Tein aurinkokellon

kotikonstein

Juhannuksena tein mökille aurinkokellon seuraavasti.
Levyyn kiinnitin pystyyn tapin, ja asensin tekeleen lujasti aurinkoiseen paikkaan. Tein pystytapin heittämään varjoon asteikon klo 9,10,11,12, jne
Kello toimi hienosti aluksi, mutta alkoi kesän kuluessa näyttämään väärin ja syyskuussa heitto oli jo melkoinen.
Miksi siihen tulee heittoa, laitteen asema pysyi taatusti samana. Eikö auringon kierto olekaan luotettava. Mikä meni pieleen? Voisiko joku viisas vastata. Kiitos jo etukäteen

16

5147

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • johtuu siitä

      että Maapallo ei ihan kierrä ympyräradalla Aurinkoa, eli Maapallo on lähempänä Aurinkoa silloin kun täällä on talvi ja taas kesällä kauempana ja heitto on sen verran kova että meillä on talvi viikon lyhyempi kuin kesä (johtuu siis siitä kun pallomme kulkee silloin nopeammin. Huomaa myös että tuolla ei ole käytännön vuodenajoilla mitään tekemistä.)

      Toinen syy on sitten Maapallon oma kiertoaika akselinsa ympäri joka aiheuttaa muutaman minuutin muutoksen ja jonka vuoksi alkuvuonna pitää aikaan lisätä/vähentää minuutteja, ja loppuvuonna taas tehdä vastaavasti vastakkainen muutos. En nyt muista, enkä jaksa edes päätellä, että miten se muutos pitää alkuvuonna tehdä.

      Muistaakseni heitto olisi vuoden sisällä maksimissaan noin -15 minuuttia, mutta sellainen tarkkuus käy hyvin aurinkokelloon jos ajattelee että syyspäivän tasauksen aikaan kello on jätättänyt kesäajasta 15 minuuttia ja taas kevätpäiväntasauksen aikaan se on edistänyt kesäajasta 15 minuuttia. Voin olla tuon ajan kanssa väärässäkin koska en ole tuosta lukenut viimeksi kuin 90 luvun puolella (kirjasto muuten jelppaa tuossa aurinkokello ongelmassa.) Sinun pitäisi kalibroida se kello merkkaamalla siihen kesäpäivänseisauksen ajan kellotaulu ja tehdä sama myös talvipäivänseisauksen aikaan niin sitten voit päätellä että miten tuo aikamuutos pitää tehdä että virallisen kellon kanssa ollaan oikeassa.


      Suosittelen myös että otat nyt vuoden alusta, jos vain mahdollista, sellaisen projektin että merkkaat siihen varjon kärkeen aina pisteen kun virallinen kello on 12 päivällä ja jatkat sitä esimerkiksi joka viikon tai kuukauden tiettynä päivänä. Silloin näet sen kuinka paljon se maapallon kulku oikein muuttaa sitä varjon paikkaa kuukausien vieriessä. Se tekee vuodessa sellaisen kahdeksikon, kunnes palaa taas lähtöpaikkaansa. Tottakai se varjon pituuskin muuttuu kun pallomme on kallistunut, mutta siitä näet ensisijaisesti sen kuinka paljon se kello kahdentoista säde muuttaa paikkaansa.

      Muistaakseni netissä on tarjolla sellainen korjaustaulukko jolla lisätä tai vähentää aikaa aurinkokellosta kun se on laitettu kesäpäivänseisauksen aikaan "aikaan" mutta sen joudut etsimään itse.

      • 12_18

        Vielä yksinkertaisempi aurinkokello: Vedin parvekkeelle viivan, mihin aurinko osuu keskipäivällä.
        Nyt tiedän tiedän koko kesän, onko keskipäivä vai ilta-aika?


    • -ko, kö?

      Sinulla on siis levy ja sitä vastaan kohtisuorassa, 90 asteen kulmassa, tappi jonka varjoa on tarkoitus käyttää ajan osoittamiseen.

      Mutta et kerro missä asennossa se _levy_ on. Onko se kallistettu vaakatasosta pohjoiseen päin maantieteellisen leveyden komplementtikulman verran, eli: 90 astetta - paikan maantieteellinen leveys.

      Jos levysi on esim. vaakasuorassa (ja kesämökkisi ei ole pohjoisnavalla;-), niin et voi käyttää ajan osoittamiseen muuta kuin tapin _pään_ varjoa. Tapin _pään_ varjon täytyy näkyä levyllä että se näyttäisi aikaa! Aika-asteikosta tulee myös melko monimutkainen, kokeilemalla sitä on vaikea saada oikein koska tapin pään varjo liikkuu tason suhteen erilaisia kulmia samassa ajassa riippuen auringon suunnasta.

      Jos mökkisi on vaikkapa maantieteellisellä leveydellä 60 astetta (suunnilleen Helsingin "korkeudella") niin aika-asteikkona toimivaa levyä pitäisi kallistaa vaakatasosta suoraan pohjoiseen 90 - 60 eli 30 astetta. Tällöin tuo taso on taivaanekvaattorin suuntainen ja se tappi on maan pyörimisakselin suuntainen. Aurinko paistaa tasolle kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen saakka ja tapin _koko_ pituutta voi käyttää ajan osoittamiseen. Tapin pään varjon ei tarvitse osua levylle, vaan mikä tahansa osa tapista kelpaa näyttämään aikaa. Asteikko on myös sikäli helpompi laatia että auringon suunta levyllä kasvaa aika tarkkaan 15 astetta tunnissa kellonajasta riippumatta.

      Jos samaa aurinkokelloa halutaan käyttää myös talvella niin sitä varten aika-asteikko täytyy piirtää levyn alapinnalle sillä aurinko ei talvella paista tason yläpinnalle.

      • -ko, -kö?

        Ja jos sitä aika-asteikkona toimivaa levyä ei mitenkään voi kallistaa em. kulman verran, vaan levy täytyy olla esim. vaakatasossa, niin olisi ehkä mahdollista kallistaa sitä tappia pohjoiseen päin niin että siitä tulee maapallon pyörimisakselin suuntainen? Eli sitä tappia pitäisi esim. Helsingin "korkeudella" kallistaa pystytasosta 30 astetta pohjoiseen päin ja 1 aste Helsingin pohjoispuolella 29 astetta. Pohjoisnavalla ei tarvitse kallistaa lainkaan, tämä helppo muistisääntö.

        Homma ei kuitenkaan ole terveellä pohjalla (jos koko tapin pituutta halutaan käyttää ajan osoittamiseen) muuten kuin niin että tappi on ikäänkuin pohjoisnavalla pystyssä seisova seiväs. Muuten aika-asteikko muodostuu hankalaksi ja tapin pään varjo täytyy näkyä aika-asteikolla että ajan voisi lukea.

        Vertikaalinen aurinkokello on muuten myös hyvin mielenkiintoinen. Se vie vähän tilaa koska se tehdään pystysuorassa olevaan seinään. Varjosauva olisi siinäkin oltava maan akselin suuntainen jos koko sen pituutta - eikä vain jotakin sen tiettyä osaa - halutaan käyttää ajan osoittimena. (Edellä kirjoitin sauvan _päästä_ koska yleensä se on se tietty osa, mutta muukin selvästi erottuva osa kelpaa jos sellainen varjosauvassa sattuu olemaan.)


      • -ko, -kö?
        -ko, -kö? kirjoitti:

        Ja jos sitä aika-asteikkona toimivaa levyä ei mitenkään voi kallistaa em. kulman verran, vaan levy täytyy olla esim. vaakatasossa, niin olisi ehkä mahdollista kallistaa sitä tappia pohjoiseen päin niin että siitä tulee maapallon pyörimisakselin suuntainen? Eli sitä tappia pitäisi esim. Helsingin "korkeudella" kallistaa pystytasosta 30 astetta pohjoiseen päin ja 1 aste Helsingin pohjoispuolella 29 astetta. Pohjoisnavalla ei tarvitse kallistaa lainkaan, tämä helppo muistisääntö.

        Homma ei kuitenkaan ole terveellä pohjalla (jos koko tapin pituutta halutaan käyttää ajan osoittamiseen) muuten kuin niin että tappi on ikäänkuin pohjoisnavalla pystyssä seisova seiväs. Muuten aika-asteikko muodostuu hankalaksi ja tapin pään varjo täytyy näkyä aika-asteikolla että ajan voisi lukea.

        Vertikaalinen aurinkokello on muuten myös hyvin mielenkiintoinen. Se vie vähän tilaa koska se tehdään pystysuorassa olevaan seinään. Varjosauva olisi siinäkin oltava maan akselin suuntainen jos koko sen pituutta - eikä vain jotakin sen tiettyä osaa - halutaan käyttää ajan osoittimena. (Edellä kirjoitin sauvan _päästä_ koska yleensä se on se tietty osa, mutta muukin selvästi erottuva osa kelpaa jos sellainen varjosauvassa sattuu olemaan.)

        Edellämainittu aurinkokellon konstruktioon liittyvä asia kun on kunnossa, niin sitten voi alkaa murehtimaan kesäaikaa, pituusasteen vaikutusta ja ajantasauksen vaihtelua.

        Kesällähän se aurinkokello näyttää tuntia liian paljon viralliseen aikaan nähden kun kesäaika on käytössä.

        Aurinkohan ei yleensä ole suoraan etelässä silloin kun vyöhykeaika on kello 12:00. Jos aurinko on suoraan etelässä paikalla jonka maantieteellinen pituus on 25 astetta (Helsinki) niin yksi aste tämän länsipuolella aurinko on suoraan etelässä vasta 4 minuuttia myöhemmin. Yksi aste Helsingion itäpuolella aurinko oli etelässä jo 4 minuuttua aiemmin.

        Ajantasaukseksi nimitetään aurinkokellon näyttämän vaihtelua (samalla paikalla) suhteessa paikalliseen keskiaurinkoaikaan. Keskiaurinkoaika kuluu samalla nopeudella kuin virallinen aika. Keskiaurinkoaika kuluu myös samalla nopeudella kuin aurinkoaika _keskimäärin_. Aurinkoaika ei kuitenkaan kulu aivan tasaisesti ja tämän aiheuttavan kumuloituvan eron kompensointiin tarvitaan ajantasaus.

        Jos sinulla on se levy maantieteellisen leveyden komplementtikulman verran kallistettuna pohjoiseen (siis ekvaattoritason suuntainen) ja siinä kohtisuorassa tappi (siis maapallon akselin kanssa yhdensuuntainen) niin mielenkiintoinen lisäys voisi olla tapin ympäri pyörivä levy sen vanhan levyn päälle! Tuollaisella pyörivällä levyllä voi olla yksinkertainen tasavälinen aika-asteikko (15 astetta per tunti) joka kelpaa aina, kunhan levy kierretään sellaiseen asentoon että ajantasaus yms. tekijät kompensoituvat. Tuollainen kierrettävä levy saadaan näyttämään suoraan virallista aikaa joka päivä kunhan sitä välillä hiukan justeerataan. Tämä temppu onnistuu kuitenkin vain ekvatoriaalisessa kellossa.

        Ajantasauksen voi laskea etukäteen taulukoksi muutaman päivän välein tutkimalla mihin aikaan aurinko on suoraan etelässä. Tämän näkee mm. almanakasta. Samaan taulukkoon voi halutessaan lisätä myös pituusastekorjauksen ja kesäaikakorjauksen. Tuon taulukon avulla voi kiertää levyn sopivaan asentoon ja a vot, aurinkokello on heti oikeassa ajassa!


      • -ko, -kö?
        -ko, -kö? kirjoitti:

        Edellämainittu aurinkokellon konstruktioon liittyvä asia kun on kunnossa, niin sitten voi alkaa murehtimaan kesäaikaa, pituusasteen vaikutusta ja ajantasauksen vaihtelua.

        Kesällähän se aurinkokello näyttää tuntia liian paljon viralliseen aikaan nähden kun kesäaika on käytössä.

        Aurinkohan ei yleensä ole suoraan etelässä silloin kun vyöhykeaika on kello 12:00. Jos aurinko on suoraan etelässä paikalla jonka maantieteellinen pituus on 25 astetta (Helsinki) niin yksi aste tämän länsipuolella aurinko on suoraan etelässä vasta 4 minuuttia myöhemmin. Yksi aste Helsingion itäpuolella aurinko oli etelässä jo 4 minuuttua aiemmin.

        Ajantasaukseksi nimitetään aurinkokellon näyttämän vaihtelua (samalla paikalla) suhteessa paikalliseen keskiaurinkoaikaan. Keskiaurinkoaika kuluu samalla nopeudella kuin virallinen aika. Keskiaurinkoaika kuluu myös samalla nopeudella kuin aurinkoaika _keskimäärin_. Aurinkoaika ei kuitenkaan kulu aivan tasaisesti ja tämän aiheuttavan kumuloituvan eron kompensointiin tarvitaan ajantasaus.

        Jos sinulla on se levy maantieteellisen leveyden komplementtikulman verran kallistettuna pohjoiseen (siis ekvaattoritason suuntainen) ja siinä kohtisuorassa tappi (siis maapallon akselin kanssa yhdensuuntainen) niin mielenkiintoinen lisäys voisi olla tapin ympäri pyörivä levy sen vanhan levyn päälle! Tuollaisella pyörivällä levyllä voi olla yksinkertainen tasavälinen aika-asteikko (15 astetta per tunti) joka kelpaa aina, kunhan levy kierretään sellaiseen asentoon että ajantasaus yms. tekijät kompensoituvat. Tuollainen kierrettävä levy saadaan näyttämään suoraan virallista aikaa joka päivä kunhan sitä välillä hiukan justeerataan. Tämä temppu onnistuu kuitenkin vain ekvatoriaalisessa kellossa.

        Ajantasauksen voi laskea etukäteen taulukoksi muutaman päivän välein tutkimalla mihin aikaan aurinko on suoraan etelässä. Tämän näkee mm. almanakasta. Samaan taulukkoon voi halutessaan lisätä myös pituusastekorjauksen ja kesäaikakorjauksen. Tuon taulukon avulla voi kiertää levyn sopivaan asentoon ja a vot, aurinkokello on heti oikeassa ajassa!

        "Kesällähän se aurinkokello näyttää tuntia liian paljon viralliseen aikaan nähden kun kesäaika on käytössä."

        Eikun pitää olla että aurinkokello näyttää liian VÄHÄN viralliseen aikaan nähden (jos se näyttää vyöhekeajan mukaan)!


      • -ko, kö?
        -ko, -kö? kirjoitti:

        Edellämainittu aurinkokellon konstruktioon liittyvä asia kun on kunnossa, niin sitten voi alkaa murehtimaan kesäaikaa, pituusasteen vaikutusta ja ajantasauksen vaihtelua.

        Kesällähän se aurinkokello näyttää tuntia liian paljon viralliseen aikaan nähden kun kesäaika on käytössä.

        Aurinkohan ei yleensä ole suoraan etelässä silloin kun vyöhykeaika on kello 12:00. Jos aurinko on suoraan etelässä paikalla jonka maantieteellinen pituus on 25 astetta (Helsinki) niin yksi aste tämän länsipuolella aurinko on suoraan etelässä vasta 4 minuuttia myöhemmin. Yksi aste Helsingion itäpuolella aurinko oli etelässä jo 4 minuuttua aiemmin.

        Ajantasaukseksi nimitetään aurinkokellon näyttämän vaihtelua (samalla paikalla) suhteessa paikalliseen keskiaurinkoaikaan. Keskiaurinkoaika kuluu samalla nopeudella kuin virallinen aika. Keskiaurinkoaika kuluu myös samalla nopeudella kuin aurinkoaika _keskimäärin_. Aurinkoaika ei kuitenkaan kulu aivan tasaisesti ja tämän aiheuttavan kumuloituvan eron kompensointiin tarvitaan ajantasaus.

        Jos sinulla on se levy maantieteellisen leveyden komplementtikulman verran kallistettuna pohjoiseen (siis ekvaattoritason suuntainen) ja siinä kohtisuorassa tappi (siis maapallon akselin kanssa yhdensuuntainen) niin mielenkiintoinen lisäys voisi olla tapin ympäri pyörivä levy sen vanhan levyn päälle! Tuollaisella pyörivällä levyllä voi olla yksinkertainen tasavälinen aika-asteikko (15 astetta per tunti) joka kelpaa aina, kunhan levy kierretään sellaiseen asentoon että ajantasaus yms. tekijät kompensoituvat. Tuollainen kierrettävä levy saadaan näyttämään suoraan virallista aikaa joka päivä kunhan sitä välillä hiukan justeerataan. Tämä temppu onnistuu kuitenkin vain ekvatoriaalisessa kellossa.

        Ajantasauksen voi laskea etukäteen taulukoksi muutaman päivän välein tutkimalla mihin aikaan aurinko on suoraan etelässä. Tämän näkee mm. almanakasta. Samaan taulukkoon voi halutessaan lisätä myös pituusastekorjauksen ja kesäaikakorjauksen. Tuon taulukon avulla voi kiertää levyn sopivaan asentoon ja a vot, aurinkokello on heti oikeassa ajassa!

        Aivan pakko on tähän vielä jatkaa, ettei sen tarvitse mitään vaikeaa olla.

        Jos haluaa välttyä kaikilta laskelmilta, niin niinkin voi tehdä, jos on ekvatoriaalinen pyörivä levy ja polaarisauva.

        Eli jos sinulla on se levy sopivasti kallistettuna (ekvatoriaalinen) ja kohtisuora tappi ("polaarisauva") jonka ympäri pyörii em. uusi levy jossa on tasavälinen aika-asteikko. Aika-asteikko on helppo piirtää ; jaat vain ympyrän 24:ään yhtä suureen osaan, 15 astetta/tunti, eli 90 astetta / 6 tuntia.

        Sitten vaan kierrät ihan kylmästi - kaikista laskelmista välittämättä - sen uuden levyn sellaiseeen asentoon että tapin varjo näyttää asteikolla oikeaa virallista aikaa. Joudut ehkä tekemään pieniä säätöjä kierrettävän levyn asentoon muutaman päivän välein ajantasauksen vaihtelun vuoksi, mutta joskus menee viikkokin niin ettei tarvitse tehdä yhtään mitään.

        Tämä bonus on kuitenkin tarjolla ainoastaan ekvatoriaalisessa tasoaurinkokellossa. Muissa kontruktioissa aika-asteikko ei ole tasavälinen, joten niissä aika-asteikon asentoa ei saa muuttaa.


      • Kotikonstein
        -ko, kö? kirjoitti:

        Aivan pakko on tähän vielä jatkaa, ettei sen tarvitse mitään vaikeaa olla.

        Jos haluaa välttyä kaikilta laskelmilta, niin niinkin voi tehdä, jos on ekvatoriaalinen pyörivä levy ja polaarisauva.

        Eli jos sinulla on se levy sopivasti kallistettuna (ekvatoriaalinen) ja kohtisuora tappi ("polaarisauva") jonka ympäri pyörii em. uusi levy jossa on tasavälinen aika-asteikko. Aika-asteikko on helppo piirtää ; jaat vain ympyrän 24:ään yhtä suureen osaan, 15 astetta/tunti, eli 90 astetta / 6 tuntia.

        Sitten vaan kierrät ihan kylmästi - kaikista laskelmista välittämättä - sen uuden levyn sellaiseeen asentoon että tapin varjo näyttää asteikolla oikeaa virallista aikaa. Joudut ehkä tekemään pieniä säätöjä kierrettävän levyn asentoon muutaman päivän välein ajantasauksen vaihtelun vuoksi, mutta joskus menee viikkokin niin ettei tarvitse tehdä yhtään mitään.

        Tämä bonus on kuitenkin tarjolla ainoastaan ekvatoriaalisessa tasoaurinkokellossa. Muissa kontruktioissa aika-asteikko ei ole tasavälinen, joten niissä aika-asteikon asentoa ei saa muuttaa.

        Kiitos tiedoista, asia ei näemmä ollutkaan niin yksinkertainen kuin olin kuvitellut, kiva että löytyi tietäviä osaajia, nyt ei asia enää mieltäni vaivaa.
        Kiitos vaivannäöstänne.


      • -ko, -kö?
        Kotikonstein kirjoitti:

        Kiitos tiedoista, asia ei näemmä ollutkaan niin yksinkertainen kuin olin kuvitellut, kiva että löytyi tietäviä osaajia, nyt ei asia enää mieltäni vaivaa.
        Kiitos vaivannäöstänne.

        Ilmeisesti aiemman aurinkokellosi aika-asteikko on siis todellakin vaakatasossa olevalla levyllä ja varjosauva on pystysuora tappi.

        Rakenne ei sinänsä ole virheellinen, mutta tekee aika-asteikon laadinnasta hankalaa. Tämän tyyppiseen aurinkokelloon aika-asteikko pitäisi laatia vain esim. tapin PÄÄN varjon mukaan, eli tapin pituus on kriittinen tekijä ; usein kävisi niin että tapin pään varjo ei osu levylle, vaan sen ulkopuolelle, jolloin kello ei näytä aikaa.

        Oletan että olet (virheelisesti) kuvitellut että tuon aurinkokellon aika-asteikon keskipiste on pystysuoran tapin juuressa.

        Jospa sitten yrittäisin vihdoinkin vastata alkuperäiseen kysymykseesi "Miksi siihen tulee heittoa, ... Mikä meni pieleen?"

        Pieleen tässä menee ennenkaikkea se että varjosauva ei ole "polaarisauva", eli maapallon akselin suuntainen, MUTTA tästä huolimatta aika-asteikkoa on ilmeisesti yritetty laatia tapin jonkin sattumalta valitun kohdan mukaan ja olettaen että aika-asteikon keskipiste on tapin juuressa. Tämä yhdistelmä on väärin. Varjosauvan ei ole pakko olla polaarisauva, mutta vain polaarisauvan kaikilla osilla on sama aika-asteikko.

        Kun varjosauva ei ole polaarisauva, täytyy siitä valita yksi tietty osa - yleensä tapin pää on helpoin - ja laatia asteikko tämän mukaan, sillä pystysuoran varjosauvan jokaisella osalla olisi erilainen aika-asteikko.

        Aurinkokellon aika-asteikon oikea keskipiste levyllä on siinä pisteessä mihin polaarisauva tulisi. Eli jos lähdetään vanhan tapin päästä, niin levyn pinnan ja tapin pään väliin, tapin eteläpuolelle, pitäisi asettaa uusi sauva niin että se on maan akselin suuntainen, eli esim. Helsingissä 30 asteta kallellaan pohjoiseen (ja pohjoisempana tätä vähemmän maantieteellisen leveyden mukaan). Se piste jossa uusi sauva kohtaa ("leikkaa") levyn tason on aika-asteikon oikea keskipiste. Aika-asteikon tuntien viivat ovat suoria jotka "säteilevät" tästä pisteestä. Eli kaikki asteikon aikaviivat leikkaavat siinä pisteessä.

        Vaihtoehtoisia ehdotuksia:
        a.) Lyhennä tai pidennä varjon heittävää tappia niin että sen pään varjo mahtuu levylle silloin kun haluat lukea aurinkokelloa. Määritä asteikon oikea keskipiste ylläkuvatulla tavalla kokeillen mihin polaarisauvan pää tulisi levyllä. Piirrä levylle uudet aikamerkinnät käyttäen asteikon oikeaa keskipistettä ja tapin pään varjoa. Aika-asteikko ei tule tasaväliseksi koska levysi ei ole ekvaattoritasossa. Polaarisauvaa ei tähän vaihtoehtoon tule, se oli vain apuna asteikon keskipisteen määrityksessä.

        b.) Tee aurinkokelloon kiinteä polaarisauva edellä kuvatulla tavalla. Alkuperäisen tapin voit poistaa jos polaaarisauva pysyy oikeassa asennossa ilman sitä. Laadi uusi aika-asteikko käyttäen polaarisauvan ja levyn leikkauspistettä asteikon keskipisteenä. Aika-asteikko ei tule tasaväliseksi koska levysi ei ole ekvaattoritasossa. Et siis voi kiertää aika-asteikkoa, vaan se on kiinteä. Voit kuitenkin lukea aikaa varjosauvan minkä tahansa kohdan varjon mukaan, koska se on polaarisauva. Polaarisauvan pään varjon ei tarvitse osua levylle, joten aurinkokellon käyttöaika on pitempi.

        c.) Kallista levyä pohjoiseen alkuperäisine tappeineen päivineen se vaadittu kulma, esim. Helsingissä 30 astetta. Levystäsi tulee ekvatoriaalinen taso ja tapistasi tulee samalla polaarisauva, koska se on kohtisuorassa levyä vasten. Laadi levylle uusi tasavälinen aika-asteikko. Koska aika-asteikko on tasavälinen ja asteikon keskipiste on polaarisauvan juuressa, voi sitä myös kiertää polaarisauvan ympäri, joka tekee mahdolliseksi yksinkertaisen asteikon jota kiertämällä voi tehdä pituusastekorjauksen, ajatasauskorjauksen ja kesäaikakorjauksen. Tällaista kelloa voit käyttää vain kesällä. Talvella aurinko paistaa levyn alapuolelle koska aurinko on silloin ekvaattorin eteläpuolella. Jos haluat käyttää kelloa vuoden talvipuoliskolla, täytyisi aika-asteikko sitä varten tehdä myös levyn alapuolelle.

        Sillehän ei sinänsä mitään mahda että aurinkoaika poikkeaa hiukan virallisesta ajasta. Ajantasaus-korjauksen opettelu kuitenkin tekee mahdolliseksi yksinkertaisen aurinkokellon josta voi päätellä virallisen ajan jopa minuutin tarkkuudella, vaikka kello ei sitä ehkä suoraan näytäkään. Minuuttia parempaan tarkkuuteen pääsemisen estää lähinnä sauvan varjon reunan epämääräisyys.


      • -ko, -kö?
        -ko, -kö? kirjoitti:

        Ilmeisesti aiemman aurinkokellosi aika-asteikko on siis todellakin vaakatasossa olevalla levyllä ja varjosauva on pystysuora tappi.

        Rakenne ei sinänsä ole virheellinen, mutta tekee aika-asteikon laadinnasta hankalaa. Tämän tyyppiseen aurinkokelloon aika-asteikko pitäisi laatia vain esim. tapin PÄÄN varjon mukaan, eli tapin pituus on kriittinen tekijä ; usein kävisi niin että tapin pään varjo ei osu levylle, vaan sen ulkopuolelle, jolloin kello ei näytä aikaa.

        Oletan että olet (virheelisesti) kuvitellut että tuon aurinkokellon aika-asteikon keskipiste on pystysuoran tapin juuressa.

        Jospa sitten yrittäisin vihdoinkin vastata alkuperäiseen kysymykseesi "Miksi siihen tulee heittoa, ... Mikä meni pieleen?"

        Pieleen tässä menee ennenkaikkea se että varjosauva ei ole "polaarisauva", eli maapallon akselin suuntainen, MUTTA tästä huolimatta aika-asteikkoa on ilmeisesti yritetty laatia tapin jonkin sattumalta valitun kohdan mukaan ja olettaen että aika-asteikon keskipiste on tapin juuressa. Tämä yhdistelmä on väärin. Varjosauvan ei ole pakko olla polaarisauva, mutta vain polaarisauvan kaikilla osilla on sama aika-asteikko.

        Kun varjosauva ei ole polaarisauva, täytyy siitä valita yksi tietty osa - yleensä tapin pää on helpoin - ja laatia asteikko tämän mukaan, sillä pystysuoran varjosauvan jokaisella osalla olisi erilainen aika-asteikko.

        Aurinkokellon aika-asteikon oikea keskipiste levyllä on siinä pisteessä mihin polaarisauva tulisi. Eli jos lähdetään vanhan tapin päästä, niin levyn pinnan ja tapin pään väliin, tapin eteläpuolelle, pitäisi asettaa uusi sauva niin että se on maan akselin suuntainen, eli esim. Helsingissä 30 asteta kallellaan pohjoiseen (ja pohjoisempana tätä vähemmän maantieteellisen leveyden mukaan). Se piste jossa uusi sauva kohtaa ("leikkaa") levyn tason on aika-asteikon oikea keskipiste. Aika-asteikon tuntien viivat ovat suoria jotka "säteilevät" tästä pisteestä. Eli kaikki asteikon aikaviivat leikkaavat siinä pisteessä.

        Vaihtoehtoisia ehdotuksia:
        a.) Lyhennä tai pidennä varjon heittävää tappia niin että sen pään varjo mahtuu levylle silloin kun haluat lukea aurinkokelloa. Määritä asteikon oikea keskipiste ylläkuvatulla tavalla kokeillen mihin polaarisauvan pää tulisi levyllä. Piirrä levylle uudet aikamerkinnät käyttäen asteikon oikeaa keskipistettä ja tapin pään varjoa. Aika-asteikko ei tule tasaväliseksi koska levysi ei ole ekvaattoritasossa. Polaarisauvaa ei tähän vaihtoehtoon tule, se oli vain apuna asteikon keskipisteen määrityksessä.

        b.) Tee aurinkokelloon kiinteä polaarisauva edellä kuvatulla tavalla. Alkuperäisen tapin voit poistaa jos polaaarisauva pysyy oikeassa asennossa ilman sitä. Laadi uusi aika-asteikko käyttäen polaarisauvan ja levyn leikkauspistettä asteikon keskipisteenä. Aika-asteikko ei tule tasaväliseksi koska levysi ei ole ekvaattoritasossa. Et siis voi kiertää aika-asteikkoa, vaan se on kiinteä. Voit kuitenkin lukea aikaa varjosauvan minkä tahansa kohdan varjon mukaan, koska se on polaarisauva. Polaarisauvan pään varjon ei tarvitse osua levylle, joten aurinkokellon käyttöaika on pitempi.

        c.) Kallista levyä pohjoiseen alkuperäisine tappeineen päivineen se vaadittu kulma, esim. Helsingissä 30 astetta. Levystäsi tulee ekvatoriaalinen taso ja tapistasi tulee samalla polaarisauva, koska se on kohtisuorassa levyä vasten. Laadi levylle uusi tasavälinen aika-asteikko. Koska aika-asteikko on tasavälinen ja asteikon keskipiste on polaarisauvan juuressa, voi sitä myös kiertää polaarisauvan ympäri, joka tekee mahdolliseksi yksinkertaisen asteikon jota kiertämällä voi tehdä pituusastekorjauksen, ajatasauskorjauksen ja kesäaikakorjauksen. Tällaista kelloa voit käyttää vain kesällä. Talvella aurinko paistaa levyn alapuolelle koska aurinko on silloin ekvaattorin eteläpuolella. Jos haluat käyttää kelloa vuoden talvipuoliskolla, täytyisi aika-asteikko sitä varten tehdä myös levyn alapuolelle.

        Sillehän ei sinänsä mitään mahda että aurinkoaika poikkeaa hiukan virallisesta ajasta. Ajantasaus-korjauksen opettelu kuitenkin tekee mahdolliseksi yksinkertaisen aurinkokellon josta voi päätellä virallisen ajan jopa minuutin tarkkuudella, vaikka kello ei sitä ehkä suoraan näytäkään. Minuuttia parempaan tarkkuuteen pääsemisen estää lähinnä sauvan varjon reunan epämääräisyys.

        Jos valitset vaihtoehdon a) tai b) ja rakennat asteikon näyttämään paikallista (tosi)aurinkoaikaa, niin aika-asteikosta tulee symmetrinen etelä-pohjoinen-suunnan suhteen siten että asteikon molemmat puoliskot sisältävät tuntien merkit vastaavilla kohdilla.

        Paikallista (tosi)aurinkoaikaa näyttävällä asteikolla on tietysti kello 12:n merkki keskellä, suoraan pohjoiseen varjosauvasta. Kello 11:n ja kello 13:n merkit ovat eri puolilla, mutta symmetrisesti etelä-pohjoinen-viivan suhteen. Eli kun osaat piirtää esim. kello 18:n paikan asteikolle, niin osaat piirtää myös kello 6:n merkin symmetrisesti toiselle puolelle etelä-pohjoinen-viivaa, koska molemmista on 6 tuntia kello 12:een.

        Paikallista (tosi)aurinkoaikaa muutettaessa viralliseksi kellonajaksi tarvitaan kuitenkin useita korjauksia. Kesällä näistä suurin on tietysti kesäaikakorjaus, eli lätkäistään tunti lisää sen kellon asteikon näyttämän päälle. Sitten täytyy miettiä paljonko ollaan länteen aikavyöhykkeen keskimeridiaanista, eli suomalaisittain: Paljonko on 30 astetta miinus maantieteellinen pituus? Esimerkiksi Helsingin pituus on 25 astetta joten eroksi tulee 5 astetta. Tämä kerrotaan 4:llä jolloin saadaan pituusastekorjaus aikaminuutteina, Helsingille siis 20 minuuttia. Helsingille tulee siis tässä vaiheessa aurinkokellon näyttämään yhteensä lisättävää 1 tunti ja 20 minuuttia.

        Viimeisenä korjauksena olisi vielä ajantasaus joka riippuu päiväyksestä. Sen arvon voi vakoilla esim. almanakasta tutkien mihin viralliseen aikaan aurinko on suoraan etelässä Helsingistä katsoen. Auringon pitäisi olla etelässä Hgistä kesällä kello 13:20 jos ajantasaus on nolla. Näin voi päätellä paljonko edellä saatuun laskutulokseen pitäisi lisätä tai paljonko siitä pitäisi vähentää että saadaan virallinen aika.

        Kesällä ajantasaus on kuitenkin aika pieni ja jos aurinkokello ei ole erikoisen tarkaksi rakennettu niin sen voinee laistaa ja tyytyä siihen että laskutoimituksen tuloksena saadaan aikavyöhykkeen keskimeridiaanin (30 astetta itään Greenwichistä) (tosi)aurinkoaika lisättynä kesäajalla. Tämä eroaa virallisesta kellonajasta vain ajantasauksen verran, kesällä tyypillisesti korkeintaan muutamia minuutteja.

        Tokihan kellon asteikon voi myös suoraan piirtää näyttämään pituuden 30 astetta itään (tosi)aurinkoaikaa kesäajalla lisättynä. Silloin ei tarvita laskutoimituksia asteikon näyttämää viralliseksi ajaksi tulkittaessa, ajantasausta lukuunottamatta. Tällöin asteikon tuntien merkinnät eivät kuitenkaan tule olemaan symmetrisiä etelä-pohjoinen-linjan eri puolilla. Aika-asteikko ei myöskään ole tasavälinen, joten kulma asteikolla eri tuntien väleillä ei ole sama. Tuntien merkkien määritys vaatii joko ahkeraa havainnointia tai pientä laskeskelua tai piirtelyä.

        Ajantasauksen voi näppärästi kompensoida vaihtoehdossa c) jossa asteikkotaso on ekvaattorin suuntainen jos lisää levylle uuden levyn jota voi pyörittää polaarisauvan ympäri. Tällöin ei liene mitään syytä miksi asteikon pitäisi näyttää paikallista (tosi)aurinkoaikaa kun se voidaan pienellä ranneliikkeellä saada näyttämään suoraan pituuden 30 astetta itään keskiaurinkoaikaa (kesäajalla lisättynä), eli käytännössä Suomen virallista aikaa. Ajantasauksen vaihtelun vuoksi uuden levyn asentoa täytyy ajoittain hiukan muuttaa.

        Mutta voihan niinkin tehdä että laskee aikameridiaanin (tosi)aurinkoajan, tyytyy siihen ja niittaa levyn asennon tämän mukaiseksi. Näinkin kello näyttää kesällä likimain oikeaa virallista aikaa. Jos (todellinen) aurinko on Helsingissä etelässä esim. vasta kello 13:25 niin (tosi)aurinkoaika on silloin 5 minuuttia jäljessä keskiaurinkoaikaan nähden kun kuvitteellinen "keskiaurinko" on Hgissä etelässä kesällä jo klo 13:20, eli samalla hetkellä (tosi)aurinkoaika on tuon 5 minuuttia pienempi kuin keskiaurinkoaika. Hetki on sama mutta se ilmaistaan eri aikajärjestelmissä eri tavalla. Kun uusi levy asetetaan sellaiseen asentoon että sen tasavälinen aika-asteikko näyttää aikaa joka on sen 5 minuuttia vähemmän kuin sen hetkinen virallinen aika, niin silloin aurinkokello näyttää käytännössä oikeaa pituuden 30 astetta itään kesäajalla lisättyä (tosi)aurinkoaikaa, joka kesällä eroaa meidän virallisesta ajastamme vain sen ajantasauksen verran.

        Jos piirtää aurinkokellon asteikolle aikamerkintöjä havaintojen perusteella virallisen ajan mukaan, olisi myös tutkittava ko. havaintoa vastaavan ajantasauksen suuruus. Jos asteikko on sellainen että siinä ei voi ajantasausta huomioida, olisi aikamerkinnät fiksuinta tehdä niin että niitä vastaava ajantasaus on tasan nolla - tai ainakin niin että ajantasauksen arvo on sama kaikissa asteikon merkinnöissä.

        Erilaisten tasoaurinkokellon asteikkoja lienee käytännössä helpointa laatia laskelmien tai geometrialla ryydittyjen piirrosten mukaan. Kirjallisuudesta löytyy ohjeita. Tarvittava matematiikka ei ole infernaalisen vaikeaa.

        Ja enpä unohda taaskaan mainostaa ekvatoriaalista tasoaurinkokelloa, sillä sen tasavälinen asteikko on verrattomasti kaikkein helpoin piirrettävä!


    • Pisamanaamainen nainen

      En osaa tarkasti kertoa miten, mutta todellakin aurinko on hieman myöhässä nykyään.

      Taisin lukasta sen YLE/Tiede sivulta.

      • sixty minute man

        Viittaat ehkä karkaussekunteihin. Virallista aikaa tosiaan voidaan rukata tarpeen mukaan jopa kaksi kertaa vuodessa lisäämällä karkaussekunti jos maapallon pyörimisliike on hidastunut sen verran että "ylimääräinen" sekunti saisi asiat taas paremmin oikealle tolalleen.

        Virallinen aika perustuu nimittäin nykyisin atomikellojen käyntiin, joka edustaa tiettävästi tasaisimmin kuluvaa aikaa. Maan pyörimisliike ei siis enää ole kaikkiin tarkoituksiin riittävän tasaista toimiakseen kellonajan perustana.

        Aikasekuntia suurempaa vaihtelua ei tämän johdosta kuitenkaan keskiauringon tuntikulmaan perustuvan kellonajan ja virallisen kellonajan eroon tule. Tavallisten aurinkokellojen kannalta asialla ei ole merkitystä kun niillä on täysi työ päästä edes yhden aikaminuutin tarkkuuteen. Sekin kuitenkin moniin tarkoituksiin riittää vallan mainiosti.

        Ovatpa eräät aurinkokellot kylläkin olleet aikoinaan tarkimpia kelloja, mutta nämä olivat hienomekaanisia rakennelmia joilla aurinkoa tarkasteltiin optiikan läpi. Eivät siis perustuneet varjosauvaan.


      • sixty minute mää-än
        sixty minute man kirjoitti:

        Viittaat ehkä karkaussekunteihin. Virallista aikaa tosiaan voidaan rukata tarpeen mukaan jopa kaksi kertaa vuodessa lisäämällä karkaussekunti jos maapallon pyörimisliike on hidastunut sen verran että "ylimääräinen" sekunti saisi asiat taas paremmin oikealle tolalleen.

        Virallinen aika perustuu nimittäin nykyisin atomikellojen käyntiin, joka edustaa tiettävästi tasaisimmin kuluvaa aikaa. Maan pyörimisliike ei siis enää ole kaikkiin tarkoituksiin riittävän tasaista toimiakseen kellonajan perustana.

        Aikasekuntia suurempaa vaihtelua ei tämän johdosta kuitenkaan keskiauringon tuntikulmaan perustuvan kellonajan ja virallisen kellonajan eroon tule. Tavallisten aurinkokellojen kannalta asialla ei ole merkitystä kun niillä on täysi työ päästä edes yhden aikaminuutin tarkkuuteen. Sekin kuitenkin moniin tarkoituksiin riittää vallan mainiosti.

        Ovatpa eräät aurinkokellot kylläkin olleet aikoinaan tarkimpia kelloja, mutta nämä olivat hienomekaanisia rakennelmia joilla aurinkoa tarkasteltiin optiikan läpi. Eivät siis perustuneet varjosauvaan.

        Tässäpä muuten on vähän parempia aurinkokelloja, heliokronometrejä:

        http://homepage.ntlworld.com/jmikeshaw/page8.html

        http://atensundials.com/homepage.html

        http://atensundials.com/alaten.html


    • Anonyymi

      Voisiko joku kertoa miten tehdään aurinkokello! En jaksa lukea tekstejä!

      • Anonyymi

        "Voisiko joku kertoa"

        "En jaksa lukea tekstejä"

        Ööö? Haluat siis että joku soittaa sinulle?

        Katso youtubesta ohjeita, esimerkiksi hakusanalla sun dial tai sun clock

        Nuo edellä annetut ohjeet on hyvät, mutta ymmärrän jos niistä ei ymmärrä pirukaan mitään, tämä kun on vähän sellaista tekniikkaa että siinä pitäisi samalla kerralla ymmärtää että maapallo on pallo ja ihminen on jossakin pisteessä pallon pinnalla, ja aurinko taas on omassa pisteessään, jota maapallo kiertää ja että maapallo vielä kiertää oman akselinsa ympäri.


    • Anonyymi

      Kiinnostava keskustelu mutta miksi on laitettu humpuukipalstalle?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5770
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      26
      3657
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      224
      1875
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1762
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      94
      1212
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1167
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      284
      939
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      937
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      74
      877
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      848
    Aihe