Tuossa kun pyörittelin montaa asiaa päässäni niin yhtäkkiä hokasin, että tämä jonkin aikaa kuohunut (ja nyt jo taas unohtunut) päivähoitokeskusteluhan on periaatteessa vähän turha, jos lähdetään siitä että äidin paikka on kotona.
Jos olet henkilö, joka vetää herneen herkästi nenään, etkä ymmärrä sarkasmia ja huonoja vitsejä, älä lue pidemmälle.
Otetaanpa tällainen esimerkkitilanne.
Nuori tyttö päättää yläasteen lopulla, että hän menee lukioon. Hän opiskelee lukiossa ja valmistuu hyvin arvosanoin normaalissa kolmessa vuodessa. Sitten hän lähtee jatkamaan opiskelua, sanotaan vaikka yliopistoon ja hän päättää opiskella vaikka diplomi-insinööriksi tai lääkäriksi, tai ihan sama mitä hän siellä opiskelee, mutta viettää yliopistossa aikaansa 4-10 vuotta. Opintojen aikana hän tutustuu elämänsä mieheen ja he menevät naimisiin. Juuri kun tämä nuori nainen on astumassa työelämään, huomaa hän olevansa raskaana. Ja koska lapsiaan rakastava äiti on kotona ainakin siihen asti kun lapsi menee kouluun, on edessä vähintään 7 vuoden kotikomennus. Lapsia luultavasti syntyy tänä aikana lisää ja voidaan ajatella naisen olevan 35-40 -vuotias siinä vaiheessa, kun hän olisi pääsemässä takaisin työelämään. Tämän jälkeen hänellä on luonnollisesti runsaasti aikaa vielä työelämällekin, mutta koska aika on mennyt eteenpäin täytyy hänen hankkia ensin vähän päivitystä tietoihinsa.
Tässä vaiheessa, 35-40 -vuotiaana, tämä nainen on vain ja ainoastaan kuluttanut valtion rahoja. Koulussa, opinnoissa, äitiyslomalla, hoitovapaalla jne. Sanokaa mitä sanotte tuottavuuden ihannoinnista, mutta tämä nainen ei ole erityisen tuottoisa kansalainen, sillä hän ei tuota valtiolle mitään. Paitsi uskomattoman mahtavia lapsia.
Tämä sama voidaan soveltaa myös kaikkiin muihin opiskeluvaihtoehtoihin, eli ammattikouluihin, ammattikorkeakouluhin, opistoihin jne.
Voitaisiin siis ehkä toimia seuraavasti: kysytään niiltä 15 -vuotiailta tytöiltä, että aikovatko he hankkia lapsia ja jos aikovat niin annetaan heille mahdollisuudeksi mennä lyhyeen, elämään valmentavaan kouluun. Näin säätyy monet veroeurot kun naista ei turhaan tarvitse kouluttaa. Näin päästäisiin myös päivähoitokeskustelusta eroon. A) joko lapsia ei olisi tai B) Kaikki äidit ovat onnellisina kotona.
Ja kuten sanoin, ymmärrän ajatuksen sekopäisyyden. Kuitenkin kun nyt käytän omiin opiskeluihini ihan riittävästi aikaa yhdestä ihmiselämästä niin ajattelisin, että voisin tehdä sillä vähän rahaakin. Ja maksaa sitten koulutukseni takaisin valtiolle tuloverojen muodossa. Tai sitten voin jäädä kotiin lapsen kanssa ja käyttää hieman lisää valtion rahoja.
Jos olet henkilö, joka vetää herneen herkästi nenään, etkä ymmärrä sarkasmia ja huonoja vitsejä, älä lue pidemmälle.
Otetaanpa tällainen esimerkkitilanne.
Nuori tyttö päättää yläasteen lopulla, että hän menee lukioon. Hän opiskelee lukiossa ja valmistuu hyvin arvosanoin normaalissa kolmessa vuodessa. Sitten hän lähtee jatkamaan opiskelua, sanotaan vaikka yliopistoon ja hän päättää opiskella vaikka diplomi-insinööriksi tai lääkäriksi, tai ihan sama mitä hän siellä opiskelee, mutta viettää yliopistossa aikaansa 4-10 vuotta. Opintojen aikana hän tutustuu elämänsä mieheen ja he menevät naimisiin. Juuri kun tämä nuori nainen on astumassa työelämään, huomaa hän olevansa raskaana. Ja koska lapsiaan rakastava äiti on kotona ainakin siihen asti kun lapsi menee kouluun, on edessä vähintään 7 vuoden kotikomennus. Lapsia luultavasti syntyy tänä aikana lisää ja voidaan ajatella naisen olevan 35-40 -vuotias siinä vaiheessa, kun hän olisi pääsemässä takaisin työelämään. Tämän jälkeen hänellä on luonnollisesti runsaasti aikaa vielä työelämällekin, mutta koska aika on mennyt eteenpäin täytyy hänen hankkia ensin vähän päivitystä tietoihinsa.
Tässä vaiheessa, 35-40 -vuotiaana, tämä nainen on vain ja ainoastaan kuluttanut valtion rahoja. Koulussa, opinnoissa, äitiyslomalla, hoitovapaalla jne. Sanokaa mitä sanotte tuottavuuden ihannoinnista, mutta tämä nainen ei ole erityisen tuottoisa kansalainen, sillä hän ei tuota valtiolle mitään. Paitsi uskomattoman mahtavia lapsia.
Tämä sama voidaan soveltaa myös kaikkiin muihin opiskeluvaihtoehtoihin, eli ammattikouluihin, ammattikorkeakouluhin, opistoihin jne.
Voitaisiin siis ehkä toimia seuraavasti: kysytään niiltä 15 -vuotiailta tytöiltä, että aikovatko he hankkia lapsia ja jos aikovat niin annetaan heille mahdollisuudeksi mennä lyhyeen, elämään valmentavaan kouluun. Näin säätyy monet veroeurot kun naista ei turhaan tarvitse kouluttaa. Näin päästäisiin myös päivähoitokeskustelusta eroon. A) joko lapsia ei olisi tai B) Kaikki äidit ovat onnellisina kotona.
Ja kuten sanoin, ymmärrän ajatuksen sekopäisyyden. Kuitenkin kun nyt käytän omiin opiskeluihini ihan riittävästi aikaa yhdestä ihmiselämästä niin ajattelisin, että voisin tehdä sillä vähän rahaakin. Ja maksaa sitten koulutukseni takaisin valtiolle tuloverojen muodossa. Tai sitten voin jäädä kotiin lapsen kanssa ja käyttää hieman lisää valtion rahoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itte joskus pohdin hommaa silleesti, et kun ei oo lapsii, niin niistä ei tuu murhetta. Mikäli iskee kauheesti lapsi kuume, niin menee kylään missä vinkuva tenava purkautuu metelöimällä... laskee lapsi kuume kummasti. Vinkumisen lisäski on just PÄIVÄHOITO ja hakemisesta pitää sopii ja ihan ilmasta lapsen hommaaminen ei oo. Mailmassa on muutenkin LIIKAA ihmisii ja lisää tulee kokoajan. On EKO-TEKO jättää lapsi tekemättä tämmöseen tuhlaavaan yhteiskuntaan. Naiset tosin tuppaa painostaa hankkii kakaroita, mutta onneksi siihen ei riitä pelkästään tämän puolen päätös. Mikäli naaras ei ola halukas lapsettomuuteen on aika vaihtaa akka toiseen. Käkättävä akka myös kuuluu ihan toiseen perheeseen möyryymään ja pomottaa.
minunkin mielestä naiset synnyttää nykyään liian vanhana,koska ura on heille kaikki kaikessa..lapset on vähemmän tärkeä..juuri tuo että nuorena saa lapset olisi parempi vaihtoehto..sen jälkeen on hurjasti aikaa vielä uran hakemiseen..Mikkosen rouva on oikeassa.lapset ensin sitten jotain turhamaista uraputkia..ellei sitä tajuta on AIVAN TURHA TEHDÄ LAPSIA YKSINÄISYYTEEN KOTONA.annetaan maahanmuuttajat tehdä lapsia,he kyllä hoitaa niitä...
Niinpä. Toisin sanoen naisilta on koulutus evättävä, koska hän on pelkkä menoerä ja tekee kuitenkin "vain" lapsia. Toisaalta, kuka hoitaa näitä miehiä kun he ovat tutisevia vanhuksia laitoksissa, jos eivät koulutetut ja alipalkatut naiset.
Näinhän naisista on kautta aikain ajateltu ja siksi perheetön nainen on ollut lainsuojaton, koska hänet on määritelty vain ja ainoastaan suhteessaan mieheen. Ei olla vaivattu päätä ennen Miina Sillanpäitä ja muita oikeustaistelijoita, että naisen on elätettävä itsensä vaikkei menisi naimisiin ja eläisi palkattomana kotiorjana. Naista ei ole ollut olemassa yksilönä kuten mies on ollut - miehen elämällä on ollut itseisarvo, eikä välinearvo, kuten naisella. Jotkut miehet, kuten Timo Mikkonen kaipailee entisaikoja, jolloin sentään nainen oli riippuvainen kotiorja, jota saa simputtaa ja laittaa kärsimään omista luonteen puutteista.
Sen sijaan että naiset joutuvat kärsimään lastenteon eli uusien veronmaksajien tuottamisesta, olisi miehet saatava vastaamaan perhekuluista myös.
Toinen vaihtoehto on se, että naiset lopettavat lasten hankkimisen, koska vastuu jakautuu näin epäoikeudenmukaisesti. Miehet ovat isiä, ja vastuu myös heille.