Elämä yllättää ja kohtaat sielunkumppanisi, mutta uskaltaisiko ottaa askeleen kohti tuntematonta... Onko se ystävyyttä vai jotain syvempää?
sielunkumppanuus...
:)))
52040
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..ja katsot minne se elämä vie! Minä ainakin ajattelen niin, että päivä kerrallaan eläminen on sitä oikeaa elämää... ja on niin hienoa myöntää se!
Se ei elä täysillä, joka pelkää. Onnea matkaan! :)
kohtaavat hetkeksi - ja jatkuvat taas eri suuntiin. Sielunkumppanuutta voi olla monenkin kanssa. Se on sanatonta yhteisymmärrystä, jossa on hyvä olla.
löytää yllättävästäkin ihmisestä, esim. itse sattumalta tutustuin viime vuonna 15-vuotiaaseen poikaan jonka koin heti sieluntoveriksi, ja itse olen kohta 27v. nainen :) Ja siis silkkaa TOVERUUTTA ja yhteisymmärrystä, turha siellä ihmetellä ;)
On se jännää kun jonkun kanssa tulee ensihetkestä toimeen ja on tavallaan semmonen sanaton yhteys...sen näkee muuten jotenkin silmistä.
totta eikä sitä kannata sen enemmäksi laskea.
On upeaa kun sitä löytää täysin erilaisista ihmisistä. Joillakin vain homma sujuu yhdessä ja joillakin ei.
Mielestäni sinun kannattaa tarttua tilaisuuteen, sillä eihän todellista sielunkumppania joka päivä kohtaa. Mutta kun kohtaa, niin sen tuntee heti sisimmässään että nyt kolahti.