Transsukupuolisuus & murrosikä

................

Miten te, jotka olette jo lapsesta asti tienneet olevanne väärässä kehossa, olette reagoineet murrosikään - tai ylipäätänsä kestäneet sen yli? Käsittääkseni tämä on se kaikista pahin vaihe monen transsukupuolisen ihmisen elämässä ja itse asiassa puolet transsukuopuolisista ihmisistä yrittävätkin itsemuraa väärän puberteetin vuoksi jo ennen kuin täyttävät 20-vuotta (lähde: "issue 2686 of New Scientist magazine, page 5").

30

2566

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • !!!

      Murrosikä oli rankkaa kun ei tiennyt mikä oli. Koska tietoa ei ollut, tunsi itsensä kummajaiseksi. Itsemurhaan saakka ei kuitenkaan koskaan.

    • suljetulle

      että ei sen pahempaa.

      • Kolmois-S

        Kuljin tyttöporukoissa ja meikkasin silloin kuin sain muilta tytöiltä meikkejä. Rehtori piti minua jotenkin seksuaalisesti kieroutuneena. Yhden tytön vanhempi sanoi, että minusta tulee raiskaaja. No, eipä tullut raiskaajaa minusta. Minut lähetettiin psykologille, joka väärensi minun tulokseni niin että jouduin kasvatuslaitokseen, mutta palauttivat minut takaisin kouluun.
        Kun kamppasin pahimman kiusaajani koulun portaita alas, kiusaaminen loppui.

        Luokallani oli yksi hiljainen oppilas ja myöhemmin sain tietää, että hän oli neutri. Hän kuoli lyhyen elämän jälkeen.

        Onneksi keksin nuorena urheilun. Urheilin addiktiivisesti. Kun käy tarpeeksi lenkillä ei enää jaksa kelata mitään.


    • näin täällä

      Yritin itsaria 14v....jonka jälkeen jouduin terapiaan 3 vuodeksi...sitä ennen olin ollu 2 vuotta terapiassa...

      • hirttäytyä

        10-vuotiaana... Tosin en uskonut onnistumiseeni, ehkä kysessä oli enemmänkin ns.hätähuuto.


    • vakavasti

      Sairastuin vakavasti fyysisesti.

    • kiinnostuin vähän muista asioista. Kukat ja perhoset sekä kirkkaat värit olivat mieleeni. En todellakaan halunnut tehdä itsaria.

      Sen sijaan välttelin poikien liikuntatunneilla sisäjumppaa poikin kanssa ja menin ennemmin ulos kävelemään sateeseen urheilukentän ympäri. Etenkin suihku poikien kanssa oli kauhistus, en käynyt koskaan suihkussa koulussa. Poikien vessaakin välttelin viimeiseen asti. Mun oireet oli ehkä oikean suuntaisia mutta ehkä täällä arvioituina riittämättömiä.

      • kanelisokeri

        No mutta sehän on vain hyvä asia, kun oireet eivät olleet sietämättömät! Murrosikä on ihan tarpeeksi vaikea muutenkin... Kaikki ihmiset kokevat asiat eri tavalla, joillekin eri asiat on siedettävämpiä kuin toisille, eikä kenenkään kuulu mitätöidä toisen diagnoosia tyyliin "hahaa et ole tehnyt kahta itsemurhaa, tuntenut olevasi ts jo ennen syntymääsi ja aloittanut laittomia hormonihoitoja kaksivuotiaana - et ole aito ts!" Kukin niillä voimavaroilla ja tunteilla, mitä itseltään löytyy.


      • älä huoli!!!

        Joo, mut sun aikuisoireet onkin ihan omaa luokkaansa! Ennen näkemättömät suorastaan.


      • älä huoli!!! kirjoitti:

        Joo, mut sun aikuisoireet onkin ihan omaa luokkaansa! Ennen näkemättömät suorastaan.

        Täytyy sanoa tässä että aikuisena oli välillä jopa vaikeampaa kuin lapsena. Lapsena joutui sukupuolensa kanssa tekemisiin oikeastaan vain silloin kun sukupuolitettiin, ts. jaettiin tyttöjen ja poikien ryhmään.

        Puberteetti oli jotenkin luopumista entisestä melko androgyynistä elämästä. Sukupuolen tekemisestä tuli arkipäivää.

        Mutta olin aika hyvä sopeutumaan ja yritin tosissani mukautua. Hankin mm. perheen

        Nämä aikuisoireet, joihin viittaat lähtivät laskemaan siinä vaiheessa kun aloitin korjauksen. Fyysinen paha olo, joka oli tullut itseni kieltämisestä väistyi. Dysforian rinnalle alkoi tulla euforisuutta ja myöhemmin normaaliuden tunnetta.

        Yritän elämässäni ylläpitää itseni osalla melko korkeaa moraalia. Yksi sääntöni on ollut se etten laita perhettäni kärsimään virheistäni. Lapseni on kummankin meidän biologinen lapsi ja hän on syntynyt avioliitossamme. Koska voin luonnon valinnan tuloksena saada lapsia vain naisen kanssa, kuuluu meillekin oikeus aivan samanlaiseen avioliiton suojaan kuin mitä on cissukupuolisilla eli tavissukupuolisilla heteropareilla. Tunnen oikeastaan vaatimuksen lopettaa avioliittomme luonnonvastaisena, ikään kuin taikaiskusta muuttuisimme kahdeksi tavismuijaksi. Ei se noin mene.

        Säilymme siis kahtena naimisissa olevana naisena avioliitossa. Avioliitossamme olemme transsukupuolisessa suhteessa mutta cis/tavissukupuolisille se on käsittämätöntä.

        Heidän vuokseen tarvitsen tuon miestunnuksen passiini kuten juutalaisilla oli oma pissankeltainen "Jude" merkkinsä ommeltuna takkiinsa.

        http://cyberlog.files.wordpress.com/2007/01/jude.jpg


      • vaan on
        Heli.Ilwes kirjoitti:

        Täytyy sanoa tässä että aikuisena oli välillä jopa vaikeampaa kuin lapsena. Lapsena joutui sukupuolensa kanssa tekemisiin oikeastaan vain silloin kun sukupuolitettiin, ts. jaettiin tyttöjen ja poikien ryhmään.

        Puberteetti oli jotenkin luopumista entisestä melko androgyynistä elämästä. Sukupuolen tekemisestä tuli arkipäivää.

        Mutta olin aika hyvä sopeutumaan ja yritin tosissani mukautua. Hankin mm. perheen

        Nämä aikuisoireet, joihin viittaat lähtivät laskemaan siinä vaiheessa kun aloitin korjauksen. Fyysinen paha olo, joka oli tullut itseni kieltämisestä väistyi. Dysforian rinnalle alkoi tulla euforisuutta ja myöhemmin normaaliuden tunnetta.

        Yritän elämässäni ylläpitää itseni osalla melko korkeaa moraalia. Yksi sääntöni on ollut se etten laita perhettäni kärsimään virheistäni. Lapseni on kummankin meidän biologinen lapsi ja hän on syntynyt avioliitossamme. Koska voin luonnon valinnan tuloksena saada lapsia vain naisen kanssa, kuuluu meillekin oikeus aivan samanlaiseen avioliiton suojaan kuin mitä on cissukupuolisilla eli tavissukupuolisilla heteropareilla. Tunnen oikeastaan vaatimuksen lopettaa avioliittomme luonnonvastaisena, ikään kuin taikaiskusta muuttuisimme kahdeksi tavismuijaksi. Ei se noin mene.

        Säilymme siis kahtena naimisissa olevana naisena avioliitossa. Avioliitossamme olemme transsukupuolisessa suhteessa mutta cis/tavissukupuolisille se on käsittämätöntä.

        Heidän vuokseen tarvitsen tuon miestunnuksen passiini kuten juutalaisilla oli oma pissankeltainen "Jude" merkkinsä ommeltuna takkiinsa.

        http://cyberlog.files.wordpress.com/2007/01/jude.jpg

        vastaavassa tilanteessa eronneet tai rekisteröineet suhteensa ja jatkaneet elämäänsä onnellisena. Siitä johtuen vaikutat oudolta jankkaajalta.


      • lkkfjkfj
        vaan on kirjoitti:

        vastaavassa tilanteessa eronneet tai rekisteröineet suhteensa ja jatkaneet elämäänsä onnellisena. Siitä johtuen vaikutat oudolta jankkaajalta.

        Minä pistin perheen etusijalle enkä halunnut rikkoa sitä avioerossa. Elämä oli todella onnetonta ja raskasta, molemmat olisi päässyt helpommalla kun olisin maksanut kiltisti elatusmaksut. Nyt elämä on onnellista.


      • lkkfjkfj kirjoitti:

        Minä pistin perheen etusijalle enkä halunnut rikkoa sitä avioerossa. Elämä oli todella onnetonta ja raskasta, molemmat olisi päässyt helpommalla kun olisin maksanut kiltisti elatusmaksut. Nyt elämä on onnellista.

        minä kun vaan olen avioliitossa naisen kanssa. Jännää että minulle sanotaan jankkaamisesta vaikka KHO on todennut että avioliitto estää hetun muutoksen. Siis avioliitto pitää saada alta pois.


      • vaan sattuu
        Heli.Ilwes kirjoitti:

        minä kun vaan olen avioliitossa naisen kanssa. Jännää että minulle sanotaan jankkaamisesta vaikka KHO on todennut että avioliitto estää hetun muutoksen. Siis avioliitto pitää saada alta pois.

        olemaan päivänselvää, että nainen ei voi olla avioliitossa naisen kanssa. Muut ihmiset, siis normaalit, ymmärtää Suomen lakia. Eli siksi vaikutat jankkaajalta ja narsistilta.


      • vaan sattuu kirjoitti:

        olemaan päivänselvää, että nainen ei voi olla avioliitossa naisen kanssa. Muut ihmiset, siis normaalit, ymmärtää Suomen lakia. Eli siksi vaikutat jankkaajalta ja narsistilta.

        aina vähemmistöön kaikissa tilanteissa. Siis että on jankkaaja ja narsisti. Sehän on ympäristön ihan eka tuomio liki kaikille transsukupuolisille.

        Jos olisimme ns. normaaleja, ongelmaa ei olisi. Toisaalta ratkaisu ei voi olla myöskään oikeuksista tinkiminen.

        Minä olen avioliitossa naisen kanssa ja olen itse nainen. Tapa jolla yhteiskunta ratkaisee ongelman on tehdä meistä heteropari.


      • kanelisokeri
        vaan sattuu kirjoitti:

        olemaan päivänselvää, että nainen ei voi olla avioliitossa naisen kanssa. Muut ihmiset, siis normaalit, ymmärtää Suomen lakia. Eli siksi vaikutat jankkaajalta ja narsistilta.

        Jos kukaan ei tee millekään mitään, mitään ei myöskään tapahdu.

        Voimia Helille.


      • janina77

        Mä olin nuorempqana jssain määrin itsetuhoinen, tajusin konkreettisesti varhaiteininä, että minusta ei ikinä tule miestä, siihen aikaan ympäristön paine oli siihen suuntaan että "kyllä se siitä tasaaantuu" eikä ongelmiini ole oikeastaan koskaan suhtauduttu vakavasti.
        Itsestäni tuli pukkari ja sain jossain määrin (varsinkin koulussa) epäsosiaalisen ja häiriintyneen ihmisen maineen, minua kutsuttiin ylä asteellqa yleisesti "koulun huonoiten käyttäytyväkwsi oppilaaksi" itselleni ongelmana oli lähinnä tiedon puute, koska transusukupuolisuus termi on mulle tullut ensimmäisen kerran vastaan vasta aikuisena, ei sellaisesta edes puhuttu kun olin teini.
        Elin vuosia ,ahdollisimman androgyyninä punkkarina ja "Bi-poikana" kunnes parisen vuotta sitten kestämättömälle pohjalle (ulkoisen paineen vuoksi) rakennettu valheellinen välitila roolini murtui, ja mun oli myönnettävä itselleni "olen tyttö enkä tule ikinä kykenemään miehen roolissa elämiseen" tämän seurauksena tulin ulos kaapistani transihmisenä ja myöhemmin hakeuduin hoitoihin Ts diagnooisn varmistamista varten..

        -janina


      • miettinyt,
        kanelisokeri kirjoitti:

        Jos kukaan ei tee millekään mitään, mitään ei myöskään tapahdu.

        Voimia Helille.

        että ehkä suhtaudun negatiivisesti siks, että ite en koskaan tehnyt mitään. Otin kaiken hiljaa vastaan. Istuin kiltisti jälki-istunnossa, kun en vaan pystyny meneen liikuntatunnille. Musta ei olis ollut siihen, että olisin vaatinut oikeuksia. Sääli, koska nyt vuosia jälkeenpäin opettaja on sanonut, että mulle olis tietysti pitänyt antaa tässä tilanteessa vapautus.


      • kilttejä
        miettinyt, kirjoitti:

        että ehkä suhtaudun negatiivisesti siks, että ite en koskaan tehnyt mitään. Otin kaiken hiljaa vastaan. Istuin kiltisti jälki-istunnossa, kun en vaan pystyny meneen liikuntatunnille. Musta ei olis ollut siihen, että olisin vaatinut oikeuksia. Sääli, koska nyt vuosia jälkeenpäin opettaja on sanonut, että mulle olis tietysti pitänyt antaa tässä tilanteessa vapautus.

        ja niinhän minäkin toimin alitajuisesti koulussa. Tein kaikki kiltisti mitä opettajat sanoi, olin opettajien lellikki. Olisi mielenkiintoista käydä näyttämässä minkälaisen ihmisen he kouluttivat minusta. Varsinkin yläasteen opettajalleni, joka toimii nykyisin helluntalaissaarnaajana. Hän kuritti kovalla kädellä muita poikia, minä sain olla rauhassa aivan kuten tytötkin.


    • päinvastoin

      Olin koko lapsuuteni ollut poika, leikkinyt poikien leikkejä ja pitänyt itseäni poikana, mutta murrosiässä oli parin vuoden ajan kestävä ihmeellinen naisellisuuteni korostuksen ajanjakso. Vaikken transsukupuolisuudesta ilmiönä tiennyt yhtään mitään, voi olla että alitajuisesti en vaan kestänyt kroppani muuttumista naiseksi joten yritin jotenkin teeskennellä sitä miksi olin fyysisesti muuttumassa ja käytin mahdollisimman naisellisia vaatteita ja käyttäydyin naisellisesti. Samaan aikaan olin todella masentunut ja yritin itsemurhaa monta kertaa ja suunnittelin ties mitä. Sitten seuraava muutos tapahtui yhtä nopeasti kuin edellinen, aloin olla taas oma itseni, poika, tai voisiko sanoa mies. Niin, olen siis transmies.

    • kanelisokeri

      Ihan hirveää aikaa. Masennuin, viiltelin itseäni, yritin itsemurhaa. En tiedä, kuinka tosissani yritin, kun en kuollutkaan, vai oliko se hätähuuto. Eristäydyin sosiaalisesti ja kuljin terapiassa ties kuinka monta vuotta.

      Estohoitoja en olisi osannut tarpeeksi ajoissa pyytää, mikäli se olisi ollut edes mahdollista.

    • Selkeästi todedella ankeata...

      Juuri mitään muuta ei ole mieleen jäänyt , kuin jokin angstinen mielentila, missä en olisi lainkaan edes lähellä olisi halunnut olla.

    • että seinille hyppisi ja ja...

      Vaan todella tarpeksi kun kiustataan , niin ei sekään ihme ole.

    • kunolitietoakyllä

      Koin murrosiän äärimmäisen turhauttavana, kun jouduin seuraamaan voimattomana kehoni kehittymistä väärään suuntaan samalla tietäen tarkkaan mitä olisi pitänyt tehdä. Paniikki oli usein hyvin lähellä. Tunne oli jatkuva, masennus ja paniikki.

      • tuon takia

        tukahdutin itseni murrosiässä. Bussistakin mieluummin myöhästyy kunnolla kuin näkee bussin perän.


      • se vaan
        tuon takia kirjoitti:

        tukahdutin itseni murrosiässä. Bussistakin mieluummin myöhästyy kunnolla kuin näkee bussin perän.

        on mailma on kova,mutta mun tahto ja tarvitaessa nyrkki vieläkin kovempi


    • wegffgfgfrg

      ...myös meille, jotka emme ole lapsesta asti tienneet. Lapsena oli ihan kivaa, en pahemmin miettinyt sitä kuka olen, ja miksi olisinkaan? Ei kukaan minulle pakottanut mekkoja ja barbeja, vaan kiipeilin puissa ja talojen katoilla muiden pihapiirin lasten kanssa, tytöt ja pojat yhdessä.
      Murrosiässä vasta alkoi ilmaantua kaikkea inhottavaa. Tietysti siinä oli häpeän ja inhon tunteita. Mutta kestin sen, koska suihkussa aina jostain syystä ajattelin että 'isona' voin mennä leikkauttamaan rinnat pois. En vaan tuolloin tiennyt muita ulottuvuuksia, joita tilaani liittyy, enkä ollut edes ts-diagnoosista kuullutkaan.

      • weggffgfgfrg kysymys

        mikä on tilanteesi nyt.


      • weggffgfgfrg
        weggffgfgfrg kysymys kirjoitti:

        mikä on tilanteesi nyt.

        Ja kärsimättömänä odottelen rintojenpoistoa, jonka takuuaika taitaa kyllä mennä ennen kuin edes esikäynnille kutsutaan. Nimi muutettu ja hormoneilla oltu puolisen vuotta. :)


    • yksi hämmentynyt ja ahdistunut

      14-15 -vuotiaana masennukseen, johon yksi pääsyistä on siis juuri ristiriitakokemukset ja inho omaa kehoa kohtaan. Tälläkin hetkellä elämä on pääosin yhdestä päivästä kerrallaan selviytymistä. Olen sairaalassa itsetuhoisen käyttäytymiseni vuoksi. Onneksi silloin tällöin tulee kuitenkin parempiakin hetkiä, ja näen jossain asioissa valon pilkahduksia.

      Haluaisin olla joskus vielä onnellinen, ja elää kuten terveet ihmiset. En tiedä onko se liikaa pyydetty.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      53
      5650
    2. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      72
      2741
    3. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      18
      1990
    4. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      37
      1826
    5. Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?

      Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?
      Maailman menoa
      159
      1811
    6. Aleksi Rytilä

      Räppäri saa haluamaansa julkisuutta.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1753
    7. Kulukusuunnat

      Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v
      Kuhmo
      5
      1518
    8. 81-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."

      Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome
      Suomalaiset julkkikset
      19
      1151
    9. Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan

      Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy
      Maailman menoa
      80
      1139
    10. Tynkä Eläintarha ei ole enää visiitin väärti

      Ähtärin MesiZoo on vajonnut alas. Näytillä olevien eläinten määrä on romahtanut lähemmäs -40%. Paikat ovat päässeet pah
      Ähtäri
      64
      956
    Aihe