Masennustila jatkuu

Tämän vuoden alussa jäin tai minut oikeastaan henkisesti painostettiin työpaikasta jäämään sairauslomalle.
Vihjailitiin pitkän aikaan että päässäni olisi jotain vikaa.
Nyt olen sairauslomalla ja diagnoosi oli masennus.Ei sitä itse niin huomaa.
Siis työkaverit vissiin oikeassa.
Mutta lisää kompastusta näköjään tulee Kelan kanssa.
Rahaa vaan ei näy, aina pitää viedä joku uusi lippu ja lappu.
Maanantian meinasin itkeä jo siellä tiskin takana kun päätöstä ei vieläkään ole tullut.
Eikä ole ketään joka voisi avustaa minua näissä asioissa, vaan menen uudestaan ja uudestaan.
Sain lähetteen kallokutistajalle, kyllä se onkin tarpeen.
Jos minulla on todella vaikeuksia, pidän itseäni ihan normaalina, kuinka jotkut yleensä voi tuon viraston kanssa pärjätä.
Minusta tuntuu että siellä virastossa on joku joka tahtoo olla hankala.
Ketutti sekin kun sinne piti toimittaa se lääkärin kertomus.Eikö se sairauslomalappu olisi riittänyt. Tarpeeksi nöyryyttävää jo muutenkin kulkea tämän pään kanssa.
Nyt mietin sitäkin jo jos saan lisää sairauslomaa psykiatrilta niin varmaan se minun sielunelämän kuvaus pitää sinne dokumentoida.