ku unia. Mietin välillä onko tää sallittua kirjottaa. Mä en o ollu kenekää kanssa kun olen kirjoittanut, joten mä voin kirjottaa ajatuksiani tänne mikä on sitä varten, menet missä millonki menet. Ei pysy perässä.
En mä niin mopo ole kun selitit joskus, voi että se meni syvälle. No et sä voinut tietää mutta. Jos en olis joskus taannoin päässyt omasta itsestäni ja mielestäni voitolle, olisi moni asia jäänyt kesken. Se ei ole helpoin tehtävä se. Toivon jotenki että lukisit ja käsittäisit mitä haluan kertoa. Tiedä häntä. Kaikkea mun ei silti tarvitse hyväksyä. Mutta että puhtaalla, jos ei putipuhtaalla ;), mutta... rehellisellä aatoksilla ollut aina. pidä mielessä
En mä niin mopo ole kun selitit joskus, voi että se meni syvälle. No et sä voinut tietää mutta. Jos en olis joskus taannoin päässyt omasta itsestäni ja mielestäni voitolle, olisi moni asia jäänyt kesken. Se ei ole helpoin tehtävä se. Toivon jotenki että lukisit ja käsittäisit mitä haluan kertoa. Tiedä häntä. Kaikkea mun ei silti tarvitse hyväksyä. Mutta että puhtaalla, jos ei putipuhtaalla ;), mutta... rehellisellä aatoksilla ollut aina. pidä mielessä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä meinaan olisin messissä mukana:)Ja et oo mopo, Turo oli...Vai oliko se Helkama;)
kirjottaa, mutta pitäs vähän ajatella sitä ihmistä, josta kirjoittaa, että jos se tunnistaakin itsensä, niin miten se vaikuttaa... Mulle tais käydä vähän silleen, vaikka en tietenkään voi olla varma, ja olen kyllä ymmärtänyt... jossain vaiheessa voimat vaan alkoi loppumaan. Ei ole helppoa sekään. Enkä voi tietää niistä aatoksista. Ei kenenkään tarvitse hyväksyä kaikkea, ei munkaan. Mutta unia sullekin, hyviä.
Niin, tuossa ei ole mitään ilkeeää. Ei ole ilkeää olla loukkaantunut, ei pahasta purkaa tunteitaan, kun tarkotus ei o loukata. Haluaisinkin, että tunnistaisi. Haluaisinkin että se vaikuttaa. Haluan, että ymmärtää mitä tuntemuksia aiheutti, että kaikesta en mene olankohautuksella. Katkeruutta? Ehkä. Rakkautta? Ehkä, sillä hänen sanoillaan niin kovasti oli väliä. Kyllä saa olla vihainen, jos ei anteeksi tulla koskaan sanomaan. Rakkaallekin ihmiselle. Jos rakas ei mitään anna takaisin vaikka vaivaa hänen eteensä näkee. Siihenhän se kuuluu. Enkä puhu seksistä. Ei myöskään ole oikein, että tarpeeksi monta kertaa ollaan töykeitä ja sitten kun suuttuu ja osoittaa sen vaikka paljon on painanut villasella, todetaan että sullakin on nyt sitten anteeksipyydettävää. Ei siinä ole mitään tasapuolista.