Miksi psykologiaa??

Itse opiskelen yhteiskuntatieteellisessä jotain muuta kuin psykaa ja ajattelin pyrkiä vaihtamaan pääainetta. Psykologia on aina kiinnostanut.

Työtilanne ja palkkaus ovat hyviä, suurin vaikeus taitaa olla niistä pääsykokeistä läpipääseminen sillä ala on todella suosittu. Ihmisistä näyttää tulevan yhä hullumpia joten työurakkaa riittää, kannattaa tosin myös miettiä tarkkaan haluaako sitten näiden hullujen kanssa töitä tehdä. Äitini on mielenterveyspsykologi ammatiltaan ja vihaa työtään. Tosin onhan psykologian haaroja niin paljon muitakin kuin se mielenterveyspsykologian haara.

Psykologian suosio perustuu yläaste- ja lukioiässä omien identiteettipohdintojen pyörteissä syntyviin kuvitelmiin että tieteenalalla olisi jotakin annettavaa itsensä ja muiden läheisten ymmärtämisen kanssa. Siihen yhdistyy mielikuvat ihmisläheisyydestä ja auttamisesta. Opiskelujen myötä nämä ajatukset karisevat ja itse työhän on hyvin kuluttavaa ja rasittavaa, ei nyt niin hyvinpalkattua ja liittyy enemmän kyykyttämiseen ja neuvottomaan edelleenluukuttamiseen joihinkin muihin palveluihin joita nyt ei edes enää ole.

On vaikea sanoa yhtä yksittäistä syytä miksi olen hakeutunut opiskelemaan alaa. Psyka tieteenä on erittäin kätevä:

1) Välitön sovellettavuus - "normaalia" työtä on olemassa kuten lääkikiksessä tai oikiksista valmistuvillakin, lisäksi jos sellainen työ kiinnostaa niin alalla on täystyöllisyys

2) Oikea tiede - toisin kuin edellä mainitut sekä vaikka kauppatieteet, psykologia ei ole kokoelman erilaisia oppeja vaan se täyttää tieteen kaikki kriteerit. Tämä tarkoittaa että ala kehittyy jatkuvasti. Uteliaille ja tutkija mielisille on näin ollen paljon tarjolla.

3) Psykassa esiintyviä kysymyksiä on laajasti läpikäymättä. Vuoden sisään olemme nähneet paljon psykologisia ilmiöitä, joita ei ole aidosti vielä psykologisesti käsitelty - tällaisia ovat mm. koulusurmat, mielenterveys ongelmat, mutta myös esimerkiksi kuluttajien ostokäyttäytminen ja tarpeiden muuttuminen taloudellisen taantuman aikana

4) Psykologian sovellutus on vielä alkutekijöissään, lähes kaikilta aloilta (tekniikka, talous jne.) löytyy sovelluskohteita psykologialle. Tämä ilmiö odottaa läpilyöntiä Suomessa, mutta maailmalla on menty pidemmälle, konkreettisena esimerkkinä voidaan todeta, että mm. 2002 Psykologi vei taloustieteen Nobelin (mikä ei ole mitään uutta, psykologit ovat vieneet juuri kyseisen alan nobeleita ennenkin).


Psykologi ammattina on dinosaurus. Toki valtaosa Psykologian maisterin suorittaneista toimii edelleen "psykologin"- tehtävissä, mutta tosiasia on, että toimenkuvat ovat viimevuosina laajentuneet todella nopeasti. Yhä useampi psykologi mm. valmentaa yritysjohtajia johtamaan, rekrytoi työntekijöitä, toimii henkilösöjohtajina, tekee testejä, toimii tuotekehittäjänä vain joitakin yleisempiä nimikkeitä mainitakseni. Psykologi ei siis ole pelkkä kallonkutistaja.

Sen verran voin sanoa, että psykan opiskelijoiden keskuudessa ei ole yhtä yhteistä nimittäjää miksi alalle pyritään. Ominaisuuksista puolestaan voisi sanoa, että psykan opiskelijat vaikuttavat keskimääräistä kriittisimmiltä, arvioivemmilta mutta myös avoimemmilta ja ajattelevemmilta, kuin muut opiskelijat. On tavallista, että viiden psykan pääaineopiskelijan keskuudessa kaikilla on eri sivuaineet, esim. kauppatieteet, oikeustieteet, sosiologia, valtio-oppi, psykiatria tai aikuskasvatus. Usein psykologian opiskelijat ovat myös todella laaja-alaisesti kiinnoistuneita eri tieteistä ja aloista.

Kannattaa tutustua psykologiaan selaamalla vaikkapa ihan tenttikirjoja jotka löytyy kunkin laitoksen opinto-oppaasta. Jos asiat kiinnostavat ja huomaat pohtivasi näitä asioita muutenkin, niin tiedät olevasi jäljillä.

Psykologi ei koskaan lepää laakereillaan, tieteenä psykologia kehittyy älytöntä vauhtia joten on tietynlainen uteliaisuus on kyllä psykan opiskeluun hyväksi. Lisäksi hyvät matematiikan sekä englannin kielen taidot ovat tarpeen. Laskea on pakko osata ja käytännössä kaikki ajantasainen kirjallisuus on englanniksi.

Istumalihakset pitää myös olla kunnossa. Sen lisäksi että opiskelu kestää normaali korkeakoulututkintoa pidempään, ovat kurssit todella työläitä verrattuna esim. kauppakorkean peruskursseihin, joita olen itse sivuaineena lukenut.

Palkka ei kunnissa ole mitenkään mainittava, nousee tällähetkellä kokemuksen mukaan n. 3000e:stä 4000:n. Yksityisellä sektorilla palkat 1,5-3 kertaisia, mutta silloin osaamistakin pitää olla, ts. kiinnostus, sivuaineet ja suuntautuminen, jotta psykologiaa pystyy kunnolla soveltamaan. Eniten palkkaa nostava psykologin koulutuksen saanut henkilö Suomessa tällä hetkellä lienee Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko, joka tosin ei toimi psykologin tehtävissä, mutta tulipa nyt laitettua esimerkki siitä mihin PsM-rahkeet ainakin voivat riittää.

Edellä onkin jo mainittu paljon hyviä syitä. Siinä tosiaan kannattaa olla tarkka, ettei lähde opiskelemaan alaa vain ja ainoastaan sen takia, että haluaa vastauksia omiin ja läheisten ongelmiin. Eihän se mitään haittaa, jos niihin tulee vastauksia siinä samalla :D

Työllisyystilanteesta:
-esim. vuonna 2008 syksyllä kunnissa oli n. 90 psykologin paikkaa avoinna, joihin ei saatu päteviä hakijoita (Psykologi-lehti)
-kannattaa seurata mol.fi-sivustolta avoimia työpaikkoja, laittaa vain silloin tällöin hakuun "psykologi" niin aika hyvin löytyy paikkoja :)

Kannattaa myös tosiaan muistaa, että psykologia on niiiiiiiiiiiiiiin paljon muutakin kuin mielenterveystyötä.