Mihin valtio-oppiin?

subventio

Terve kaikki,

Mihin yliopistoon olisi helpoin päästä sisään lukemaan valtio-oppia. Mitä olen numeroita ynnännyt, niin viime vuonna ero sisäänpääsyprosenteissa ei Tampereen, Turun ja Helsingin välillä ollut mitenkään merkittävä. Jostain syystä kyllä oli myös pienimuotoista romahdusta hakijamäärissä. Jyväskylä vaikuttaisi hiukan helpommalta prosentin perusteella ja Lappi helpoimmalta.

Onko nyt kuitenkin sitten niin, että kaikki valtakunnan yliälyköt hakevat Helsinkiin ja sinne normaaliälyisen on turha edes yrittää? Olisiko muut opiskelemaan hakevat enemmän samalla viivalla sitten muualla ja tätä kautta mahdollisuus sisäänpääsyyn itseasiassa prosentuaalista lukua korkeampi?

10

2749

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • opiskelijasetä

      Helpoin päästä... vaikea sanoa, pitää vain yrittää. Mutta kannattaisi sen sijaan pohtia ja strategisoida, että minne hakee. Siis kannattaa miettiä sen pohjalta minne kannattaisi hakea, jotta pääsisi sisään ja opiskelemaan. Toisaalta voit ottaa huomioon myös sen, että haluatko opiskella jotain tiettyä aihealuetta, koska eri yliopistoissa on erityisiä painoalueita valtio-opillisessa tutkimuksessa, toisessa voidaan painottaa peliteoriaa ja toisessa voidaan painottaa poliittista osallistumista. Lisäksi kun tekee päätöksiä, niin kannattaa pohtia millaisessa yliopistossa haluaa opiskella. Tampere on esimerkiksi kuuluisa sen vasemmistolaisesta taustasta, ja se osittain näkyy myös edelleen, vaikka Tampereen yliopistossa on noussut nykyään paljon johtavia kokoomuslaisia poliitikkoja ja tulevia politiikan johtohahmoja, esimerkiksi Jyrki Katainen on valmistunut Tampereelta.

      Vertaile, strategisoi ja tee päätös. Lisäksi on oikeutettua epäonnistua, sillä tuskin moni onnistuu ensimmäisellä kerralla. Jos haluat tukea jotain tahoa sinun hakiessa pääsykokeeseen, esimerkiksi sosiaalista tukea hakeaksesi tai hahmotelmaa kokonaisuudesta, niin kannattaa mennä joko ainejärjestöjen valmennuskurssille tai yritysten valmennuskursseille. Erona näillä siis on se, että rahat menevät toisessa yritykselle ja toisessa ainejärjestölle.

      Eri tiivistettynä: kokeile ja tee virheesi. Ota myös niistä opiksi, älä jää niitä turhaan vatvoomaan. Itse abina muistan saman ahdistuksen ja et ole ainoa.

      Suosittelen myös sen jumaluuden tappamista yliopisto-opiskelusta; kun sinne pääset, voit todeta, ettei se mitään niin "elämää suurempaa" ole. Itse koin samaa pääsykoekirjaa kohtaan, jotain raamatullisia ominaisuuksia sen kohtaan. Vaikka se sisältääkin paljon valtio-opillista teoriaa ja paljon viisasta tietoa, se on silti vain kirja. Lisäksi jos mahdollista, mene istumaan ja katselemaan yliopistoa, niin ettei se tunnu mitenkään "erikoinen", vaan ihan vaan yliopisto.

      Lisäksi josset pääse niin kannattaa mennä avoimeen tai muualle opiskelemaan, tai sitten kulutat kaikki voimavarasi pääsykoekirjaan hakiessasi toiseen kertaan.

      Oletan kuitenkin, että olet muutenkin kiinnostunut valtio-opista, etkä hae vain siksi, että pitäisi vain saada jokin tutkinto kasaan, vaan että sinulla on se jokin voima ja tahto tutkia politiikkaa ja ymmärtää sitä. Kannattaa myös pohtia HALUATKO TODELLA opiskella tätä? Mikä sinua ajaa? Voit löytää helpomman alan esimerkiksi teknillisellä tai muulla tieteen saralla.

      Pohdi, vertaile ja tee päätös. Jossei onnistunut, kertaa ja ota opiksi, sen jälkeen takaisin kohtaan Pohdi ja eteenpäin.

      Abivuosi on muutenkin niin sekavaa aikaa elämässä, jossa asiat muuttuvat nopeasti niin radikaalisti, ettei sitä oikein tajua, kunnes vasta kun istut opiskelijakämpässäsi, ajatellen, että kuinka nopeasti tänne oikein päädyin.

      No toivottavasti vastaus kelpasi, oli hieman omaa angstiakin mukana, mutta kuitenkin. :P

      • katainen

        on valmistunut jyväskylästä.


      • subventio

        Kiitos hyvistä pointeista.

        Abina olin joskus esihistorialliseen aikaan. Nyt olen jo 30-vuotias. Amk-insinöörin tutkinto on tehtynä, mutta tuo koulutus oli juuri sellainen kohtalon oikun heittämä, puoliväkisin tehty eikä ole se omin juttu.

        Nyt vielä kun henki pihisee, voisi lähteä lukemaan sellaista alaa joka oikeasti kiinnostaa.

        Siksi olisi hyvä tietää mihin hakee, koska joka yliopistossa on oma pääsykoekirjansa, enkä usko että pääsen sisään mihinkään, jos luen useampaa kirjaa. Tuon Berndtsonin (Helsinki) kirjan olen jo melkein läpi lukenut.


      • jiikoosda
        katainen kirjoitti:

        on valmistunut jyväskylästä.

        Jyrki Katainen on valmistunut Tampereen yliopistosta.


      • moneen paikkaan
        subventio kirjoitti:

        Kiitos hyvistä pointeista.

        Abina olin joskus esihistorialliseen aikaan. Nyt olen jo 30-vuotias. Amk-insinöörin tutkinto on tehtynä, mutta tuo koulutus oli juuri sellainen kohtalon oikun heittämä, puoliväkisin tehty eikä ole se omin juttu.

        Nyt vielä kun henki pihisee, voisi lähteä lukemaan sellaista alaa joka oikeasti kiinnostaa.

        Siksi olisi hyvä tietää mihin hakee, koska joka yliopistossa on oma pääsykoekirjansa, enkä usko että pääsen sisään mihinkään, jos luen useampaa kirjaa. Tuon Berndtsonin (Helsinki) kirjan olen jo melkein läpi lukenut.

        Ehkäpä jossain tärppää. Itsekin tulin yliopistoon lähes kolmekymppisenä. Lue paljon pääsykokeisiin, sillä tässä iässä ei enää lukiotodistuksia lasketa osana arviointia. Mielestäni yliopistoon pääsyllä (tiedekunta kuin tiedekunta) ei ole paljoakaan älyn kanssa tekemistä. Sen sijaan kova työ (eli lukeminen) näyttelee pääasiaa. Ns. "normaaliälyinen" pääsee mihin tahansa, jos on motivaatiota ja yritystä. Tietenkin toisilla on elämässään aina paremmat lähtökohdat kuin toisilla. Eli ns. alemmalta kipuavan on tehtävä enemmän töitä kuin niiden, jotka tulevat huippukouluista, jossa opiskelija-aines koostuu varakkaiden ja koulutettujen vanhempien lapsista.He ovat saaneet aivan erilaisen pohjan kuin vähemmän koulutettujen lapset. Mutta kaikki pääsevät, jos vain jaksavat uskoa ja tehdä töitä unelmiensa eteen:)!


      • subventio
        moneen paikkaan kirjoitti:

        Ehkäpä jossain tärppää. Itsekin tulin yliopistoon lähes kolmekymppisenä. Lue paljon pääsykokeisiin, sillä tässä iässä ei enää lukiotodistuksia lasketa osana arviointia. Mielestäni yliopistoon pääsyllä (tiedekunta kuin tiedekunta) ei ole paljoakaan älyn kanssa tekemistä. Sen sijaan kova työ (eli lukeminen) näyttelee pääasiaa. Ns. "normaaliälyinen" pääsee mihin tahansa, jos on motivaatiota ja yritystä. Tietenkin toisilla on elämässään aina paremmat lähtökohdat kuin toisilla. Eli ns. alemmalta kipuavan on tehtävä enemmän töitä kuin niiden, jotka tulevat huippukouluista, jossa opiskelija-aines koostuu varakkaiden ja koulutettujen vanhempien lapsista.He ovat saaneet aivan erilaisen pohjan kuin vähemmän koulutettujen lapset. Mutta kaikki pääsevät, jos vain jaksavat uskoa ja tehdä töitä unelmiensa eteen:)!

        Ainut mikä minua tuossa moneen paikkaan hakemisessa arveluttaa, on se, että kun nuo pääsykoekirjat eivät ole samat missään. Panostamalla yhteen paikkaan ehtii lukea kirjan esimerkiksi 9 kertaa, mutta jos hakee vaikkapa kolmeen paikkaan, niin jokaisen kirjan ehtii lukea vain 3 kertaa.

        Kiitokset kaikille vastanneille.


    • Valtsikkalainen

      Katso järjestetäänkö eri yliopistojen pääsykokeet eri päivinä. Hae useampaan kuin yhteen. Niin minäkin tein ja pääsin kahteen yliopistoon, joista valitsin tietenkin Helsingin. Oli paljon turvallisempi olo pääsykokeissa ja vähemmän paineita kun oli lupa epäonnistua toisessa kokeessa.

      Sisäänpääsyprosentit eivät kerro yhtään mitään (tai kertovat jos ollaan pikkutarkkoja, mutta hakijan ei kannata kiinnittää niihin huomiota). Vaikka kahden alan tai kahden tiedekunnan sisäänpääsyprosentit olisivat samat, se ei silti tarkoita samaa vaikeustasoa. Pitää katsoa kokeen luonnetta, alan ja yliopiston suosiota, hakijatyyppejä jne. Monet yhteiskuntatieteelliset aineet ovat suosittuja ja pyrkijöissä on paljon perusteinejä, jotka ovat vain kokeilemassa, eivät ole päntänneet ahkerasti tai ovat muuten vain lahjattomia.

      Kun otetaan huomioon suomalaisten ÄO-keskiarvo, ÄO-jakauma, väkiluku ja yliopistoihin pyrkivien määrä, niin on matemaattinen väistämättömyys, että pyrkijöiden ja jopa sisäänpääsevien joukossa on valtavasti lahjatonta ainesta. Suomessa nyt vain ei ole näin paljon älykkäitä ihmisiä, mainitsemistasi "yliälyköistä" puhumattakaan. Tämän takia matala sisäänpääsyprosentti antaa pääsykokeesta liian vaikean kuvan. (Opetuksen tasoakin joudutaan laskemaan, joten yliopistolta ei kannata odottaa liikaa. Mikään nerojen koulu tämä ei ole. Nerot erotellaan sitten myöhemmin akateemisella uralla.)

      Jos olet fiksu, pääset kyllä sisään sinne minne haluat. Älä pelottele itseäsi "yliälyköillä" ja sisäänpääsyprosenteilla.

      • ...........

        Itse olen Turkuun viime vuonna päässyt. Mitä tohon hakijamäärien romahdukseen tulee, niin ainakin täällä tuli viime vuonna uudistus jonka mukaan opiskelijaksi tahtova saa hakea ainoastaan yhteen VTM-tutkintoon (tutkintonimike sisältää siis valtaosan yhteiskuntatieteellisen aineista) kerrallaan eikä hakea esim. sekä valtio-oppiin että poliittiseen historiaan. Eli nuo hakijamäärät tuskin tulevat merkittävästi edellisvuodesta nousemaan.

        Valtio-opin opiskelu on tietääkseni kaikkialla aika samanlaista kirjatentteihin osallistumista ja se oikea osaaminen ja tietotaito pitäisi hankkia itsenäisesti "koulun ulkopuolella". Sen verta filosofisia nuo kirjat ovat että niiden perusteella en kyllä työelämään juoksisi.

        Riippuen siitä missä asut niin itse suosittelisin Helsinkiä ihan sen takia että alan kesätyöpaikat yms. löytyvät lähes kaikki sieltä. Turussa ja Tampereella kun ei pahemmin noita poliittisia virastoja ole. Tosin kyllähän tuo juna Helsinkiin aina kulkee.

        Kävin sekä Turun että Tampereen pääsykokeissa ja Turun oli huomattavasti helpompi ja ensimmäisellä kerralla mentiin sisään. Jälkimmäinen vain vaati kirjan hyvää muistamista ja Tampereen pääsykokeen tehtävät taas olivat soveltavia. Helsingin pääsykokeesta minulla ei ole kokemusta.

        Jos luet Turkuun niin varo Hakovirran kirjan tokaa kappaletta joka on niin sekava että vaikka kirja on ollut jo lähes vuosikymmenen pääsykoekirjana niin kertaakaan kyseisestä kappaleesta ei ole kysymystä tehty. Niin paljon kirjailija itse sekoittaa asioita. ;-)


    • hmmm pohditaas vähän

      Jypissä opetus on politiikan filosofiaa ja erityisesti käsitteiden tulkinta on täällä tärkeässä asemassa. Opiskelen myös Tampereella ja kävin huvikseni myös siellä parilla valtsikan luennolla, luentojen sisältö oli oman näkemykseni mukaan mielekkäämpää ja käytännöllisempää kuin Jypissä. J:ssä on hyvin persoonallisia luennoitsijoita...

    • dghfgjfgj

      ihan perus kasin oppilaana pääsin kirkkaasti stadiin, kunhan luin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      78
      1805
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1689
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1514
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1194
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1193
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1182
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1136
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1119
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1114
    Aihe