Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

Miehen haluttomuus

Keinot alkaa olla vähissä ja mieli maassa.
Miesystäväni haluaa hyvin harvoin tehdä yhtään mitään sängyn puolella, aina on jotain selittelyä vaan, muka "väsymys" tai "kiire" tai joku tosi huono selitys. Joka päivä hän sanoo, että huomenna sitten. (koskahan se huominen on ?)
En jaksaisi todellakaan olla mikään vonkaaja joka helvetin päivä, mutta jos en ikinä tekisi aloitetta, emme harrastaisi varmaan ikinä seksiä !

Asia vaivaa mua TODELLA paljon. Olen mielessäni vatvonut asiaa ties kuinka paljon, ja koko ajan tulee vain ahdistuneempi olo. En usko, että se johtuu mistään stressistä (hänen elämänsä on vieläö suht. helppoa, kun ei ole työelämäänkään siirtynyt.) Eikä kyse ole pettämisestä tai jostain masturbointi-pakkomielteestä.
Hän ei ole koskaan suostunut sanomaan mulle, miksei halua. Selittelee vain jollain epämääräisillä tekosyillä. Olen yrittänyt jankata ja puhua asiasta vaikka kuinka usein, tuloksetta. Nykyään aihe saa jo molemmat vihaiseksi. Hän ei halua puhua, minä jankutan vaan.
En osaa tarkkaa aikaa sanoa, mutta tätä on jo jatkunut ainakin vuoden, kyse ei ole mistään ohimenevästä ajanjaksosta. Siis tottakai aina silloin tällöin tapahtuu, mutta harvoin. Ja silloinkin musta tuntuu, että olen ainoa osapuoli, joka haluaa ja että miesystäväni tekee sen vain miellyttääkseen edes joskus minua tai välttyäkseen riidalta. En siis itsekään nauti siitä, koska se tuntuu jotenkin väkinäiseltä.
Mulla on todella paha mieli aina, kun hän kieltäytyy. Mietin vain, mikä minussa on vikana ja etsin vikoja itsestäni, vaikkei sekään mitään auta. Oon vaan niin neuvoton, kun en todellakaan tiedä mistä tässä on kyse.
Me ollaan vielä nuoria ja tässä vaiheessa pitäs olla vielä aktiivisia! Miesystävälläni ei ole mikään huono fyysinen kunto eikä hän ole ylipainoinen, joten siitäkään ei voi suoraan etsiä syitä esim. testosteronin vähyyteen.
Auttakaa! Kertokaa, mitä mun pitäisi tehdä ja jos teillä on omakohtaisia kokemuksia. Asia on meidän suhteelle ongelma ja yleisin riidan aiheuttaja, eikä puhuminen ihan totta enää auta.
11980
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

miehesi käy vieraissa Ja sitähän sä et voi tietää, tekee sen salassa tietenkin. Taikka sä et enää yksinkertasesti kiihota sitä. Oletko lihonnut? tai oletko muuten ylipainoinen?

Äänestä
  • En oo lihonnut enkö oo ylipainoinen, ennemmin ali :D
    Ja tunnen 3 vuoden seurustelun jälkeen hänet niin hyvin, että huomaisin kyllä jos hän olisi pettänyt. Huonoksi omaksi tunnoksi kutsutaan.

    Muuten menee siis hyvin, joten ei mistään kyllästymisestä pitäs ees olla kyse..

    Äänestä

  • neuvotonn kirjoitti:

    En oo lihonnut enkö oo ylipainoinen, ennemmin ali :D
    Ja tunnen 3 vuoden seurustelun jälkeen hänet niin hyvin, että huomaisin kyllä jos hän olisi pettänyt. Huonoksi omaksi tunnoksi kutsutaan.

    Muuten menee siis hyvin, joten ei mistään kyllästymisestä pitäs ees olla kyse..

    oon mäki ollu parin muijjan kanssa eikä emäntä tiedä mitään. kuitenki 8-9v suhdetta takana.

    Äänestä

  • neuvotonn kirjoitti:

    En oo lihonnut enkö oo ylipainoinen, ennemmin ali :D
    Ja tunnen 3 vuoden seurustelun jälkeen hänet niin hyvin, että huomaisin kyllä jos hän olisi pettänyt. Huonoksi omaksi tunnoksi kutsutaan.

    Muuten menee siis hyvin, joten ei mistään kyllästymisestä pitäs ees olla kyse..

    Ikuisuuskysymyksiä kun halut ei kohtaa!! Meillä se vaan on toisin päin eli muija pihtaa ja minä vonkaan (tietysti olen yrittänyt kaikilla klassisilla illallis, kukka yms. jutuillakin).
    Itsekkään en ole lihonut tms. fyysisesti muuttunut vaan päinvastoin aloin vuosi sitten tosissani hoitamaan kuntoani uudelleen. Alan kohta käydä vieraissa ja sithän tääs uhde kohta päättyykin viiden vuoden jälkeen!? Mut tuska on nytkin aika kova ja ku vehkeetkin vielä pelittää!
    miäs 43v.

    Äänestä

Tarkoitus ei ole varsinaisesti kritisoida, mutta vähän tässä on taas tämä "vika on vain toisessa"...

Mutta tunnistan tilanteen. Olin kerran tilanteessa, jossa nainen ei halunnut seksiä, ei suostunut puhumaan siitä (tai myöntämään tilannetta) jne. Lopulta (melkein vuoden kun sitä oli jatkunut) istutin hänet tuolille sanoin, että tämä suhde päättyy tähän. Sitten kun itkeminen siitä loppui niin ensimmäistä kertaa hän suostui oikeasti puhumaan asioista. Ei se suhde siihen päivään loppunut. Eikä seksielämä lopulta korjaantunut kuitenkaan. Tarvittiin tuon tason "isku päin naamaa" ennen kuin se toinen pystyi saamaan päähänsä, että kyse oli ihan oikeasta ongelmasta.

Äänestä

Hei,

tuo sun tekstisi oli aivan juuri niinkuin mun kirjoittama. Ajattelin, kun tulin tänne keskustelupalstalle, että kirjoitan tänne aiheesta koska mietin kuten sinäkin asiaa jatkuvasti.. Sitten ihmettelin.. hei täällähän tämä asia jo on valmiiksi kirjoitettuna. Voi kun tulis jotain järkeviä vastauksia tähän hommaan. Olisko jotenkin työttömyys, koska minunkin mieheni on työtön ja minä olen työssä käyvä. Muuten meillä ihan sama, että ei pitäisi olla mitään pettämistä, kun ei edes käy missään, minä olen kyllä nyt vähän lihonut, mutta en ole lihava, lihonut siksi kun syön masennukseeni, kun ei ole edes seksiä.. huono homma :(

Äänestä
  • siihen vaikuttaa. Ite työtön ollu pitkään ja emäntä töissä mut seksiä kyllä tulee melkeen jokapäivä harrastettua vielä 9v suhteen jälkeen.
    Pikku piristykset tuonu kyl uutta puhtia niinku oon ns..kaverin antanu touhuta muijjan kanssa. varmaan tulee taas tossa kohta käymään ja livahdan naapuriin ja emäntä sillävälin touhuilee ;)
    saatan mennä vilaseen ikkunan taakke se on melko kiihottavaa..

    Äänestä

Selityksetkin on kuin meidän makkarista lisättynä tietysti menkat. Olemme olleet yhdessä kohta parikymmentä vuotta ja voin kertoa, että tilanne ei tule korjautumaan ajan mittaan ainakaan paljon. Totuus on yksinkertainen: toisia panettaa vähemmän ja toisia enemmän. Ei miehessäsi ole mitään vikaa, sitä vaan panettaa vähemmän. Jos joku keksisi ongelmaan ratkaisun, sille kuuluisi parisuhteiden nobel-palkinto.

Sinulla on ainakin kolme vaihtoehtoa: lopettaa suhde, hankkia panokaveri tai yrittää nauttia siitä mitä nyt on. Suosittelen viimeistä vaihtoehtoa. Viettele miehestäsi, pukeudu seksikkäästi, kehu jne...Jos pääsette keskusteluyhteyteen, kysy millaista seksiä hän haluaa. Jospa saisit innostumaan hänet seksistä. Riitelemällä asia ei ainakaan tule korjautumaan. Jaksamista ja kärsivällisyyttä sinulle:)

Äänestä

ainakaan ala vongata miehesi on kyllääntynyt samanlaiseen seksiin.teeppä nyt niin jotta unohda sänky ja tee aloite jossain muualla vaikka autossa matkalla jonnekkin ,tai sitten kotona mutta aivan eri tilanteessa kuin aiemmin ja muutaman kerran jölkeen jos lykästää niin ota sitten puheeksi että onko seksi ollut jotenkin "tylsää" aiemmin kiun nyt tuntuu paremmalta ,ja tee kaikkea sitä mitä et aikaisemmin oo tehnyt älä kaihda mitään temppija jos nämä neuvot eivät tepsi niin miehesi on homo.

Äänestä

Kirjoituksessasi ihmettelit miehesi haluttomuutta. Minä miehenä voin puhua vain omasta puolestani. Olen siis itsekkin aika haluton sänkyhommiin vaimon kanssa. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, kun vaimo seksiä harrastettaessa vaimo on kuin lahna sängyssä. Ei mitään eri asentoja, ei eri paikkoja, ei kunnon esileikkejä. Se vain odottaa, että minä teen kaiken ja makaa sängyllä. Jonkun aikaa viitsinkin puutteessani tehdä kaiken, mutta nyttemmin olen antanut olla. Olen ajatellut, että jos ei kiinnosta yhtään osallistua hommiin, niin olkoon. Nyt se sitten kyselee, että mikä on ei kelpaa. Olen todennut vain, että mietippä sitä ja kehottanut miettimään omaa toimimattomuuttaan sängyssä.

Äänestä

Mulla on ihan sama ongelma mun tyttöystävän kanssa. Hän ei koskaan tee alotetta vaan itse joudun aina vonkaamaan ja tuntuu että hän harrastaa mun kanssa seksiä vaan miellyttääkseen mua. Mitään hän ei suostu kertomaan että miksi näin on. Eli ei mullakaan kovin hyvin mee.

Noh. Mutta tohon sun juttuun kommentoin sen verran että ite olin sellasessa suhteessa kerran jossa en halunnu seksiä kovinkaan paljoa. Siihen oli syynä se että en vaan tykänny naiseni ulkonäöstä. Muuten hän oli todella ihana. Hyvä luonne jne.. mutta en vaan tykänny hänen ulkonäöstä. Yritin vaikka kuinka ettei se häiritsisi ja haluaisin enemmän seksiä hänen kanssaan, mutta mikään ei auttanu. Niinpä sitten päätin erota hänestä kun en halunnut että hän kärsii asian takia. Eli en keksi tuohon sinun tilanteeseen muuta syytä kuin että poikaystäväsi ei tykkää sun ulkonäöstä :( Niin ikävältä kuin se tuntuukin ja tiedän että toi on tosi arka paikka. Mitään muuta ratkasua en keksi kuin että koitat saada ittes näyttämään jotenki paremmalta harrastamalla liikuntaa tms.. Tosin jos oot jo hyvässä kunnossa niin sit en osaa sanoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


neuvotonn kirjoitti:

Keinot alkaa olla vähissä ja mieli maassa.
Miesystäväni haluaa hyvin harvoin tehdä yhtään mitään sängyn puolella, aina on jotain selittelyä vaan, muka "väsymys" tai "kiire" tai joku tosi huono selitys. Joka päivä hän sanoo, että huomenna sitten. (koskahan se huominen on ?)
En jaksaisi todellakaan olla mikään vonkaaja joka helvetin päivä, mutta jos en ikinä tekisi aloitetta, emme harrastaisi varmaan ikinä seksiä !

Asia vaivaa mua TODELLA paljon. Olen mielessäni vatvonut asiaa ties kuinka paljon, ja koko ajan tulee vain ahdistuneempi olo. En usko, että se johtuu mistään stressistä (hänen elämänsä on vieläö suht. helppoa, kun ei ole työelämäänkään siirtynyt.) Eikä kyse ole pettämisestä tai jostain masturbointi-pakkomielteestä.
Hän ei ole koskaan suostunut sanomaan mulle, miksei halua. Selittelee vain jollain epämääräisillä tekosyillä. Olen yrittänyt jankata ja puhua asiasta vaikka kuinka usein, tuloksetta. Nykyään aihe saa jo molemmat vihaiseksi. Hän ei halua puhua, minä jankutan vaan.
En osaa tarkkaa aikaa sanoa, mutta tätä on jo jatkunut ainakin vuoden, kyse ei ole mistään ohimenevästä ajanjaksosta. Siis tottakai aina silloin tällöin tapahtuu, mutta harvoin. Ja silloinkin musta tuntuu, että olen ainoa osapuoli, joka haluaa ja että miesystäväni tekee sen vain miellyttääkseen edes joskus minua tai välttyäkseen riidalta. En siis itsekään nauti siitä, koska se tuntuu jotenkin väkinäiseltä.
Mulla on todella paha mieli aina, kun hän kieltäytyy. Mietin vain, mikä minussa on vikana ja etsin vikoja itsestäni, vaikkei sekään mitään auta. Oon vaan niin neuvoton, kun en todellakaan tiedä mistä tässä on kyse.
Me ollaan vielä nuoria ja tässä vaiheessa pitäs olla vielä aktiivisia! Miesystävälläni ei ole mikään huono fyysinen kunto eikä hän ole ylipainoinen, joten siitäkään ei voi suoraan etsiä syitä esim. testosteronin vähyyteen.
Auttakaa! Kertokaa, mitä mun pitäisi tehdä ja jos teillä on omakohtaisia kokemuksia. Asia on meidän suhteelle ongelma ja yleisin riidan aiheuttaja, eikä puhuminen ihan totta enää auta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu