Sos. til. pelko on lottovoitto!?

Eikös sos. til. pelkoisista tulisi helvetin hyviä kilpaurheilijoita fysiikkalajeissa? Meinaan, että tahtoo tuo "fight or flight"-reaktio antaa kivaa buustia suoritukseen?

Toinen seikka on, että eikös adrenaliini ole melko järeä stimulantti? Ainakin omalla kohdallani huomaan, että potkii perseelle oikein mukavasti. Olisiko mahdoton ajatus ruveta naatiskelemaan pelkoreaktiosta, kuin piristävistä huumeista konsanaan? Kelatkaas nyt, jotkut kiskoo kalliita ja epäterveellisiä stimulantteja, kun taas pahasti pelokas voi ottaa töötit käymällä maitokaupassa! Onkohan tällaisesta viihdekäytöstä terveydelle haittaa eli ei?

Taitaa olla ko. sairaus melkoinen lottovoitto?

T:Lottovoittaja itsekin
101480
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Huippu-urheilu vaatii ennenkaikkea hyvää keskittymistä. Jännittäminen melkonen on häiriötekijä suoritukselle kuin suoritukselle..

Tein joskus 12min juoksutestin "jännityksessä" ja meinasin joutuu keskeyttään kun meni sykkeet niin nopeesti ylärajoille. Voi toki olla jotain lajeja missä tosta "buustista" ois jotain hyötyäkin...mutta mikään voitto se ei ole!

Äänestä
  • tuo sinun juoksutestisi ei kyllä voi pitää paikkaansa. Jännitystilanteen paras laukaisija fyysinen suoritus (kunnolla energiaa kuluttava). Haloo!

    Äänestä

Muut numerot menivät väärin...

Kävin tänään keskustassa marketissa ruokaostoksilla. Pelotti niin perketisti. En ollut ottanut Opamoxia silloin. Minulla pelko ilmenee mm. katsekontaktien vähyytenä. Katson lähinnä vain appelsiineja yms. enkä juurikaan uskalla katsoa muita asiakkaita. Koen oloni uhatuksi kun ihmiset näkevät minut. Auttaisikohan jos menisi sosiaalisiin tilanteisiin paperipussi päässä? Aulat ja rullaportaat ovat myös vaikeita kohteita.

Mitenkähän niistä pelkotiloista voisi nauttia, saada kiksejä? Oikein odottaisi että pelko tulisi ja saisi vauhtia kuin pienessä pirinosteessa. Mulla ne pelkotilat saavat häpeämään itseäni ja vammauttavat.

Äänestä
  • Hei,

    Minä olen voittanut lotossa ainakin siinä määrin, että olen päässyt sos.peloistani eroon. En lähes täydellisesti, mutta olen tullut todella rohkeaksi jos vertaa aiempaan.

    Mielestäni omalla kohdallani parhaiten toimi ns. siedätyshoito, aivan kuten terapeuttinikin neuvoi minua tekemään. Menin pikkuhiljaa pienille kävelylenkeille, mutta välttelin katsekontakteja jos katsoin ihmisiin sitten lainkaan. Lopulta huomasin, että eihän minulle kukaan tee mitään.

    Ongelmani nykyään on ,että tunnen jääneeni näiden pelkovuosieni jälkeen sosiaalisesti vajaaksi. En ikinä keksi kellekään mitään juteltavaa vaikka haluaisinkin avata suuni. Jotenkin sellaiset arkisten asioiden höpöttelyt tuntuvat tekopyhältä tai turhalta eikä yhtään itselleni luonnollisilta.

    Toivon, että sinäkin pystyt pikkuhiljaa lähtemään liikkeelle ja yrittää sietää tuollaisia kiperiä tilanteita. Minäkin olen joutunut tosi hankaliin tilanteisiin, mutta aina selvinnyt.
    Tsemppiä jos se yhtään lohduttaisi.

    Äänestä

  • tuli mieleen, että sulle olis varmaan hyväksi pukeutua musliminaiseksi, kun menet ihmisten ilmoille:-)
    olen itse ajatellut joskus, että on siinä muslimi naisten burkhassa(= se kaapu)jotain hyvääkin. Ujot voisivat piileksiä sen suojassa.

    Äänestä

  • paperipussista.. kirjoitti:

    tuli mieleen, että sulle olis varmaan hyväksi pukeutua musliminaiseksi, kun menet ihmisten ilmoille:-)
    olen itse ajatellut joskus, että on siinä muslimi naisten burkhassa(= se kaapu)jotain hyvääkin. Ujot voisivat piileksiä sen suojassa.

    En ole koskaan ollut kiinnostunut naistenvaatteisiin pukeutumisesta, enkä halua muutenkaan häpäistä joidenkin uskontoon liittyviä tapoja. Olen kyllä miettinyt samaa, että ehkä se joillekin ujoille naisille voisi olla hyvä keino. Siinä ei sitten kannata (ainakaan arabimaissa) juoda siideriä...

    Äänestä

  • onnea matkaan kirjoitti:

    Hei,

    Minä olen voittanut lotossa ainakin siinä määrin, että olen päässyt sos.peloistani eroon. En lähes täydellisesti, mutta olen tullut todella rohkeaksi jos vertaa aiempaan.

    Mielestäni omalla kohdallani parhaiten toimi ns. siedätyshoito, aivan kuten terapeuttinikin neuvoi minua tekemään. Menin pikkuhiljaa pienille kävelylenkeille, mutta välttelin katsekontakteja jos katsoin ihmisiin sitten lainkaan. Lopulta huomasin, että eihän minulle kukaan tee mitään.

    Ongelmani nykyään on ,että tunnen jääneeni näiden pelkovuosieni jälkeen sosiaalisesti vajaaksi. En ikinä keksi kellekään mitään juteltavaa vaikka haluaisinkin avata suuni. Jotenkin sellaiset arkisten asioiden höpöttelyt tuntuvat tekopyhältä tai turhalta eikä yhtään itselleni luonnollisilta.

    Toivon, että sinäkin pystyt pikkuhiljaa lähtemään liikkeelle ja yrittää sietää tuollaisia kiperiä tilanteita. Minäkin olen joutunut tosi hankaliin tilanteisiin, mutta aina selvinnyt.
    Tsemppiä jos se yhtään lohduttaisi.

    Olen itsekin saanut edes vähän rohkeutta, mutta minäkin olen huomannut jääneeni sosiaalisesti vajaaksi.

    Äänestä

  • Yleinen vuodattaja kirjoitti:

    En ole koskaan ollut kiinnostunut naistenvaatteisiin pukeutumisesta, enkä halua muutenkaan häpäistä joidenkin uskontoon liittyviä tapoja. Olen kyllä miettinyt samaa, että ehkä se joillekin ujoille naisille voisi olla hyvä keino. Siinä ei sitten kannata (ainakaan arabimaissa) juoda siideriä...

    Olenkin miettinyt joskus tuota burkhaa, että olisi tavallaan hauska olla muslimi. Mutta niistämisestä voisi tulla ongelma, minulla kun nenä valuu talvella :D

    Tosin päinvastainen siedätyshoito voisi olla kuntouttavampaa, esim. voisi vaikka liimata viikset nenän alle ja kuljeskella sitten kaupungilla...

    Äänestä

  • Tiiäkkö mitä konstia minä käytin noissa ruokakauppajutuissa. Menin (harjoittelin) rohkeasti liikkeeseen ja seurasin muita. Tein ostoksiani siinä sivussa(ettei luultu varkaaksi). Mutta se juttu oli se, että kun minusta tuntui (ehkä vieläkin joskus), että kaikki seuraavat minua, minä päätin alkaa seurata muita. Ja yes! Se on ensinnäkin hauskaa. Ruokakaupassa monet nimittäin seuraavat toisiaan ja katselevat ihan röyhkeästi mitä muilla on kärryssä. JA minä seurasin. En tietenkään niin, että olisivat huomanneet. Mutta kun MINÄ olin se joka otti yliotteen muista, tietämällä missä muut ovat jne. Tiiäkkö se auttaa. Kokeilepa vaan! Ei sun tarvi silmiin tuijottaa, mutta kuitenkin sillai viistäen, että näet, mitä ihmisen ruumiin kieli kertoo, mikä on ilme. Se on hauskaa ja mielenkiintoista! Sitten vaan kassalle kuin kaupan omistaja. Ja jos kassalla ahdistaa, aloita juttu jollekin .Ihan mistä vaan.

    Äänestä

  • surimmaksi osaksi pois pelosta kirjoitti:

    Tiiäkkö mitä konstia minä käytin noissa ruokakauppajutuissa. Menin (harjoittelin) rohkeasti liikkeeseen ja seurasin muita. Tein ostoksiani siinä sivussa(ettei luultu varkaaksi). Mutta se juttu oli se, että kun minusta tuntui (ehkä vieläkin joskus), että kaikki seuraavat minua, minä päätin alkaa seurata muita. Ja yes! Se on ensinnäkin hauskaa. Ruokakaupassa monet nimittäin seuraavat toisiaan ja katselevat ihan röyhkeästi mitä muilla on kärryssä. JA minä seurasin. En tietenkään niin, että olisivat huomanneet. Mutta kun MINÄ olin se joka otti yliotteen muista, tietämällä missä muut ovat jne. Tiiäkkö se auttaa. Kokeilepa vaan! Ei sun tarvi silmiin tuijottaa, mutta kuitenkin sillai viistäen, että näet, mitä ihmisen ruumiin kieli kertoo, mikä on ilme. Se on hauskaa ja mielenkiintoista! Sitten vaan kassalle kuin kaupan omistaja. Ja jos kassalla ahdistaa, aloita juttu jollekin .Ihan mistä vaan.

    muillakin fobioita kun toisten kärryjä tuijottaat ei katsekontakteja. Siinä tuntee olevansa rohkea toisten tilannetta katsellessa.Pälyileviä ihmisiä kaupat täynnä varkaaksihan niitä ensin epäilee. Kannattaa todella ympärilleen katsoa tai kävellä itsevarmasti muista piittaamatta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


eräs lottovoittaja kirjoitti:

Eikös sos. til. pelkoisista tulisi helvetin hyviä kilpaurheilijoita fysiikkalajeissa? Meinaan, että tahtoo tuo "fight or flight"-reaktio antaa kivaa buustia suoritukseen?

Toinen seikka on, että eikös adrenaliini ole melko järeä stimulantti? Ainakin omalla kohdallani huomaan, että potkii perseelle oikein mukavasti. Olisiko mahdoton ajatus ruveta naatiskelemaan pelkoreaktiosta, kuin piristävistä huumeista konsanaan? Kelatkaas nyt, jotkut kiskoo kalliita ja epäterveellisiä stimulantteja, kun taas pahasti pelokas voi ottaa töötit käymällä maitokaupassa! Onkohan tällaisesta viihdekäytöstä terveydelle haittaa eli ei?

Taitaa olla ko. sairaus melkoinen lottovoitto?

T:Lottovoittaja itsekin

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu