Olen kuullut kauhukertomuksia lattian vajoamisesta ison akvaarion alla. Kiinnostaisikin tietää, kuinka isoja akvaarioita teillä on ollut tavallisessa rivitalo-/kerrostaloasunnossa. Entä ovatko valmispakettien tasot kestäneet hyvin, jotkut vaikuttavat ihan vaneririmpuloilta.
Lattian vajoaminen
Akvaa hankkimassa
3785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kannattaa tutustua kämpän piirrustuksiin ja haastatella vaikkapa rakentajaa loppupeleissä, mutta kyllä lattiat on hyvin kestäneet, kunhan se ei oo mikään lastulevylattia.
Painaahan piano ja vaikka kirjahyllykin satoja kiloja.
Minkäslaisesta akvaariosta olis nyt kyse?
Kannattaa jättää hankkimatta lastulevyhökötyksiä ja vanerivimpuloita niin ei käy ikävästi. Alumiinijalusta ei vedestä paljoa piittaa ja säädettävillä tassuilla isonkin akvaarion saa vaateriin.
Mulla on tonninen kaks kerroksisen rivarin yläkerrassa, ilmeisesti ontelolaatta betonilattian päällä. Kuudenkymmenen sentin välein jalustan jalkoja joten kahden jalan välinen paine ollee n. 250kg. hienosti kestää, kopkop.
Vakuutus yhtiöltä kannattaa tietty kysellä jos aikoo suurempaa akvaariota hankkia, meillä ei ongelmia sen suhteen, omavastuu perus luokkaa ja korvaa vahingon sen tullessa eteen, silloin menee kuutio vettä alakertaan saman tein...
Kyllä ne kestää. Vanhoissa (ennen 60-lukua) kerrostaloissa saattaa tosin olla myös puurakenteinen välipohja mihin on vain valettu ohut betonikakku päälle. Kannattaa ottaa selvää jos talo on kovin vanha. Kyllä ne puurakenteisetkin kestää mutta paikasta kannattaa neuvotella jos allas on kovin suuri, esim. yli 500 litraa = 600 kiloa kuormaa jalustoineen. Ja jos jalustassa on muutama hassu jalka niin kannattaa miettiä miten saat kuormat jaettua tasaisesti, eli lattiavilhelmiä tai muuta paksua levyä alle.
Allekirjoittanella on 550 litraa omakotitalon rossipohjalla. Jalustan alla kuitenkin vaneri jakamassa kuormaa. Ja remontin yhteydessä tuli vesieristettyä melkein koko talo lattiasta ja 30 cm lattian ja seinän rajasta ihan vain kaiken varalta. Talossa on muhalattia joten vahingon sattuessa pilalle ei mene kuin parketti.
Mutta jos kyseessä on paikalla valettu betonivälipohja niin niistä on tarkat kuormat tiedossa jos rakennus on kohtuullisen uusi ja rakennesuunnittelija on hengissä.
Yli 700 l:n tankissa minä ainakin kysyisin parasta mahdollista sijoituspaikkaa.
Ontelolaatoissa riippuu laatan paksuudesta mutta yleisimmin kerrostaloissa käytetään P27 (360kg/m2) ja P32 (320kg/m2). Nuo ovat siis laskennallisia käyttökuormia, murtolujuutta en muista mutta löytynee googelilla jostain. Päällehän tulee vielä pintalaatta n.5cm joka painaa noin 100kg/m2 mutta toisaalta jakaa kuormaa tasaisemmin. Kuinkahan moni harrastaja muuten on ottanut huomioon ontelolaattojen kantavuudem ts. sen että kuution tankissakin välipohja huutaa armoa vaikka kestäisikin. Alakerrassa saattavat tosin ihmetellä kun seinät lommahtelee (nimimerkillä kokemusta).
Kerran jouduin työni puolesta tyrmäämään erään harrastajan korvausvaatimukset rakennusvirheestä. Hän osti uuden asunnon, muutti sinne ja tietysti muutti mukanaan 6 akvaariotaan, jokainen 700-1500 litraa ja jokainen jalusta n. 8 jalalla. Eihän mitään taloa on normaalisti sellaisille (piste)kuormille mitoitettu. Lattiat painuuivat sillä seurauksellä että 1500 litran akvaario vääntyi ja halkesi = ISO vahinko. Eli ensimmäissäkään kerroksessa maanvarainen laatta ei välttämättä kestä mitä tahansa.