti kaiken, siivosi, laittoi ruokaa. Onneksi äitini vapautti minut teini-iässä ruuanlaitosta...

Minulle tulee (jos lentäjien lakkoa ei tule) 2 prinssiä ja 2 prinsessaa hoitoon loppukuusta:)
Miniän ja pojan siamilaiset ja itämaiset kissat.
Pitää vaan raivata huushollia: kukat piiloon, matot pois ja kirjahyllyn kirjat pitää vetää niin ettei rotuvaliot pääse kiipeilemään.
Kiva ettei aina tarvitse olla yksin.

toinen nyhvertäjä kirjoitti:

Vilmuska, meillä on sitten toinenkin yhdistävä juttu - kissaihmisyyden lisäksi. Minulle siivouksen aloittaminen on tuskallista, ja sitten kun viimein alan, se kestää ja kestää.Joskus lukaisen lehteäkin siinä ynnä muuta. Siskoni oli ihan toisenlainen, hän teki nopeasti kaiken, siivosi, laittoi ruokaa. Onneksi äitini vapautti minut teini-iässä ruuanlaitosta...

Minulle tulee (jos lentäjien lakkoa ei tule) 2 prinssiä ja 2 prinsessaa hoitoon loppukuusta:)
Miniän ja pojan siamilaiset ja itämaiset kissat.
Pitää vaan raivata huushollia: kukat piiloon, matot pois ja kirjahyllyn kirjat pitää vetää niin ettei rotuvaliot pääse kiipeilemään.
Kiva ettei aina tarvitse olla yksin.

Lue lisää

ne kissat ja varmastikin mukavaa seurattavaa, kun on noin monta. Meidän katti ei tietä kissa olevansakaan, vaan pitää itseään perheen täysivaltaisena pomona. On kova puhumaan (joskus ärsyttävyyteen saakka) ja täysin omaan päiväjärjestykseensä kaavoittunut.

Herättää minut aamulla klo 6.00, tahtoo ruuan puoli seitsemältä, "lukee" kanssani sanomalehden (istuu sen päällä) ja vahtii muutenkin aamutoimet ja töihin lähdön. Lähtiessä sille pitää maksaa tietullia, eli tarjota nappi-nannat pöydälle. Sen jälkeen se lähtee makeasti haukotellen työhuoneen tuolille nukkumaan ja töistä tullessa on taas samat kuviot niiden herkkunappien kanssa.

Seitsemän uutisten alkaessa se odottaa Pappaa ja turkin harjausta ja jos jostakin syystä sitä harjaa ei ilmesty näkyviin, niin se aloittaa sen päiväisen juoksemisen ja mouruamisen kylpyhuoneen ja isännän välillä.

Kivoja kissanpäiviä sinulle!

Melkein kadehdin sinunlaisiasi nyhrääjiä. Minä olen suurpiirteisempi. Pidän siististä, mutta olen oppinut "oikomaan". Nyt on tupa täynnä tavaraa ja siivous on, ehkä illalla työmiesten mentyä.
Niin, ja hyvää alkanutta viikkoa vaan ketjun aloittajalle! Ihan hyvälle vaikuttaa, kun ei turhia murehdi (sotkua ympärillä).
Suru kuuluu silti jokaisen elämään jossakin vaiheessa, surullisille, otan osaa rukoukseen.
Jumalan kädet kantavat, Jeesus armahtaa, kun sitä pyytää. Ja lepo Herrassa on taattu.

vilmuska kirjoitti:

ne kissat ja varmastikin mukavaa seurattavaa, kun on noin monta. Meidän katti ei tietä kissa olevansakaan, vaan pitää itseään perheen täysivaltaisena pomona. On kova puhumaan (joskus ärsyttävyyteen saakka) ja täysin omaan päiväjärjestykseensä kaavoittunut.

Herättää minut aamulla klo 6.00, tahtoo ruuan puoli seitsemältä, "lukee" kanssani sanomalehden (istuu sen päällä) ja vahtii muutenkin aamutoimet ja töihin lähdön. Lähtiessä sille pitää maksaa tietullia, eli tarjota nappi-nannat pöydälle. Sen jälkeen se lähtee makeasti haukotellen työhuoneen tuolille nukkumaan ja töistä tullessa on taas samat kuviot niiden herkkunappien kanssa.

Seitsemän uutisten alkaessa se odottaa Pappaa ja turkin harjausta ja jos jostakin syystä sitä harjaa ei ilmesty näkyviin, niin se aloittaa sen päiväisen juoksemisen ja mouruamisen kylpyhuoneen ja isännän välillä.

Kivoja kissanpäiviä sinulle!

Lue lisää

Sen verran erikoisia tapoja on. Meillä on ihan tavallinen maatiaiskatti, leikattu. Kulkee ulkona perässä, kuin koira. Tämä leikkii mäyriksen kanssa pienet painit, kun ovat ulkoa sisäytyneet.
Isompi koira ottaa hepulit, kun osuu lähelle kamppailijoita. Luulee mäyriksen olevan alakynnessä.
Hyvin yhteiselo silti sujuu.

rotukissasta kyse? kirjoitti:

Sen verran erikoisia tapoja on. Meillä on ihan tavallinen maatiaiskatti, leikattu. Kulkee ulkona perässä, kuin koira. Tämä leikkii mäyriksen kanssa pienet painit, kun ovat ulkoa sisäytyneet.
Isompi koira ottaa hepulit, kun osuu lähelle kamppailijoita. Luulee mäyriksen olevan alakynnessä.
Hyvin yhteiselo silti sujuu.

Lue lisää

tuo meidänkin on. Rakenteeltaan ja väriltään siinä on eläinlääkärin mukaan Venäjän sinistä, mutta mikä lie ohikulkenut vierailija jättänyt omat geeninsä, sillä massu ja säärystimet on ihan vitivalkoiset.

Luonteeltaan se on todellinen "hänen kuninkaallinen korkeutensa". Unohdin kertoa, että ruokakin tarjoillaan keittiön baaritasolle, eli syömättä jättää jos kuppi lasketaan lattialle.

minullekin apuna! kirjoitti:

Melkein kadehdin sinunlaisiasi nyhrääjiä. Minä olen suurpiirteisempi. Pidän siististä, mutta olen oppinut "oikomaan". Nyt on tupa täynnä tavaraa ja siivous on, ehkä illalla työmiesten mentyä.
Niin, ja hyvää alkanutta viikkoa vaan ketjun aloittajalle! Ihan hyvälle vaikuttaa, kun ei turhia murehdi (sotkua ympärillä).
Suru kuuluu silti jokaisen elämään jossakin vaiheessa, surullisille, otan osaa rukoukseen.
Jumalan kädet kantavat, Jeesus armahtaa, kun sitä pyytää. Ja lepo Herrassa on taattu.

Lue lisää

pidän, mutta onneksi iän myötä nuo pahimmat neuroosit on hälvenneet. Enää ei joka perjantai kääräistä mattoja rullalle ja lähdetä niitä pihalle pieksemään (kun ei ne niin tuhmia ole tehneet, että aina pitää hakata).

Muutenkin olen tuon pitkän sairasloman loppupuolella ja ilmeisen keski-iän kriisin kohdatessa rempannt asunnon ja hävittänyt huushollista kaiken turhan krääsän. Ajattelin nimittäin siinä vaiheessa, että kun nyt kumminkin tästä hengissä selvittiin, niin miksipä ei tekisi jotakin itselleen mieleistä nyt ja heti, eikä aina siirtäisi asioita hamaan tulevaisuuteen.

Nyt on helpot materiaalit ja selkeä sisustus, joten työpäivän jälkeen ehtii muutakin kuin olemaan imurin jatkeena.