Vittuileva vaimo vie voimat

Huh, alku kuulosti niin tutulta, että luulin oman mieheni kirjoittavan. Ihan oikeasti säikähdin. Nyt pitää tavallisuudesta poiketen kirjoittaakin anonyymisti.

Jos vaimo vittuilee, niin miksette eroa? Voi olla, että hänelläkin on ollut omat odotuksensa liittonne suhteen, ja hänkin saattaa olla pettynyt ja epätoivoinen. Vaikea sitä on toisen pysyä hyväntuulisena, jos kumppani on kuin myrkky. Olotilat tarttuvat. Ja epäilisin tilanteeseen liittyvän aika paljon taloudellista epävarmuutta, joka ei yhtään helpota tilannetta.

Olin paska, ja heitin mieheni pihalle. En ole vahvoilla itsekään, mutta lemmikin hankkiminen tulee halvemmaksi kuin ison miehen hoito. Omani on muutaman kuukauden töissä, irtisanoutuu pikaisesti, ja on taas vailla mitään sosiaaliturvaa ym. Nyt irtisanoutui viimeisen kerran, en huoli miestä enää kotiin. Yksin pärjään paremmin.

Katson, että olimme pikemminkin kämppiksiä kuin avioliitossa. Jos kämppis ei suorita osuuttaan velvoitteista, niin se saa lähteä. Aika vaikeaa sitä on kestää vuositolkulla äärimmäisen rakastuneena, jos kumppani on yhtä lämmin ja läheinen kuin toissa kesänä kuollut lahna. Avioliitto on kaksisuuntaista toimintaa.

Kokeiles antaa vaimollesi linkki tähän tekstiin ja kato miten reagoi. Tuskin sulla ainaka sen suhteen on mitää hävittävää.

niin voimia sulle,elä usko vaimoasi,ja hänen panettelua,usko itseesi,sinä olet yhtä arvokas kuin kuka tahansa,ei se arvo ole kiinni työssä tai ei.Jos ette tule toimeen ,eroa ja elä omaa elämääsi.Jos lapsia,tilanne ei ole heillekään terveellinen,jos vaimo haukkuu lasten kuullen.Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää

Minäkin toista kertaa jo pilleripyörityksessä. Nyt ollut kohta 1,5 vuotta eikä hirveesti valoa missään näy. Lääkityksenä nyt Efexor Depot 375mg/pv tarvittavat rauhoittavat ja nukahtamislääkkeet.

Tuo lyttääminen on ja on ollut tuttua mullekin suurinpiirtein koko ikäni.
Oikeastaan vaimoni oli ainoita, joka ei vittuillut mulle suoraan päin näköä. Hän vain oli jättänyt eroanomuksen ja ostanut itselleen oman asunnon varoittamatta edes yhtään. Eräänlaista vittuilua kyllä sekin on, mutta... ota noista selvää.

Mulla ei "onneksi" pyssyä ole sillä joku täältä maan pinnalta olisi jo kadonnut. Minä itse tai joku muu.

Keskittymiskyky täysin nollassa ja muistista ei oikeastaan kannata puhuakaan.
Ajatukset pyörivät jossain hyperavaruudessa, josta en itsekään tajua yhtään mitään.

Melkein kukaan ei pidä yhteyttä puhumattakaan, että tukisivat asioissa ja siksi en itsekään enää jaksa olla yhteydessä kehenkään.

Yhden pienen "positiivisen" asian vaan sulle kerron jos mahdollisesti tämän jaksat lukea... ET KUITENKAAN OLE AINOA, JOLLA ON ONGELMIA.

Toivottavasti helpottaa!

Näytä vaimollesi tämä viestisi, jonka juuri kirjoitit. Ehkä se auttaa ymmärtämään. Jos vittuilu jatkuu, niin miksi ihmeessä et ottaisi eroa huonosta vaimosta? Ehkä saisit siitä sopivan boostin elämääsi? Aloittaisit kaiken alusta ja olisit tekemisissä vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa haluat olla.

Masennukseen yleisesti auttaa liikunta ja muut mukavat harrastukset. Lisäksi masennuksen täsmälääkehoito on tehokasta.

Tsemppiä, nuori mies. Ei ole todellakaan liian myöhäistä aloittaa alusta.

paska vm. 91.
Koko mun elämän ajan mua ollaan vaan haukuttu, syrjitty, pilkattu ja isä on pahoinpidellyt mua pienestä lapsesta saakka. Mua ei ikinä olla hyväksytty joukkoon. Minäkin vaan haluaisin eroon tästä kaikesta ja kaikki haluaa eroon musta. En tiiä mihin mun pitäis uskoa ja mitä mun pitäis ajatella. Kaikki haluaa että kuolen.
Mut kysymys kuuluu ollaanko mitättömiä paskoja sittenkään? Entä jos ei ollakkaan vaan muut haluaa että oltais mitättömiä paskoja? Välillä sitä ei tiiä mitä pitäisi ajatella tai mihin pitäisi uskoa.
Mut ei tehä silti itsemurhaa ollaan taistelijoita eikä luovuttajia, jooko?

Ovatpa sinun läheisesi kylmiä ihmisiä. Jos/kun ihminen sairastuu, silloin sitä välittävää tukea tietenkin juuri tarvitaan. Luin kertomuksesi, ja ihmettelen, miksi jaksat katsella/kuunnella moista? Onko kysymys rahatilanteesta, vai muista asioista? Tuollaisessa elämäntilanteessa, kun tarvitsisit valtavasti tukea, etkä sitä läheisiltäsi saa, niin eikö olisi parempi etsiä uusia tuttavuuksia. Eihän tuollaista jaksaisi terveenäkään kuunnella. Vielä löytyy paljon ihmisiä, jotka tosissaan välittävät toisistaan. Itsekkin olen kolmen psyykkisesti sairaan "tukihenkilönä", eikä tulisi mieleenkään heitä haukkua ja arvostella. Nämä ihmiset ovat läheisiäni, ja autan heitä elämässä eteenpäin mielelläni. Jokainen hyvä päivä lämmittää omaakin mieltäni. Olet kokenut kovia, ja itsetuntosi on latistettu. Älä anna periksi, äläkä luovuta, ei sinun tarvitse kenellekkään mitään todistella. Päivä kerrallaan, ja hoida/välitä itse itsestäsi, se on kaikkein tärkein asia. Nämä samat asiat myös sinulle nuori kaveri, joka kirjoitit ongelmistasi. Toivottavasti löydätte ihmisiä, joille voitte jutella, ja kertoa omista asioistanne, myös ongelmista. Tsemppiä, kyllä se elämä siitä kirkastuu.

Vaimon viha. Niin se meilläpäin tunnetaan . 25% parisuhteista päätyy eroon naisen vilkkaan mielikuvituksen seurauksena. Kovin epäreilua meille miehoille, voi veljille.

Komppaan että melko paskaa on kun ainakun kohtaa vaimon niin alkaa pikkutarkka läpikäyminen mikä kaikki on mennyt väärin, sillä ei ole väliä mitä olet tehnyt, siivonnut talon, vaihtanut renkaat, pessyt ikkunat, käynyt kaupassa, pessyt pyysit ja kuivattanut tai pessyt matot. Puhumattakaan jos olet johonkin lapsille antanut luvan. Tämä siis myös silloin kun sinulle on annettu lista mitä tehdä ja teet sen pilkulleen niinku pitää niin kaikki on päin vittua mutta vain vaimon mielestä, siis kaikki on vähintään hyväksyttävällä tasolla tehty kenen tahansa muun mielestä. Kait se on 40v super vaihdevuodet alkaneet itsehän laitan napit korville ja alan kuunteleen musiikkia ensimmäisen 20min tulkutuksen jälkeen, ei sieltä mitään järkevää kuulu kuitenkaan.

Ei ole varmaan kenenkään vaikeaa arvata, minkä takia sinkkuna on kamalan kiva elää ?
Huomattavasti rauhallisempaa elämää, ei ole kukaan kyselemässä ja arvostelemassa.