Olen jojo eli aa:n ja juomaoton väliä 10 vuotta. Nyt raittiina 4 kk. Ja mieli taas siinä kunnossa, että otto lähellä. Siis pulssi nousee, sydän tykyttää, levottomuus, ahdistus, hermostuneisuus. Tulee tunne, että on jumalauta kertakaikkisen pakko vetää sopiva nousuhumala ja saada kännistä rentoutus ja nollaaminen.
Viimeksi sain hallitua siten itseni, että viivyin pubissa vain 3 tuntia, nappasin kuutisen tuoppia ja tulin kotiin nukkumaan ajoissa. Seuraavana aamuna ei ollut edes paha fyysinen kankkunen, mutta: henkisesti oli ok olo myös! Ja hyvää tasaista oloa jatkui viime viikkoon saakka!
Näin ollen väitän -siis omalta kohdaltani, en puhu muista enkä sinänsä yleistä- että minun on käytävä aika ajoin "nollaamassa" päänuppi että pysyy stressi ja ahdistus kurissa. Harrastan toki säännöllisesti fyysisiä liikuntalajeja ja syön terveellisesti jne, mutta tuo "nollaus" näköjään on minun tehtävä että henkinen olotila paranee taas. Moni tuttuni, jotka eivät ole alkkiksia, kertovan tekevänsä tuon saman myös säännöllisin väliajoin.
Olen varmaan niitä poikkeuksellisia aa-laisia siinä, että en usko millään osaltani pysyvään raittiuteen, mutta haluan olla "tänään" juomatta mahdollisimman kauan ja elää sen välin tasapainossa. Jos joku siitä minua haukkuu, siitä vaan. Oma on elämäni.
Viimeksi sain hallitua siten itseni, että viivyin pubissa vain 3 tuntia, nappasin kuutisen tuoppia ja tulin kotiin nukkumaan ajoissa. Seuraavana aamuna ei ollut edes paha fyysinen kankkunen, mutta: henkisesti oli ok olo myös! Ja hyvää tasaista oloa jatkui viime viikkoon saakka!
Näin ollen väitän -siis omalta kohdaltani, en puhu muista enkä sinänsä yleistä- että minun on käytävä aika ajoin "nollaamassa" päänuppi että pysyy stressi ja ahdistus kurissa. Harrastan toki säännöllisesti fyysisiä liikuntalajeja ja syön terveellisesti jne, mutta tuo "nollaus" näköjään on minun tehtävä että henkinen olotila paranee taas. Moni tuttuni, jotka eivät ole alkkiksia, kertovan tekevänsä tuon saman myös säännöllisin väliajoin.
Olen varmaan niitä poikkeuksellisia aa-laisia siinä, että en usko millään osaltani pysyvään raittiuteen, mutta haluan olla "tänään" juomatta mahdollisimman kauan ja elää sen välin tasapainossa. Jos joku siitä minua haukkuu, siitä vaan. Oma on elämäni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ollut jo 33 vuotta... ilman alkoholia.
Kuka sen pullon sun suuun laittaa? Eikö ole muuta keinoa päästä ahdistuksesta? Mikä ahdistaa?
Eihän tossa mitään, resetit silloin tällöin voi tehdä ihan hyvää kunhan ei ryyppy hirtä kiinni. Ehkei sulle sovi täysraittius ja sen myötä ei myöskään AA. Elä tavallasi, jos haluat resetoida niin tee se.
Välillä tapahtuvat resetit on varmaan mielenterveydenkin kannalta parempi kuin jossain terapiassa juokseminen tai tablettien popsiminen. Monet ihmiset tarvii kuvaamasi resetit ihan tiedostamattomastikin. Tarvin minäkin. Kerran kuussa tapaan ottaa reippaammat kännit hyvässä porukassa ja kivassa kapakissa. En näe siinä mitään ongelmaa, ongelma syntyy vasta sitten, kun oot viikon läpeensä kännissä!
En ymmärrä miksi esim. AA.ssa pyritään täysraittiuteen, järkevämpää olisi pyrikiä kohtuus kaikessa linjalle.
Ota vaan kuus kaljaa välillä jos se relaa, ei siitä kannata morkkista ottaa.
on AA:ssa ihan vapaaehtoista. Useimmat alkoholistit eivät vain pysty kohtuukäyttöön, vaikka olisivat harjoitelleet satojakin kertoja.
juomalla, sillä se on kuin kusis housuun, Ongelmat vain siiryy eteenpäin ja paisuu.
kyselee juomalupaa.
senkin juot, ei sitä muuten opi.
selittele sitten itsellesi, että mites nyt näin. että alkoholisti alkoikin juomaan vaikka vaan parit "oli pakko ja tarve" ottaa.
alkoholistin on pakko ottaa tai olla kokonaan ottamatta.
Tarkoitatko kenties, että alkoholisti on vain henkilö, jolla "hirttää kiinni" ekan huikan jälkeen eli sitten menee monta päivää-monta kuukautta yhtämittaa ryypätessä?
Itse olen käsittänyt, että olen alkkis koska olen aikoinaan juonut lähes päivittäin, työpäivien jälkeen ja viikonloput, mutta sellaista kokoaikaista putkijuomista en ole tehnyt. Ja alkkis, koska olen ajatellut aikoinaan juomista lähes koko ajan. Ja siksi alkkis, että olen aikoinaan toilaillut kännissä eli se hallintakyky on ollut kadoksissa.
AA:sta olen saanut voimaa ja mahdollisuuden olla pitkätkin ajat ajattelematta alkoholia, olen saanut pikku hiljaa iskostettua päähäni itsehallinnan tärkeydestä (etten joisi itseäni tiedottomaan ja hallitsemattomaan tilaan jolloin jopa henki olisi vaarassa). Ja toisaalta, halu olisi periaatteessa olla ottamatta vaikka koko loppuelämä, mutta alkutekstissäni kuvaamani oireet aina palaavat ja pistävät ottamaan "nollaukset".
Pystykö Sinä sanomaan sen, että en ole alkkis?
että olet antanut itsellesi luvan juoda ja nyt haet sitä lupaa myös muilta tehdäksesi alkavan juomisesi alun moraalisesti helpommaksi.
kirjoittele vaikkapa ens syksynä ja kerro miten hauskaa oli kohtuukäyttäjänä. tai kyllähän sinä sen tiedät jo mutta kun alkoholistin juomahalu peittää alleen kaiken muun.
se on ihan normaalia alkoholistin elämää !
oikeesti.
oletko tosiaan ollut mukana aa:ssa ja taas aiot haastaa alkoholin kanssasi matsiin ???
auttaisin jos voisin, varmasti.
voin vain pyytää miettimään(tai ei sittenkään, sen sinä olet jo tehnyt ja tulos alkaa olla selvillä) ja kertomaan asiasta ryhmässä avoimesti.
ongelma on tuttu meille kaikille (ex-)juopoille.
olisko sulla jäänyt palaverit viime aikoina väliin ? mene ihmeessä tai teet elämäsi mokan. eikä se ole kahvia.
ikävää jos jatkat pitkän tauon jälkeen juomista pienen siirtymävaiheen jälkeen siitä, mihin se aikanaan on loppunut.
se tekee minutkin surulliseksi.
kippis hyvä veli,jos siihen päädyt :(
mulle riittää vissy :)
nollauskerrat ja määrät. 3-5 vuotta olisi riittävä aikajakso katsoa, miten menee oikeasti.
Juo jos siltä tuntuu.Pahempi se on kärvistellä ja hermot niin riekaleina että meinaa räjähtää.
"Oma on elämäni."
Ai on vai?
Itse samaa rataa. Otan pitkän tauon jälkeen, se helpottaa hermoja ja tuo rauhan pitkäksi ajaksi, kuukausiksi. Mutta: koetan hallita juomista, säännöstelen vapaaehtoisesti koska pelkään mokia, eikä se tunnu kärvistelyltä. Pysyy oton aikana sellainen pikkukänni ja hyvä fiilis päällä, mutta hallinta ei mene. Ja seuraavana päivänä otto ei enää jatku.
kerran.Se aina oli 4-5kk ihan ok ei ongelmia sitten kärvisteli yhden kuukauden ja tempas 2vko kuurin eli joi niin paljon kuin pystyi.No ei se paljoa pystynyt juomaan himassa veti keskikaljaa.
Sitten se tuli huonona valittamaan ratkeamistaan mulle ja oli katuva kuin koira.Mä sanoin sille ,että mitäs haittaa tollaisista kuurista sulle on ,ja älä mulle esitä niin kuin sinut joku olisi pakoittanut ottamaan.Hyvillä mielin olet alepaan marssinut päkkiä hakemaan.Ajatellen otanpa tässä kesäpäivän kunniaksi.En oikein jaksanut suhtautua tälläiseen pelleilyyn vakavasti.Ja hän kyllä valitsikin huolehtivaisemman kummin itselleen ,joka ymmärsi häntä .Tosin sama peli jatkui jo on jatkunut 4-5v.