ja sitten ne sortuu siihen klassiseen miehen ex vaimon haukkumiseen. Jos sekään ei riitä itsetunnon ylläpitämiseen, siirrytään miehen lasten haukkumisen. Mahtaa olla rankkaa vuositolkulla saada hyväksyntä mieheltä pelkällä hänen exänsä haukkumisella. Mikä parasta on huomata, että he tekevät sen melko ovelasti. Vinks vinks!!
Monelle uusikolle on ylivoimaista
myöntää heikkoutensa
21887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Näitä kun lukee ja oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että valitettavan usein se on toisin päin.
Exät vaan eivät voi hyväksyä loppunutta suhdetta ja jatkaa elämäänsä omillaan, vaan kaikki paska kaadetaan uuden puolison niskaan.
Nyksillä on vaikeaa, kun mies ei ota kantaa hänen ongelmiin mutta exää auttaa mielellään! Nyksät kaataa kaiken loan miehen perheen niskaan, kun itsellä ei ola mitään.
Pahan äitipuolen leiman saa helposti, vaikka yrittäis olla reilu ja rakentava. Siispä olen päätynyt olemaan se, jota ei heilautella millään tempuilla.
Menin mieheni kanssa naimisiin vauhdilla, koska olimme varmoja, että meillä on hyvä yhdessä. Ja onkin! Mutta mieheni lapset, teini-ikäiset, tietenkin boikotoivat häämme, heidät oli toki kutsuttu; sitten meni mielenosoituksessa melkein vuosi, ennen kuin tulivat edes käymään, silloinkin rahanhakureissulle. Olemme toki toivoneet, että tilanne paranisi, mutta seuraava episodi suhteiten luomisessa on ollut se, että miestäni odotettiin "tulemaan yksin", lapsen rippijuhlaan tai minne milloinkin, ja kun jokin asia ei mene exän mielestä puikkoihin, aina pahan mielen aiheuttajana olen minä, uusi vaimo. Ja selväksi on tehty, että eivät lapset minun kanssani halua olla tekemisissä vaan isänsä. Että olenkin lasten elämän pilaamisessa exän mielestä taitava! No, erilaisten vaiheiden jälkeen olen todennut, että kun pahan äitipuolen viittaa on niin kovin harteille painettu, niin olen myös sellainen: en anna enää itsestäni mitään, mitä en katso aiheelliseksi, ja miehenikin pysyy kotona, kun käskyjä yksinvierailuille tulee. Olemme perhe ja meitä ei eroteta millään "säädöillä". Meille saa tulla asiansa kanssa, jos osaa käyttäytyä, jos ei, niin sopii olla poissa. Rahaa annamme elatusmaksut ja se siitä. Lapset käyvät tietenkin harvakseltaan, mutta eipä siinä mitään, koska tietävät, että me emme mielistellä ja kaksikymppisillä heitä kylään houkuttele. Meillä menee mukavasti ja ne, jotka ovat katkeria, ovat sitä ihan omana valintanaan. Emme me pakota olemaan väleissä, jos sitä ei haluta. Emme myöskään aja pois, jos asenne perhettämme kohtaan on kohdallaan. Emme ole kovia, mutta kylläkin lujia. Minua ei yhtään hirvitä olla rajansa pitävä nyksä. En tarvitse mieheni lasten rakkautta ja hyväksyntää enkä matele heidän edessään. Se, että eivät hyväksy tosiasioita, on heiltä pois, ei minulta. Emme ota eroa lasten kapinan vuoksi. Nukumme yömme rauhassa.
sanotaan näin että jos lapset ei osaa omilla aivoilla ajatella sitä että jos isä/äiti saa uuden kumppanin ja ex yrittää sitten loputkin torpetoida.. niin minkäs teet..
meillä lapset viettää suuren osan ajasta ja osa asuukin. eikä äiti halua vaikeempaa osapuolta nähdä "liikaa" vaikka lapsi on rajojen kanssa mukava meidän luona.
meillä on asia taas niin päin että äidin poikaystävä ja lapsi ei tule toimeen keskenään joten äiti ei edes ole poikaystävänsä kanssa kun lapsi käy siellä..
mikä minusta on kyllä valitettavan väärin koska lapsi tulee minun kanssa mainiosti toimeen "pahan nyksän" joka häntä hoitaa ja rahoittaa:D (MUTTA koska se vaatii aikaa niin minusta äidin tulisi olla luonnollisesti poikaystävänsä kanssa sillonkin kun hankalampi lapsi siellä) koska eiväthän he ikinä voi tottuakkaan toisiinsa jos aina ko mies piileskelee..
ja koska exä on suurelta osalta kykenemätön täyspäisesti lapsiaan hoitamaan he ovat paljon meillä ja ex on ollut muutenkin "ihan kiltisti" eli ei mustamaalausta tms.
ja kaikille kyllä äiti on paras ihmisille joskus kaikki äidit ei vaan jaksa kykene toimimaan lapsen parhaaksi kuin hiukan ja iltalehti iltasanomat siinä oli juttu uusioperheestä jossa sanottiin myöskin että se äiti ei aina se paras..) vaikka toki jokainen äiti lapselleen se 1 ennenkun lapsi kasvaa ja huomaa jos jotakin paskaa puuhattu hänen mielellään uskoteltu höpö höpö asioita jne..
minkäänlaista apua.....ei halua edes pissata sinnepäin missä tuo ylilihava,ylensyönyt ex-mäskiläski kulkee.Meillä meneee nyt ihanasti kun päästiin mun avokin kakaroista ja akasta lopullisesti eroon.
ollaan nuorempia ja NÄTIMPIÄ kun te exät.
sitä elämässä pärjääkin :))
Terveisin se "vanha ja ruma" exä..
ja mene jo vihdoin hakemaan psykiatrista apua!!! vaikka me muut palstaa lukeneet ymmärrämme sinun kärsivän vakavista mielenterveysongelmista, niin sääliks käy niitä sun (onneks jo aikuisia) lapsia ja ex-miehesi sukulaisia. oletko oikeasti niin tyhmä ettet ymmärrä MIKSI mies lähti toisen naisen matkaan? oletko oikeasti niin tyhmä, ettet tajua ettei mies lähtenyt lasten takia ja hylännyt lapsiaan vaan SINUT. vinks vinks, olet vinksahtanut todella pahasti.
mä oon se uusi nuori ja tuore sun exälle...sä sitä hoitoo tarvit...ei mulla oo hätää kun sun exä elättää mua.
ootko sä nyt ihan tyhmä vai pitääks sullekkin rautalangasta vääntää... minä katkera exä??? sillehhän mun kommentti oli osoitettu! mä oon kans kuule uusi nuori ja tuore erään katkeran exän miehelle!
myöntää katkeruutensa kun mies lähtikin paremman naisen matkaan jolla on miehelle paljon muutakin tarjottavaa kuin levahtanut takamus ja muutama haiseva mukula jaloissa. mahtaa olla rankkaa vuositolkulla märehtiä omassa katkeruudessaan?
ps. mitä helvettiä sä jaksat märehtiä tota asiaa vielä uusperhepalstalla? ootko vähän yksinkertanen? no okei, tyhmä kysymys. kaikkihan me tiedetään että sä olet, etkä ihan vähääkään. vinks vinks!!
katkerat nyksät joutuukehumaan itseään, kun mies ajattelee exäänsä!
elä sinä vaan omissa haavemaailmoissasi jos se helpottaa oloasi. niin juuri, vaikka ex-mies löysi uuden naisen niin sinuahan hän ajattelee yöt ja päivät. just niin, oikeassa olet, heh heh... mä oonki aina sääliny naisia jotka on niin sälittäviä et pamahtaa paksuks pitääkseen ees yhden miehen. no, kuten varmaan huomasit niin eipä onnistunut siltikkään? voi että olet säälittävä tapaus. ja kysyn edelleen, mitä helvettiä sä riekut täällä UUSPERHEpalstalla???
Itsekin aikoinaan eronnut,mutta itselle mies totesi eromme aikaan että;"Kauniimpihan se sinä oot"..meillä vaan lopahti rakkaus.
Elimme ja olimme kuin sisar ja veli,vaikka olisi pitänyt kokea yhä rakkauden huumaa..sitä joka kihelmöi ja tuntuu vatsassa asti.
Lapsenikin oon aina pitänyt siisteinä,ja puhtaissa vaatteissa..joten eivät nuo oo epäsiistejä eivätkä haisekan.
Kauniita lapsia kaikki ovat.Saaneet vanhemmiltaan ns. hyvät geenit;)
Sittemmin menin naimisiin upean miehen kanssa..jolla myös lapsia,siitä syystä minäkin täällä Uusperheet palstalla joskus rustailen;)
Joten kait sitä meistä jokainen synnyttänyt nainen vähän johonkin suuntaan "leviää",ja iän myötä ihon elastisuus muuttuu toki,mutta ainakaan minua ei oo kukaan ikinä rumaksi nimitellyt..päinvastoin.
jokaiselle on vaan se sopivampi kun aina ei liitossakaan voi onnistua.
mutta aika paljon täällä exät ja nyksät toistensa kurkuissa ottaen huomioon että tuttava piirissä olen nähnyt aitejä jotka ei lapsista huolehdi:(
ja monet äidit tuntuvat ottavan omaan takkiinsa siitä. tajuamatta että kyse oikeasti voi olla äidistä joka oikeasti ei huolehdi (vaikka moni on oikeasti hyvä äiti:)) ps äiti itsekkin.
Meillä ei oo KAKAROITA RIESANA sun eksän kaa.Me vaan matkaillaan ja iloitellaan kun sä hoidat mun nyksän ex-kakaroita jotka hän on unohtanut ajat sitten sinun myötäsi.
tunteet kuumenee..ja siinä meneekin sitt puurot ja vellit sekaisin.
Katkera ja hysteerinen,eronnut nainen ei oo kelleen mukava,ei ees omille lapsilleen.
että "kuka on parempi kuin lasten oma äiti".
No, melko usein uusioperheissä se nyksäkin on äiti, eli on edellisestä liitosta lapset ja saattaa olla vielä yhteiset lapset.
Joten äitejä ollaan kaikki, exä ja nyxä. Eli parempia ollaan kummatkin.
haukkua muita.
...että mieheni ex-muija tekee tempauksia ja ylittää perheemme yksityisyyden rajoja siihen malliin, että mieheni on se joka haukkuu. Siinä on vain ex-muijalla joku outo suodatin ex-miestään kohtaan - aivan sama mitä se ex-mies hänelle sanoo, sitä ei kuunnella eikä uskota. Toisaalta, niinhän se oli avioliitonkin aikana, joten mihinkäs se siitä muuttuisi.
Joka tapauksessa, minä olen se, joka sanon miehelleni, älä siitä välitä, vaikka mitä sanoisi tai tekisi, ei hän silti vaikuta oikeasti siihen elämään, jota meidän perheemme elää.
Että meillä se on ihan mieheni, jolla menee ne hermot exäänsä aina välillä, ei siinä minua tarvita ollenkaan "ovelasti" toimimaan.
katkeruutta.