Hei! Tässä kun parivuotias oppii kovaa vauhtia puhumaan ja ihmiset ympärillä alkavat kiinnostaa, niin keskustelua syntyy väistämättä. Kun vastaan tulee esimerkiksi kehitysvammainen, ulkonäöltään poikkeava ihminen tai humppu, lapsi karjaisee heti isoon ääneen, mitä näkee ja pyytää tietysti äitiäkin katsomaan.
Suurin osa ihmisistä ymmärtää, että lapset ovat lapsia eikä varsinkaan pieniltä voi vaatia kovin salonkikelpoista käyttäytymistä. Mutta siltikään en pääse siitä häpeästä yli, kun lapsi karjaisee, että sedällä on iso maha. Tai että setä ei osaa kävellä oikein tms.
Miten toimitte tuollaisissa tilanteissa? Oletteko niin kuin ette kuulisikaan vai pyydättekö suorastaan anteeksi lapsenne käytöstä? Millaisia tilanteita teille on ylipäätään sattunut?
Lapsi kommentoi ohikulkijoita
57
3389
Vastaukset
- lapsi kommentoi?
Kadulla kun joku kävelee ohi? Kaupassa? Bussissa? Et kai sinä tällaisissa tilanteissa juokse ohikulkijaa kiinni ja pahoittele lapsesi käytöstä? Mielestäni sinun pitää siinä tilanteessa selittää lapselle, miksi se ohikulkija näyttää erilaiselta. Ihan yhtälailla kun lapsen ollessa pienempi olet osoittanut vaippaa ja sanonut että se on vaippa. Tai lamppu. Tai nalle. Tai tuttipullo. Tai vammainen.
Sitten taas jos keskustelet jonkun poikkeavan näköisen ihmisen kanssa, niin eikös ole ihan luontevaa ohimennen sivulauseessa pyytää anteeksi lapsen käytöstä, ja jatkaa juttua? Näin minä varmaan tekisin. - ruuti-aivo
En tiedä miten kuuluisi suhtautua, mutta kyllä se anteeksipyytelevä ilme paljastaa häpeän määrän ja sokeriksi päälle pienet nuhtelut pienokaiselle.
Meillä ensimmäisenä aamulla 2,5v toteaa että mitä noi linnut lörisee ulkona.
Välillä käydään suvun miehet ja naiset läpi, että kenellä on kikkeli ja kenellä ei. Omasta sukukalleudestaan poika ei tunnu pääsevän yli millään, on se niin hieno vempele että sitä ylistetään myös kylässä [ashamed]
Isän mahaa nauretaan, samoin omaani joka on kuulemma pullataikina!
Kaiken kruunasi toissapäivänä, kun menin työpaikka-haastatteluun. Olin mielestäni ihan normaalin näköinen, mitä nyt hiukset kampauksella. No, muksu sitten palautti maan pinnalle ja alkoi nauramaan täyttä häkää että osoitellen "äiti on hassun näkönen!!! ja kamala naurun remakka päälle! Ei kyllä suostunut kertomaan että mikä minussa niin hassua oli. Olisi ollut kiva tietää kun menin sinne haastatteluunkin =)
Meni vähän ohi aiheen, mutta siis kyllä tuon ikäiset osaa loukkaamisen jalon taidon, joten siinä kohtaa on varmaan loukatun kannalta eniten väliä sillä miten vanhemmat asiaan reagoi. Ettäkö antavatko huudella vai koittavatko paikkailla jotenkin!- ajattelet....
että lapsi loukkaa sinua tahallaan sanomalla hassun näköiseksi?
Yleensä ne lasten kommentit on ihan totuudenmukaisia tyyliin "onpa sedällä iso maha", jos tulee vastaan isomahainen setä. Kyllä on aikuisella tosi heikko itsetunto, jos rohmahtaa siitä, että 2 -vuotias sanoo sen, mitä muut ajattelee.
Tottakai lapselle pitää vähitellen opettaa, että kaikkea ei kuulu sanoa ääneen, mutta ei nuo pikkuiset tarkoita sanomisillaan ketään loukata - tekevät vaan havaintoja ympäristöstä. - ruuti-aivo
ajattelet.... kirjoitti:
että lapsi loukkaa sinua tahallaan sanomalla hassun näköiseksi?
Yleensä ne lasten kommentit on ihan totuudenmukaisia tyyliin "onpa sedällä iso maha", jos tulee vastaan isomahainen setä. Kyllä on aikuisella tosi heikko itsetunto, jos rohmahtaa siitä, että 2 -vuotias sanoo sen, mitä muut ajattelee.
Tottakai lapselle pitää vähitellen opettaa, että kaikkea ei kuulu sanoa ääneen, mutta ei nuo pikkuiset tarkoita sanomisillaan ketään loukata - tekevät vaan havaintoja ympäristöstä.Ei, en ajattele. Taisi juttu mennä vähän ohi...
- on myös
lapsi joskus kommentoinut mitä ihmeellisimpiä asioita vastaantulijoista. En esitä niin kuin en kuule, jos kerran on ilmeistä, että kuulen. En edes nolostu, koska tottahan se on, mitä lapsi näkee. Jos tilanne on sellainen, että voin selittää lapselle asian, niin teen sen heti ja niin, että uhri kuulee.
Esimerkiksi pyörätuolin tai muuten vammaisen kohdalla se on helppoakin. "Ihmisille voi sattua kaikenlaisia onnettomuuksia joiden takia ei pysty kävelemään. Se on harmi, mutta ei se silti ihmistä miksikään muuta, hänkin on varmasti ihan kiva. En tiedä, mitä hänelle on tapahtunut, kysy (jos tilanne on sellainen) haluaisiko hän itse selittää."
Vähän hankalampaa on vastata, jos asia on sellainen, että se nolottaa uhria, esimerkiksi lihavuus. Toisaalta lapsi todennäköisesti kommentoi siitä vasta sitten kun tilanne on jo niin paha (ts. todella lihava), ettei hän enää voi asiaa edes yrittää peitellä, se on julkinen. Silloinkin yritän keksiä jotain positiivista asiasta, mistä voin mainita hänen kuullen. "Joillain miehillä on tuollaiset isot vatsalihakset." Tällöin vastaantulija ymmärtää, että kyse ei ole sinun lapselle opettamastasi asenteesta, vaan lapsen oma huomio.
Anteeksi en ole pyytänyt koskaan lapsen puolesta. Mielestäni se vain kertoo, että aihetta oli kommentiin ja kiinnittää asiaan enemmän huomiota. Jälkeenpäin olen kyllä yrittänyt sanoa, että tuollaisia asioita ei saa sanoa ihmisten kuullen kun heille voi tulla paha mieli.
Omia kokemuksia lasteni kommenteista vastaantulijoista:
"Miksei toi kävele itse?" (pyörätuolissa)
(Naurahtaen) "Katso, toi idiootti polttaa TUPAKKAA. Sehän on myrkyllistä."
"Sä oot ihan likainen." (tummaihoinen)
"Oho, onpas isot korvat."
"Onks toi setä täti vai setä?" (pitkähiuksinen mies)- ole tullut
mieleen opettaa lapsillenne, että ihmisiä ei osoitella eikä kommentoida?
Itse en ole niin pieni ollutkaan, etten tuota olisi ymmärtänyt. - eikä varmaan ole muuten
ole tullut kirjoitti:
mieleen opettaa lapsillenne, että ihmisiä ei osoitella eikä kommentoida?
Itse en ole niin pieni ollutkaan, etten tuota olisi ymmärtänyt.tuon ikäisiä lapsiakaan.
- ole tullut
eikä varmaan ole muuten kirjoitti:
tuon ikäisiä lapsiakaan.
ole enää tuon ikäisiä lapsia, mutta kyllä kaikki kolme lastani ovat aikoinaan tuonkin ikäisiä olleet. He eivät osoitelleet eivätkä nimitelleet ihmisiä, koska heille oli kotona opetettu, että se ei kuulu hyvään käytökseen.
Opettakaa lapsillenne pienestä pitäen hyvät käytöstavat. Se on arvokas henkinen pääoma ja auttaa elämän varrella monessa asiassa. - ..........
ole tullut kirjoitti:
ole enää tuon ikäisiä lapsia, mutta kyllä kaikki kolme lastani ovat aikoinaan tuonkin ikäisiä olleet. He eivät osoitelleet eivätkä nimitelleet ihmisiä, koska heille oli kotona opetettu, että se ei kuulu hyvään käytökseen.
Opettakaa lapsillenne pienestä pitäen hyvät käytöstavat. Se on arvokas henkinen pääoma ja auttaa elämän varrella monessa asiassa...tyttäreni kommentoi erilaisuutta. Katsoo miten minä reagoin ja toimii sen mukaan.
- ...........
Niin mikä se on?
Vanha termi juopolle, käytettiin erityisesti lapsena.
Humppu, humppis, humpsu. Deegu, dogu, rölli, ritva. Spurgu, spusse, spuimi, spuge. Kännipappa, happo, tenukeppi, muumi, blyymi... Onhan noita! :)- tuntua siltä,
annette28 kirjoitti:
Vanha termi juopolle, käytettiin erityisesti lapsena.
Humppu, humppis, humpsu. Deegu, dogu, rölli, ritva. Spurgu, spusse, spuimi, spuge. Kännipappa, happo, tenukeppi, muumi, blyymi... Onhan noita! :)että lapsesi ongelma on joko peritty tai kotona opittu.
Jos haluat kasvattaa lapsestasi fiksumman, kannattaa ryhtyä toimeen heti. Aloita muuttamalla omia asenteitasi ja käytöstäsi. tuntua siltä, kirjoitti:
että lapsesi ongelma on joko peritty tai kotona opittu.
Jos haluat kasvattaa lapsestasi fiksumman, kannattaa ryhtyä toimeen heti. Aloita muuttamalla omia asenteitasi ja käytöstäsi.Luuletko tosissasi, että keskustelen lapseni kuullen alkoholiongelmaisista ihmisistä noilla nimityksillä? Satumme nyt vaan asumaan Helsingissä, ja täällä päin kyseistä väkeä riittää sekä nimityksiä heille. Esimerkiksi "humppu" on vanha sana, jolla on ihan hyväntahtoinen merkitys. Mutta kun täällä kerta ollaan, niin joku päivä lapsikin takuulla oppii nuo nimitykset ilman että minä niitä hänelle opetan. Tämä on vähän niin kuin paikallista kulttuuria, jota on vaikeaa selittää.
- on totuus
annette28 kirjoitti:
Luuletko tosissasi, että keskustelen lapseni kuullen alkoholiongelmaisista ihmisistä noilla nimityksillä? Satumme nyt vaan asumaan Helsingissä, ja täällä päin kyseistä väkeä riittää sekä nimityksiä heille. Esimerkiksi "humppu" on vanha sana, jolla on ihan hyväntahtoinen merkitys. Mutta kun täällä kerta ollaan, niin joku päivä lapsikin takuulla oppii nuo nimitykset ilman että minä niitä hänelle opetan. Tämä on vähän niin kuin paikallista kulttuuria, jota on vaikeaa selittää.
Sitä se on. Ei sitä tajua ennenkuin tänne muuttaa. Juoppoja ja pulloja saa väistellä niinku poroja kemijärventiellä...
- vielä haluan
on totuus kirjoitti:
Sitä se on. Ei sitä tajua ennenkuin tänne muuttaa. Juoppoja ja pulloja saa väistellä niinku poroja kemijärventiellä...
huomauttaa, että jotkut ihmiset lapsineen asuvat maalla. Meidän lapset eivät (ainakaan nuorimmat) ole mielestäni nähneet koskaan edes tummaihoista ihmistä. (Eikä meillä ole televisiota, joten ei sieltäkään.) On siis hyvinkin mahdollista, että joku päivä sellainen vastaan tulee ja kerää tuijotuksia. Olen toki joskus kertonut, että sellaisiakin on, mutta he eivät ole mikään jokapäiväinen puheenaihe, kun eivät kerran ole ajankohtaisia meille.
- kokki
Kun olemme lähdössä kaupungille, kylään tms ihmisten ilmoille, pidän aina luennon käyttäytymissäännöistä. Meillä on myös turvallisuussäännöt, jotka lapset muistavat ulkoa.
Sormella osoittelua meillä ei ole ollut. Tällä hetkellä 4 v voi pysähtyä tuijottamaan uteliaana, ja jos lapsella on jotain sanottavaa/kysyttävää, vastaan "puhutaan/kerron juuri/hetken päästä, odotas vähän".
Useimmiten asiat voi kuitata toteamalla: "jokainen ihminen syntyy erilaisena, toiset on tällaisia ja toiset tuollaisia."
Sopivalla hetkellä keskustelemme asiasta. Näitä keskusteluja on harvoin, sillä kaikki perheenjäsenet ovat tottuneet erilaisuuteen, niin pyörätuolia käyttäviin, lihaviin, pieniin, suuriin, kaljuihin, ulkomaalaistaustaisiin jne. Koen sen rikkautena. - kameliini
niin puhun asiasta lapsen kanssa mahdollisimman hiljaisella äänellä tai sanon, että puhutaan siitä vähän myöhemmin. Mielestäni lapsille kuitenkin pitää vastata. Jos ei tiedä mikä jotakin ihmistä vaivaa niin sitten sitä vain sanoo, että ei tiedä. Samallahan kun lapselle puhuu siitä, että ihmisiä on erilaisia voi myös puhua siitä, että toisia ei pidä osoitella sormella eikä kailotella isoon ääneen jonkun erilaisuutta. Siitähän lapsi sen oppii miten sopii käyttäytyä : )
- Sone
Meidän kohta 4v neitokainen ei ole kovinkaan paljon kommentoinut ääneen muita ihmisiä , mutta juuri tänään sattuikin sellainen tilanne.. Käväsin Alkosta viinipullon ja tyttö oli mukana, siinä sitten oli edessä ja takana elämänsä aikana runsaammin nauttineita ,ja tyttö aika moneen otteeseen sanoi että täällä haisee, yök, täällä haisee! (vanha viina, hiki tupakka) En kyllä osannut sanoa siihen mitään muuta kun että ihan kohta mennään ulos... :(
Kehitysvammaisten kanssa tytsi on ollut ihan pienestä pitäen , joten ei osaa ihmetellä heidän erilaisuutta sen enenpää kun miksi jollain on punaiset hiukset ja miksi jollain ruskeat.
Muutaman kerran tyttöni on sanonut että onpas iso maha tai onpas tuo vanha jne. Silloin olen vaan todennut että meitä ihmisiä on kaiken ikäisiä ja kokoisia ja kaikki olemme yhtä tärkeitä tai jotain vastaavaa ja vähän hymyillyt niin että "kohdekkin" on asian kuullut. Tänään en kyllä keksinyt mitään sanottavaa tuohon haju asiaan, olisi varmaan pitänyt sanoa että meitä ihmisiä on kaikenhajuisia ja me kaikki olemme yhtä tärkeitä, heh..- viet pienen
lapsen Alkoon. Mietihän vähän, mitä hänelle opetat.
Olisit jättänyt pullon siihen ja lähtenyt lapsen kanssa ulos, kun hänen oli siellä selvästi paha olla ja hän alkoi käyttäytyä huonosti.
Mitä muihin mainitsemiisi huomautuksiin tulee, minusta riittäisi kun kertoisit, että on huonoa käytöstä esittää huomatuksia toisten ulkonäöstä. Ylenkatseellinen hurskastelu tyyliin "olemme kaikki yhtä tärkeitä vaikka tuolla iso maha onkin" on epämiellyttävää. - NYT KAIKKI!
viet pienen kirjoitti:
lapsen Alkoon. Mietihän vähän, mitä hänelle opetat.
Olisit jättänyt pullon siihen ja lähtenyt lapsen kanssa ulos, kun hänen oli siellä selvästi paha olla ja hän alkoi käyttäytyä huonosti.
Mitä muihin mainitsemiisi huomautuksiin tulee, minusta riittäisi kun kertoisit, että on huonoa käytöstä esittää huomatuksia toisten ulkonäöstä. Ylenkatseellinen hurskastelu tyyliin "olemme kaikki yhtä tärkeitä vaikka tuolla iso maha onkin" on epämiellyttävää.Tässä puhutaan nyt pienistä lapsista! Pienet lapset eivät ymmärrä vielä sitä, että heidän kommenttinsa ovat loukkaavia. Ja pieni lapsi toimii spontaanisti ilman, että ajattelisi tekojensa seurauksia 36-vuotiaan tavoin. Eikö olisi tosiaan viisainta sivuuttaa koko asia lapsen höpötyksenä ja filosofoida myöhemmin asioiden tärkeysjärjestyksiä ja arvoja.
- samaa...
viet pienen kirjoitti:
lapsen Alkoon. Mietihän vähän, mitä hänelle opetat.
Olisit jättänyt pullon siihen ja lähtenyt lapsen kanssa ulos, kun hänen oli siellä selvästi paha olla ja hän alkoi käyttäytyä huonosti.
Mitä muihin mainitsemiisi huomautuksiin tulee, minusta riittäisi kun kertoisit, että on huonoa käytöstä esittää huomatuksia toisten ulkonäöstä. Ylenkatseellinen hurskastelu tyyliin "olemme kaikki yhtä tärkeitä vaikka tuolla iso maha onkin" on epämiellyttävää.mieltä. Minunkin mielestäni tuollainen kuulostaisi nololta, jos olisin kommentoinnin kohteena. Mieluummin tosiaan voisi opettaa, että toisten ulkonäköä ei kuulu ääneen kommentoida ainakaan niin, että kyseinen henkilö on läsnä. Myöhemmin voi sitten vaikka äidiltä kysyäkin, jos joku on jäänyt askarruttamaan.
Ja jos lapsi kuitenkin kommentoi jotakin "noloa" niin jättäisin ainakin sen "olemme yhtä tärkeitä" -osion pois. - Sone
viet pienen kirjoitti:
lapsen Alkoon. Mietihän vähän, mitä hänelle opetat.
Olisit jättänyt pullon siihen ja lähtenyt lapsen kanssa ulos, kun hänen oli siellä selvästi paha olla ja hän alkoi käyttäytyä huonosti.
Mitä muihin mainitsemiisi huomautuksiin tulee, minusta riittäisi kun kertoisit, että on huonoa käytöstä esittää huomatuksia toisten ulkonäöstä. Ylenkatseellinen hurskastelu tyyliin "olemme kaikki yhtä tärkeitä vaikka tuolla iso maha onkin" on epämiellyttävää.Arvasin että joku kommentoi tätä alkossa käyntiä lapsen kanssa, eikä siinä oikeasti ole mitään kummaa kun ruokaostosten yhteydessä käy hakemassa ruokaviinin, ja sattuu olemaan lapsi mukana. Ei todellakaan aiheuta mitään traumoja, näitä spugeja kun sattuu ihan muuallakin kun alkossa, ihan jo ruokakaupan kassajonossa. Onpas täällä taas tiukkapipoisia :O
Ehkä se kuulostaa jonkun mielestä hurskastelulta, mutta minusta taasen on noloa hyssytellä että ei saa sano noin ja hiljaa nyt jos lapsi toteaa jonkun olevan erilainen, siinä vasta kohtaus tuleekin. Kyllä meilläkin kotona omalla porukalla puhutaan mikä on kohteliasta ja mikä ei, mutta ei lapselta voi vielä vaatia että osaa käyttäytyä kuin aikuinen, ja lapset ovat uteliaita. Enemmänkin hurskastelulta kuulostaisi jos sanotaan että ei se täti ole vanha tai ei sillä ole iso maha, vaikka olisikin. Parempi vaan todeta että meitä on monenlaisia ihan yleisesti . No totta on kyllä että tuo ollaan kaikki yhtä tärkeitä kuulostaa aika imelältä, täytyy unohtaa se lause todellakin yleisillä paikoilla, kotona se kyllä kuuluu useinkin meidän talossa. - kukaan..
Sone kirjoitti:
Arvasin että joku kommentoi tätä alkossa käyntiä lapsen kanssa, eikä siinä oikeasti ole mitään kummaa kun ruokaostosten yhteydessä käy hakemassa ruokaviinin, ja sattuu olemaan lapsi mukana. Ei todellakaan aiheuta mitään traumoja, näitä spugeja kun sattuu ihan muuallakin kun alkossa, ihan jo ruokakaupan kassajonossa. Onpas täällä taas tiukkapipoisia :O
Ehkä se kuulostaa jonkun mielestä hurskastelulta, mutta minusta taasen on noloa hyssytellä että ei saa sano noin ja hiljaa nyt jos lapsi toteaa jonkun olevan erilainen, siinä vasta kohtaus tuleekin. Kyllä meilläkin kotona omalla porukalla puhutaan mikä on kohteliasta ja mikä ei, mutta ei lapselta voi vielä vaatia että osaa käyttäytyä kuin aikuinen, ja lapset ovat uteliaita. Enemmänkin hurskastelulta kuulostaisi jos sanotaan että ei se täti ole vanha tai ei sillä ole iso maha, vaikka olisikin. Parempi vaan todeta että meitä on monenlaisia ihan yleisesti . No totta on kyllä että tuo ollaan kaikki yhtä tärkeitä kuulostaa aika imelältä, täytyy unohtaa se lause todellakin yleisillä paikoilla, kotona se kyllä kuuluu useinkin meidän talossa.sanonutkaan, että pitäisi sanoa, ettei täti ole vanha tai ettei sedällä ole iso maha. Tai en ainakaan huomannut, että kukaan olisi näin kommentoinut. Lähinnä tuohon "Olemme kaikki silti yhtä tärkeitä" -osioon tässä on kommentoitu. Mielestäni juuri se osio kuulostaa loukkaukselta, ihan kuin ei olisi itsestään selvää, että kaikki ovat yhtä tärkeitä. Mutta tuo "Ihmiset ovat erilaisia" on mielestäni ihan hyvin sanottu. Ei kai siinä paljoa muutakaan voi. Mutta jälkeenpäin sanoisin kyllä lapselle ihan tiukasti, että kenenkään ulkonäköä ei saa ääneen kommentoida, koska se on loukkaavaa. Kyllä jo ihan pientäkin lasta voi opettaa tavoille.
- Sone
kukaan.. kirjoitti:
sanonutkaan, että pitäisi sanoa, ettei täti ole vanha tai ettei sedällä ole iso maha. Tai en ainakaan huomannut, että kukaan olisi näin kommentoinut. Lähinnä tuohon "Olemme kaikki silti yhtä tärkeitä" -osioon tässä on kommentoitu. Mielestäni juuri se osio kuulostaa loukkaukselta, ihan kuin ei olisi itsestään selvää, että kaikki ovat yhtä tärkeitä. Mutta tuo "Ihmiset ovat erilaisia" on mielestäni ihan hyvin sanottu. Ei kai siinä paljoa muutakaan voi. Mutta jälkeenpäin sanoisin kyllä lapselle ihan tiukasti, että kenenkään ulkonäköä ei saa ääneen kommentoida, koska se on loukkaavaa. Kyllä jo ihan pientäkin lasta voi opettaa tavoille.
Ehkä se ei tosiaan yleisillä paikoilla ole ihan sopiva sanavalinta :/ Pitää varmaan äitinkin opetella tapoja eikä vaan lapsen X)
Luultavasti suurinosa kotona opettaakin tavoille, mutta pitkään menee kunnes ne tavat oppii, ja sitä odotellessa pitäis miettiä jotain fiksua sanottavaa kun tulee näitä tilanteita. No minä varmaan jatkan sillä "ihmiset on erilaisia" linjalla. - viet pienen
Sone kirjoitti:
Ehkä se ei tosiaan yleisillä paikoilla ole ihan sopiva sanavalinta :/ Pitää varmaan äitinkin opetella tapoja eikä vaan lapsen X)
Luultavasti suurinosa kotona opettaakin tavoille, mutta pitkään menee kunnes ne tavat oppii, ja sitä odotellessa pitäis miettiä jotain fiksua sanottavaa kun tulee näitä tilanteita. No minä varmaan jatkan sillä "ihmiset on erilaisia" linjalla.lasta on opetettava heti paikalla, kun hän tekee tyhmyyksiä. Ei parivuotias muista enää kotiin tultuaan, mitä kaikkea tuli sanoneeksi.
Tiukka "olepas nyt hiljaa" tai poistuminen paikalta tehoaa, ainakin joka kerta toistettuna.
Eivät pikkulasten puheet tietenkään aikuisia loukkaa, mutta mietipä, mitä itse ajattelisit sellaisen lapsen äidistä, joka kuuntelisi lammasmaisesti kun lapsi arvostelisi kovaan ääneen sinun vaatteitasi, muotojasi ja hajujasi. Kyllä niistäkin varmasti huomauttamista löytyy, olemmehan kaikki yhtä arvokkaita! - Sone
viet pienen kirjoitti:
lasta on opetettava heti paikalla, kun hän tekee tyhmyyksiä. Ei parivuotias muista enää kotiin tultuaan, mitä kaikkea tuli sanoneeksi.
Tiukka "olepas nyt hiljaa" tai poistuminen paikalta tehoaa, ainakin joka kerta toistettuna.
Eivät pikkulasten puheet tietenkään aikuisia loukkaa, mutta mietipä, mitä itse ajattelisit sellaisen lapsen äidistä, joka kuuntelisi lammasmaisesti kun lapsi arvostelisi kovaan ääneen sinun vaatteitasi, muotojasi ja hajujasi. Kyllä niistäkin varmasti huomauttamista löytyy, olemmehan kaikki yhtä arvokkaita!No en minä kyllä ajattelisi mitään ihmeellisempää lapsen äidistä, ehkä joku toinen sitten ajattelisi? Yleensä kyseessä on ihan harmiton letkautus lapselta, mutta jos kyseessä olisi oikea törkeyksien puheripuli niin tottakai ihmettelisin miksi vanhempi ei laita sille stoppia.
Ei tuo oleppas nyt hiljaa ainakaan kovin hyvältä kuulosta aikuisen suusta, eihän se lapsi edes ymmärrä miksi sen pitää olla hiljaa. Ehkä mielumin siinä tapauksessa sanoisin että tuo on rumasti sanottu, tai riippuu tietysti mitä se lapsi sanoo, tässäkin tulee se raja että mikä on epäkohteliasta sanoa ääneen ja mikä ei. Jos lapsi sanoo että onpas tosi läski, niin siinä tilanteessa olis paikallaan sanoa että ei saa sanoa noin, se on loukkaavaa tj, mutta jos lapsi toteaa että kato äiti, onpas iso pää, nin en ainkaan sanoisi että oleppas nyt hiljaa. (kuten lapsi kokee aikuisesten päät isoina)Kuka vetää mihinkin rajan. - viet pienen
Sone kirjoitti:
No en minä kyllä ajattelisi mitään ihmeellisempää lapsen äidistä, ehkä joku toinen sitten ajattelisi? Yleensä kyseessä on ihan harmiton letkautus lapselta, mutta jos kyseessä olisi oikea törkeyksien puheripuli niin tottakai ihmettelisin miksi vanhempi ei laita sille stoppia.
Ei tuo oleppas nyt hiljaa ainakaan kovin hyvältä kuulosta aikuisen suusta, eihän se lapsi edes ymmärrä miksi sen pitää olla hiljaa. Ehkä mielumin siinä tapauksessa sanoisin että tuo on rumasti sanottu, tai riippuu tietysti mitä se lapsi sanoo, tässäkin tulee se raja että mikä on epäkohteliasta sanoa ääneen ja mikä ei. Jos lapsi sanoo että onpas tosi läski, niin siinä tilanteessa olis paikallaan sanoa että ei saa sanoa noin, se on loukkaavaa tj, mutta jos lapsi toteaa että kato äiti, onpas iso pää, nin en ainkaan sanoisi että oleppas nyt hiljaa. (kuten lapsi kokee aikuisesten päät isoina)Kuka vetää mihinkin rajan.mikä äitiä vaivaa, kun ei opeta lapselleen ihmistapoja. On suuri karhunpalvelus lapselle antaa tämän kasvaa kuin tynnyrissä, möläytellen mitä sattuu kelle tahansa.
Eipä lapsi ymmärräkään, ellei häntä opeteta. Ei lapsi ymmärrä sitäkään, miksi ei saa juosta kadulle, miksi pitää pestä hampaat jne. Vanhempien tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että lapsi ei juokse kadulle ja että hampaat tulevat pestyiksi. Paras opetushetki on silloin, kun asia on ajankohtainen.
Jokainen vetää rajat jonnekin, muutkin sinä ja lapsesi. Normaali-ihmisten raja kulkee siinä, että kukaan ei osoittele eikä kommentoi toisia ihmisiä. Opetapa sinäkin lapsellesi, että raja kulkee siinä. Siitä on hänelle erittäin paljon hyötyä koko elämän ajan. - Sone
viet pienen kirjoitti:
mikä äitiä vaivaa, kun ei opeta lapselleen ihmistapoja. On suuri karhunpalvelus lapselle antaa tämän kasvaa kuin tynnyrissä, möläytellen mitä sattuu kelle tahansa.
Eipä lapsi ymmärräkään, ellei häntä opeteta. Ei lapsi ymmärrä sitäkään, miksi ei saa juosta kadulle, miksi pitää pestä hampaat jne. Vanhempien tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että lapsi ei juokse kadulle ja että hampaat tulevat pestyiksi. Paras opetushetki on silloin, kun asia on ajankohtainen.
Jokainen vetää rajat jonnekin, muutkin sinä ja lapsesi. Normaali-ihmisten raja kulkee siinä, että kukaan ei osoittele eikä kommentoi toisia ihmisiä. Opetapa sinäkin lapsellesi, että raja kulkee siinä. Siitä on hänelle erittäin paljon hyötyä koko elämän ajan.No jokainen opettaa tavallaan. Minä henk.koht tykkään selittää asiat että lapsi ymmärtää miksi (oppii ymmärtämään miksi) enkä pelkästään käske olla hiljaa.
- viet pienen
Sone kirjoitti:
No jokainen opettaa tavallaan. Minä henk.koht tykkään selittää asiat että lapsi ymmärtää miksi (oppii ymmärtämään miksi) enkä pelkästään käske olla hiljaa.
olet ajatellut odottaa, että lapsi alkaa ymmärtää, ennen kuin alat opettaa häntä?
viet pienen kirjoitti:
lapsen Alkoon. Mietihän vähän, mitä hänelle opetat.
Olisit jättänyt pullon siihen ja lähtenyt lapsen kanssa ulos, kun hänen oli siellä selvästi paha olla ja hän alkoi käyttäytyä huonosti.
Mitä muihin mainitsemiisi huomautuksiin tulee, minusta riittäisi kun kertoisit, että on huonoa käytöstä esittää huomatuksia toisten ulkonäöstä. Ylenkatseellinen hurskastelu tyyliin "olemme kaikki yhtä tärkeitä vaikka tuolla iso maha onkin" on epämiellyttävää.Mä olen omasta mielestäni alkoholipolitiikan suhteen sieltä tiukimmasta päästä, mitä lapsiin tulee. Eli lasten nähden ei saa olla ikinä kännissä eikä krapulapäiviä suvaita. Lapseni saa tulla silti mukaan Alkoon, jos ja kun siellä joskus käymme. Siinähän tuo oppii, että alkoholia voi käyttää kohtuudella, lasi ruuan kanssa yms. Ehkä en tosiaan menisi kaikkiin kaupungin alkoihin, mutta lähialkossamme ei ole koskaan näkynyt humalaista. Ja kuten sanottua, tässä kaupungissa on pakko tottua humppuihin.
- Sone
viet pienen kirjoitti:
olet ajatellut odottaa, että lapsi alkaa ymmärtää, ennen kuin alat opettaa häntä?
En minä kyllä ole väittänyt missään etten opettaisi lapselleni tapoja? Tää nyt menee vähän jo jankuttamiseksi.
- yksi tilanne...ei niin nolo...
Pojan ja minun keskustelu tänään:
Poika: - Mitä tuolla äitillä on päällä?
Minä: - paita
poika: -Ei kun päässä, nenässä....tuollaisia nappuloita.
Minä: - Ne ovat luomia ja pisamia - mammuttimamma
Isä oli kesällä lenkillä lasten kanssa. Kaksoset istuivat rattaissa. Vastaan oli tullut lihava mies ilman paitaa. Toinen oli huutanut kovalla äänellä että " Kato isä, tuolla setällä on isot tissit!".
Muitakin noloja juttuja ovat bussissa selittäneet ihmisille, joskus saa olla naama punaisena. - ja noloja tilanteita riittää
Meillä kans on vanhin poika ollut aina äänessä,ennenkuin kerkeen itse tajuta tilannetta..
On tullu monia noloja tilanteita..
esim.kysy yhdeltä tummaihoiselta,missä maassa olet syntynyt,oliko siellä käärmeitä,ja riittikö teillä ruokaa..(oltiin aiemmin puhuttu näistä lahjoitusjutusta,mihin rahat menee,kun ne menee afrikkaan..)
ulkonäöstä= äitillä on isommat tissit kun sulla,uimahallissa..
Ja kerran vanhempi nainen pyllisti uimahallissa,ilman uikkaria tai mitään,niin mun poika alko kovaan ääneen nauraa ja mä arvasin,että kohta kuuluu jotain,ni hädissäni tempasin sen suihkun alle pesulle...
Eipä niille tilanteille mitään voi,aiemmat keinot on olleet ihan hyviä esim.selittää että ei voi loukata kysymällä ääneen,mutta supattaa voi..ja 2-3 v. on oikeestaan aika turha keskustella asiasta,se on vain kestettävä.
Mutta yksi neuvo mulla on,kun huomaat erikoisen ihmisen ja oletat lapsesi kommentoivan,kiinnitä sen huomio äkkiä toiseen asiaan. esim. kato ,mitä lintuja!Hyvä! Mielestäni toi on aika osuva vinkki näin parivuotiaan kohdalla, että pyritään yksinkertaisesti katsomaan toiseen suuntaan. Tuon ikäistä lasta ei solidaarisuusperiaatteet kiinnosta: Jos joku ihminen näyttää ihmeelliseltä, niin sitä se on ja muusta viis.
- mutta kummilapset
Oma lapsi on vielä niin pieni, ettei juuri puhele, mutta kahden kummilapseni kanssa olen paljon kulkenut ja heitä on saanutkin komentaa asiasta ja keskustella :D
Kummityttöni oli varmaan noin 3-vuotias, kun olin hänen kanssaan ruokakaupassa. Tyttö oli juuri alkanut oikein kunnolla puhumaan, siis kertomaan tarinoita ja höpöttämään lähes tauotta. Yleensä oli ollut hiljainen ja ujokin vieraissa paikoissa ja esim kaupoissa. No, en osannut ollenkaan varautua, kun seisoimme lihahyllyjen/tiskien kohdalla ja tyttö kärryissä.
Tyttö sanoi erittäin kirkkaalla, kovalla äänellä, että "tuo täti on ruma ämmä!" (oli oppinut hoitopaikassaan "ruma ämmä" sanonnan, jota siellä 6-vuotias poika oli alkanut viljellä, kuulin selityksen vasta kun vein tytön kotiinsa!)
Olin oikeasti tukehtua sylkeeni :D Tuollainen herttainen enkelikiharainen tyttö sanoo vieraasta tädistä niin :D Ei hitsi.. Kyllä siinä oli naama punaisena.. Pakko oli vain alkaa selittää tytölle, että kenestäkään ihmisestä ei voi sanoa, että on ruma, kaikki ovat eri näköisiä jne. No, eihän 3v. vielä osaa ymmärtää ;) Aika nopeesti lähdettiin seuraavalle hyllylle :D
Uimahallissa on aika paljon tullut näitä, varsinkin ulkonäköön liittyviä lausahduksia. Kummipoikani oli 2,5v. kun pesin häntä naisten puolella suihkussa. Oltiin siis kahdestaan, joten hänkin pikkupoikana naisten puolella. Hän kysyi kovaan ääneen, että "missä noiden naisten karvoissa on se pippeli piilossa?" :D
Siinä sitten selittämään..
Toinen oli "tippuuko tuon tädin tissit jalkoihin?" :D Kun oli hieman roikkuvammat rinnat tädillä...
"kato tuolla tädillä on karvoja pepussa asti!" :D
Eli kovasti poika huomioi naisten ulkonäköä. Eihän siinä voinut kuin yrittää jutella, että kaikki on eri muotoisia, näköisiä jne. Ja just nopeesti keksiä muuta juteltavaa ja lyödä vähän suihku/kylpylelua käteen tms. :D
Kummityttö on myös nyt 4v:nä alkanut kertoa kovasti, mitä isi tai äiti on sanonut, siis vieraille ja sukulaisille kertoo juttuja. Siinä saa sitten kaikki tietää, mitä kotona ollaan siitä ja siitä sukulaisesta mieltä ;)
Kummityttö on siskon tyttöni ja sisko onkin ollut nolona ja häpeissään, kun mummot ja tädit loukkaantuneet.. Samoin kaikki pienetkin riidat tyttö kertoo ja toki vielä paisuttelee ja omasta näkökulmasta :D Heh..
Eli kauhulla oottelen, kun oma lapsi alkaa puhua :D Aion kyllä opettaa, että ihmisiä ei saa osoitella, ei saa nauraa ihmisille ääneen, ei saa kovaan ääneen sanoa mielipiteitään kaupassa jne. vaikka varmaan ei aluksi parivuotiaalle mene ihan perille...
Myös sitä yritän viisastuneena välttää etten arvostele tuttavia tms. lapsen kuullen ;) Ettei sitten koko suku tiedä kotipuheita :D- viet pienen
on totta, herää kysymys, onko lapsen kodissa kaikki aivan kohdallaan. Moinen ylenmääräinen kiinnostus seksiasioihin pikkulapsella voi viitata esim. seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
- ylenmääräinen"??
viet pienen kirjoitti:
on totta, herää kysymys, onko lapsen kodissa kaikki aivan kohdallaan. Moinen ylenmääräinen kiinnostus seksiasioihin pikkulapsella voi viitata esim. seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Älä nyt viitsi,oletko tosissasi?
Kyllähän juuri tuon ikäiset kyselevät myös sukupuoliasioista,normaaliahan se on.
Kaikki erilainen kiinnostaa ja lapsethan jaksavat ajatuksiaan tuoda julki.:)
Jos tuo osoitti sinusta ylenmääräistä kiinnostusta SEKSIasioihin (miten lapsen kommentit liittyivät mielestäsi SEKSIIN?!)niin varmasti suurin osa pikkulapsien perheistä on mielestäsi seksuaalisesti vinksahtaneita. - Äiti minäkin--
viet pienen kirjoitti:
on totta, herää kysymys, onko lapsen kodissa kaikki aivan kohdallaan. Moinen ylenmääräinen kiinnostus seksiasioihin pikkulapsella voi viitata esim. seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Tämän teorian mukaan näitä perheitä varmasti sitten löytyy joka toisesta perheestä. Lapsella on luontainen kiinnostus asioihin ja ei tee kenestäkään epänormaalia..
- viet pienen
Äiti minäkin-- kirjoitti:
Tämän teorian mukaan näitä perheitä varmasti sitten löytyy joka toisesta perheestä. Lapsella on luontainen kiinnostus asioihin ja ei tee kenestäkään epänormaalia..
kouluikäisen seksualisoitunut käyttäytyminen on yksi insestin oireista.
Pikkulapset ovat kiinnostuneita omasta ruumiistaan. Toisten ruumiista kiinnostuminen alkaa vasta kouluiän kynnyksellä.
Se, että parivuotias antaa lausuntoja tuntemattoman aikuisen häpykarvoituksesta kuten edellä kerrottiin, ei ole normaalia. - ...
viet pienen kirjoitti:
kouluikäisen seksualisoitunut käyttäytyminen on yksi insestin oireista.
Pikkulapset ovat kiinnostuneita omasta ruumiistaan. Toisten ruumiista kiinnostuminen alkaa vasta kouluiän kynnyksellä.
Se, että parivuotias antaa lausuntoja tuntemattoman aikuisen häpykarvoituksesta kuten edellä kerrottiin, ei ole normaalia.Ihan oikeesti. Mun 2v tyttöki ihmettelee esim mun (eli äitinsä) ja isänsä vartaloita saunassa. SE ON TÄYSIN NORMAALIA, hyvänen aika! Pieniä lapsia kiinnostaa kaikki mitä ne näkee. :)
- sä olet oikeasti ahtaana
viet pienen kirjoitti:
kouluikäisen seksualisoitunut käyttäytyminen on yksi insestin oireista.
Pikkulapset ovat kiinnostuneita omasta ruumiistaan. Toisten ruumiista kiinnostuminen alkaa vasta kouluiän kynnyksellä.
Se, että parivuotias antaa lausuntoja tuntemattoman aikuisen häpykarvoituksesta kuten edellä kerrottiin, ei ole normaalia.meinaatko et lapset ovat kiinnostuneita vain omastaa kouluikään asti?
Meidän 1,4v. tyttö nappas iskän vehkeestä kiinni kesken sen olles suihkus ja ei puhu viel kuin äiti,tätä jne.
Ja olen ollut kotona koko ajan,isä töissä ja yöt nukuttu.
Tämä on varmaan mielestäsi tosi syvälle kieroutunutta seksiä päälle 1vuotiaalta. Siinä sitten mietit mistä johtuu? Odotan vastausta. - viet pienen
sä olet oikeasti ahtaana kirjoitti:
meinaatko et lapset ovat kiinnostuneita vain omastaa kouluikään asti?
Meidän 1,4v. tyttö nappas iskän vehkeestä kiinni kesken sen olles suihkus ja ei puhu viel kuin äiti,tätä jne.
Ja olen ollut kotona koko ajan,isä töissä ja yöt nukuttu.
Tämä on varmaan mielestäsi tosi syvälle kieroutunutta seksiä päälle 1vuotiaalta. Siinä sitten mietit mistä johtuu? Odotan vastausta.tiedä, mistä kuvaamasi tapaus johtuu. En myöskään usko, että se oli välttämättä merkki siitä, että lapsi on kiinnostunut toisten ihmisten sukupuolielimistä. Ehkäpä hän halusi ottaa tukea jostakin, ja tarttui lähimpään ulokkeeseen.
Mutta sen voin kertoa aikaisempaan keskusteluun liittyen, että jos esim. lastentarhanopettaja, sosiaalityöntekijä, neuvolan terveydenhoitaja tms. viranomainen huomaa lapsen olevan kiinnostunut jonkun häpykarvoituksesta ja vertailevan sitä toisten pöheikköihin, alkavat hänellä varoituskellot soida ja hän alkaa tarkkailla perhettä.
- mie vaan..
meillä nauretaan edelleen usein kun osuimme samaan junaan mustan miehen kanssa. Koskaan silloin nuorin lapsi ei ollut nähnyt mustaa ihmistä niin läheltä ja väri oli todella pikimusta. Kato pikimiestä! Revi siinä huumoria ja toivo ettei kohde ymmärrä kieltä kuten ei ilmeisesti ymmärtänytkään. Muiden kanssamatkustajien korville sitten huolella selitettiin että mies on musta ja jotkut ovat sen värisiä. Lapsihan käytti pikimiestä vain ja siinä se..
Usein ihmiset kyllä mun mielestä ymmärtää että lapsi kommentoi todella vain näkemäänsä. Juuri aikuisen kommnetti sitten ratkaisee sen loukkako se vai ei. Itse pyrin oikaisemaan sanat niin kuin olisi suotavaa käyttää. Pumpsea täti kyllä nauroi aikanaan myös mukana niin että vedet valui silmistä ja silloin jäi asia oikomatta..- meillä...
Viime syksynä vietimme lomaa Kreikassa kun reilu 3,5v. poikamme siirsi käsilaukkuani ravintolassa kun se oli pudonnut lattialle.
"Siirrän laukun tänne päin ettei suklaamies kompastu siihen!"
Meinasi siinä mennä suklaajäätelöt väärään kurkkuun vanhemmilta kun tajuttiin parin sekunnin viiveellä mitä poika suustaan päästi.:)
Selitettiin sitten pojalle asia mutta ei suklaamieskään hullumpi kutsumanimi ole,vai mitä?
Kerran yksi pikkupoika kysyi minulta työpaikallani että "miks sul on noin iso vatta!?"
Minäpä siihen vaan totesin että jaa-a,on tainnut tulla syötyä hyvin!(En valitettavasti ollut silloin raskaana)Mutta kyllä se vieläkin naurattaa!:)
Lapset ovat lapsia ja antaa heidän ihastella maailmaa,eivät he pahaa tarkoita.Toki lasta pitää
ohjata ja opettaa kohteliaisuuteen,niinkuin nyt kaikki ymmärtää.
Minusta lasten letkautukset ovat ihania.:)
Tässä vielä yksi:
3-V. poika haluaa halia äitiä juuri kun tämä on alastomana matkalla suihkuun.Lämpöisen halin jälkeen poika vetäytyy hetken matkaa,
läpsäisee äitiään alhaalta ylöspäin hellästi rinnoille ja toteaa:
"Hassut tissit sulla!"
T:Peppi pitkätissi
- ---------------------
Minulle tehtiin heti pienestä pitäen selväksi, ettei toisia ihmisiä saa osoitella ja kommentoida. Sitten kotona sai kysyä, että miksi se joku oli sellainen, mutta paikan päällä pidettiin suu kiinni.
Kyllä lapsi tämän oppii, vaikka olisi miten pieni. Säännöt ovat sääntöjä.- meillä........
kysellään ja vastataan paikan päällä.En koe sitä loukkaavana jos asia aikuisten osalta hoidetaan hienosti.Tietenkään lapsi ei saa haukkua ketään tai kiroilla tms.Mutta kyllä minusta kysyä ja ihmetellä saa!Osoittelu ei meilläkään kuulu asiaan mutta selitän kyllä jos lapsi kysyy esim.miksi setä menee tuollasella?(pyörätuolilla).
- viet pienen
Lasta on opetettava johdonmukaisesti pienestä asti, että jotkin asiat eivät ole sopivia. Lapsi kyllä oppii, jos vanhempien asenne on oikea.
Se, että lapsi päästelee suustaan yleisellä paikalla huomautuksia muista ihmisistä, paljastaa moukkamaisuuden: ensin hänen vanhempiensa, myöhemmin hänen itsensä.
Luulisin, että jokainen vanhempi toivoo, että hänen lapsestaan kasvaa sivistynyt, hyväkäytöksinen ihminen. Se vain yleensä ei tapahdu sattumalta, vaan vaatii panostusta vanhemmilta. Mitä nuorempana kasvatuksen aloittaa, sitä parempia ovat tulokset. - Sone
meillä........ kirjoitti:
kysellään ja vastataan paikan päällä.En koe sitä loukkaavana jos asia aikuisten osalta hoidetaan hienosti.Tietenkään lapsi ei saa haukkua ketään tai kiroilla tms.Mutta kyllä minusta kysyä ja ihmetellä saa!Osoittelu ei meilläkään kuulu asiaan mutta selitän kyllä jos lapsi kysyy esim.miksi setä menee tuollasella?(pyörätuolilla).
Tälle peesaan.
- OPETTAA 2V. HILJASEKSI?
Oikeasti,teillä ei varmaan ole lapsia...
Se että 2v. kiroilee,paljastaa sen,et kotona kiroillaan..
Mutta lasten viattomat kommentit olis moukkamaisuutta?????????????????????Haloo!!!!!
Ei 2v. kanssa voi keskustella vielä monimutkaisesti,saati kiellellä..
Isomman kanssa n.4 v. ylöspäin onnistuu,Mutta 2v. ei vielä osaa keskustella filosofisia näkökantoja. Parempi vain,että siitä ei tee numeroa ja yrittää huomiota toisaalle,kyllä ne aikanaan oppii mikä on sopivaa ja oikeasti aikuinen ymmärtää lapsen kehitystason.- viet pienet
on turha tuudittautua uskoon, että "kyllä ne aikanaan oppii". Kyllä vanhempien on opetettava lapsilleen hyvät käytöstavat, sosiaalistettava heidät yhteiskuntaamme. Lapsen epäasiallisille kommenteille naureskeleminen ja niiden hyväksyminen opettaa lapselle vääriä asenteita, ja niiden pois opettaminen on myöhemmin hyvin vaikeaa. Lapsi ei ole vanhempien pilailuväline, vaan arvokas yksilö, joka haluaa ja ansaitsee opastusta. Vastaanottavaisimmillaan lapsi on juuri parin kolmen vuoden iässä.
Pienen lapsen viattomat kommentit eivät ole osoitus lasten, vaan heidän vanhempiensa moukkamaisuudesta, kuten jo edellä kirjoitin.
Ja ihme kyllä, hyvin monet vanhemmat kautta aikojen ovat osanneet opettaa pienet lapsensa käyttäytymään kunnolla. Esimerkki on kaikkein tärkein opetusmenetelmä, suulliset ohjeet ovat myös tärkeitä. Ääritapauksessa täytyy viedä lapsi pois tilanteesta.
Ja jos se tähän jotenkin vaikuttaa, niin voin kertoa, että itselläni on kolme lasta. Heidän kanssaan en koskaan ole joutunut sellaisiin noloihin tilanteisiin kuin täällä on kerrottu. - että se
2-vuotias kiroilee paljastaa, että hän on jossain kuullut kiroilua, ei välttämättä kotona. Eikä välttämättä kuin yhden kerran, mutta se on ollut jotain uutta ja hienoa, jota sen takia toistetaan.
Mutta tottahan se on, että vaikka oikeasti varmasti kaikki vanhemmat yrittävät lapsilleen opettaa parhaansa mukaan, että noloja tilanteita ei järjestetä kommentoimalla ihmisten ulkonäköä loukkaavasti, niin aina se lapsi niin ehtii tehdä ennen kuin oppi on mennyt perille. Vaikka synnytyslaitokselta alkaisi jokapäiväisesti mainita asiasta, niin varmasti lapsi sen silti joskus tekee, muutenhan hän ei edes tiedä, että juuri tämä on se asia, mistä äiti joka päivä varoittelee. Normaalisti asiasta aletaan valistaa vasta sitten kun se ensimmäisen kerran tapahtuu.
Jokainen lapsi on erilainen ja jokainen vanhempi on erilainen. Ei ole mitään yhtä sääntöä, miten asia pitää lapselle opettaa. Joku ottaa käytännön, että tiuskaisee heti lapsen hiljaiseksi (mistä minä ajattelisin, että eikö tuo äiti ymmärrä yhtään lastaan), joku toinen vastaa ystävällisesti siinä tilanteessa ja kertoo asian myöhemmin ja joku toinen kertoo ääneen, että ihmisiä ei saa kommentoida. Lapsihan ei loukkaa, hän vain kommentoi. On aikuisen oma ongelma, jos siitä loukkaantuu. Nähdäkseni useimmat eivät loukkaannu, vaan naureskelevat vain. Eikä tuota yhden lapsen kohdalla kovinkaan montaa kertaa tapahdu yleensä, nopeasti he oppivat. Toki joku voi olla uteliaampi toisten ihmisten suhteen kuin toinen, joten joku kommentoi useammin. - kommentti 4lapsen äidiltä
viet pienet kirjoitti:
on turha tuudittautua uskoon, että "kyllä ne aikanaan oppii". Kyllä vanhempien on opetettava lapsilleen hyvät käytöstavat, sosiaalistettava heidät yhteiskuntaamme. Lapsen epäasiallisille kommenteille naureskeleminen ja niiden hyväksyminen opettaa lapselle vääriä asenteita, ja niiden pois opettaminen on myöhemmin hyvin vaikeaa. Lapsi ei ole vanhempien pilailuväline, vaan arvokas yksilö, joka haluaa ja ansaitsee opastusta. Vastaanottavaisimmillaan lapsi on juuri parin kolmen vuoden iässä.
Pienen lapsen viattomat kommentit eivät ole osoitus lasten, vaan heidän vanhempiensa moukkamaisuudesta, kuten jo edellä kirjoitin.
Ja ihme kyllä, hyvin monet vanhemmat kautta aikojen ovat osanneet opettaa pienet lapsensa käyttäytymään kunnolla. Esimerkki on kaikkein tärkein opetusmenetelmä, suulliset ohjeet ovat myös tärkeitä. Ääritapauksessa täytyy viedä lapsi pois tilanteesta.
Ja jos se tähän jotenkin vaikuttaa, niin voin kertoa, että itselläni on kolme lasta. Heidän kanssaan en koskaan ole joutunut sellaisiin noloihin tilanteisiin kuin täällä on kerrottu.Tarkoitan sanonnalla sitä,että kyllä ne aikanaan oppii,kun kielellinen kehitys kehittyy. Väitätkö,että olet sairaalasta vastasyntyneelle alkanut opettaa käytöstapoja? En usko.Odotat hänen kielellistä kehitystä,jolloin lapsi ymmärtää. Olet ehkä onnekas,jos lapsesi on kielellisesti lahjakkaita ja oivaltaneet pienenä jo puheen,sitä on kuitenkin harvemmissa perheissä tälläistä lahjakkuutta.
Mutta jos ajatellaan lapsen normaalia ikä kehitystä,ei hän voi käsitellä niin monimutkaisia tunteita,kuten oma ihmettely ja muokata kysymyksensä aikuisen mielen mukaiseksi. Tässä on kyseessä siitä,tässä jutussa.
Sinä voit siirtyä varmaan Mensan-sivuille,siellä voi olla tasoistasi kasvatusohjelmaa.
Joillakin lapsen kehitys voi kulkea epätasapainossa,eli on kielellinen puoli hyvin varhaisessa vaiheessa,kuten minulla yksi lapsistani osasi vuoden ikäisenä puhua kolmen sanan lauseita ja yli vuoden ikäisenä kommentoi asioita.Mutta sosiaalinen kehitys ja emotionaalinen kehitys voi olla omaa ikäluokkaa,jolloin tulee näitä "hauskoja" tilanteita,jolloin ei tietenkään naureta sillä hetkellä,mutta näin aikuisten kesken,ne voi purkaa vertaistukena. - vie pienet
että se kirjoitti:
2-vuotias kiroilee paljastaa, että hän on jossain kuullut kiroilua, ei välttämättä kotona. Eikä välttämättä kuin yhden kerran, mutta se on ollut jotain uutta ja hienoa, jota sen takia toistetaan.
Mutta tottahan se on, että vaikka oikeasti varmasti kaikki vanhemmat yrittävät lapsilleen opettaa parhaansa mukaan, että noloja tilanteita ei järjestetä kommentoimalla ihmisten ulkonäköä loukkaavasti, niin aina se lapsi niin ehtii tehdä ennen kuin oppi on mennyt perille. Vaikka synnytyslaitokselta alkaisi jokapäiväisesti mainita asiasta, niin varmasti lapsi sen silti joskus tekee, muutenhan hän ei edes tiedä, että juuri tämä on se asia, mistä äiti joka päivä varoittelee. Normaalisti asiasta aletaan valistaa vasta sitten kun se ensimmäisen kerran tapahtuu.
Jokainen lapsi on erilainen ja jokainen vanhempi on erilainen. Ei ole mitään yhtä sääntöä, miten asia pitää lapselle opettaa. Joku ottaa käytännön, että tiuskaisee heti lapsen hiljaiseksi (mistä minä ajattelisin, että eikö tuo äiti ymmärrä yhtään lastaan), joku toinen vastaa ystävällisesti siinä tilanteessa ja kertoo asian myöhemmin ja joku toinen kertoo ääneen, että ihmisiä ei saa kommentoida. Lapsihan ei loukkaa, hän vain kommentoi. On aikuisen oma ongelma, jos siitä loukkaantuu. Nähdäkseni useimmat eivät loukkaannu, vaan naureskelevat vain. Eikä tuota yhden lapsen kohdalla kovinkaan montaa kertaa tapahdu yleensä, nopeasti he oppivat. Toki joku voi olla uteliaampi toisten ihmisten suhteen kuin toinen, joten joku kommentoi useammin.ei ole mitään yhtä sääntöä, miten asia pitää opettaa. Näin varmaan onkin. Sen sijaan on olemassa sääntö siitä, mitä pitää opettaa: se, ettei ihmisiä ja heidän ulkonäköään saa kommentoida. Samoin lapsi ei saa lyödä, purra eikä syljeskellä toisia ihmisiä, ei työntää metalliesineitä pistorasioihin jne. Luetteloa voisi jatkaa.
Kuinka toimitte noissa tilanteissa? Rupeatteko monisanaisesti perustelemaan ja taustoittamaan kieltoanne? Oletteko reagoimatta? Naureskeletteko?
Minä olen noissa tapauksissa estänyt lasta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti tekemästä tai jatkamasta tyhmyyttään joko kieltämällä tai estämällä häntä. Nopea, määrätietoinen toiminta estää useimmiten, valitettavsti ei aina, vahingot. Niin myös tässä kommentoimisongelmassa.
Vanhan sanonnan mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Ehkä niin on tässäkin. Ehkä tosiaan tapauksissa, joissa lapsi päästelee suustaan tyhmyyksiä, pitäisi niiden kohteen tehdä siitä loppu tiukoin ottein. Niin toivoisin tekevän myös sen, joka huomaa lapseni ryntäävän kadulle liikenteen sekaan.
Väitän, että täällä käsiteltyyn ongelmaan ovat syynä vanhempien asenteet. Lopettakaa naureskelu ja oppikaa ja opettakaa lapsennekin kunnioittamaan toisia ihmisiä. Muuten sen joutuu opettamaan ns. maailma, joskus hyvinkin kovalla kädellä. - vie pienet
kommentti 4lapsen äidiltä kirjoitti:
Tarkoitan sanonnalla sitä,että kyllä ne aikanaan oppii,kun kielellinen kehitys kehittyy. Väitätkö,että olet sairaalasta vastasyntyneelle alkanut opettaa käytöstapoja? En usko.Odotat hänen kielellistä kehitystä,jolloin lapsi ymmärtää. Olet ehkä onnekas,jos lapsesi on kielellisesti lahjakkaita ja oivaltaneet pienenä jo puheen,sitä on kuitenkin harvemmissa perheissä tälläistä lahjakkuutta.
Mutta jos ajatellaan lapsen normaalia ikä kehitystä,ei hän voi käsitellä niin monimutkaisia tunteita,kuten oma ihmettely ja muokata kysymyksensä aikuisen mielen mukaiseksi. Tässä on kyseessä siitä,tässä jutussa.
Sinä voit siirtyä varmaan Mensan-sivuille,siellä voi olla tasoistasi kasvatusohjelmaa.
Joillakin lapsen kehitys voi kulkea epätasapainossa,eli on kielellinen puoli hyvin varhaisessa vaiheessa,kuten minulla yksi lapsistani osasi vuoden ikäisenä puhua kolmen sanan lauseita ja yli vuoden ikäisenä kommentoi asioita.Mutta sosiaalinen kehitys ja emotionaalinen kehitys voi olla omaa ikäluokkaa,jolloin tulee näitä "hauskoja" tilanteita,jolloin ei tietenkään naureta sillä hetkellä,mutta näin aikuisten kesken,ne voi purkaa vertaistukena.toimiessani havaitsen usein isoja lapsia, nuoria aikuisia ja jopa varttuneita kansalaisia, jotka eivät ole vieläkään oppineet käyttäytymään ja puhumaan asiallisesti, vaan laukovat törkeyksiä.
Missähän vaiheessa normaalia ikäkehitystään he mahtavat olla? Kuinkahan kauan heidän vanhempansa aikovat vielä odottaa, ennen kuin alkavat opettaa heitä? - se on kyllä ihmettelyn aihe..
vie pienet kirjoitti:
toimiessani havaitsen usein isoja lapsia, nuoria aikuisia ja jopa varttuneita kansalaisia, jotka eivät ole vieläkään oppineet käyttäytymään ja puhumaan asiallisesti, vaan laukovat törkeyksiä.
Missähän vaiheessa normaalia ikäkehitystään he mahtavat olla? Kuinkahan kauan heidän vanhempansa aikovat vielä odottaa, ennen kuin alkavat opettaa heitä?mutta toisaalta,mulle ainakin iskee sellanen aikuisjuttu,että ei voi oppia jos ei opeteta...on niitäkin,jotka vähät veisaa ja nauraavat vain,kun lapsi sössöttää v..,p.. jne.Tai irvailevat,mutta niidenkin taustalla on moukkamainen perhe..
- tytölleni
että ihmiset voi pahoittaa mielensä,jos sanoo isoon ääneen arvioita heistä.Olimme kaupassa ja huomasin tyttöni katselevan hyvin tarkasti poikkeuksellisen pitkää miestä.Tuli minun lähelleni ja sanoi"Äiti,mulla olis kuiskuasiaa".Oletettavasti mieskin aavisti mitä oli tyttärelläni mielessä,mutta ei toivottavasti pahoittanut mieltään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2285090Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1194141- 583683
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363609- 513460
Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest413155Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu202586- 232356
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo532347UMK-juontajakaksikon pari isoa "mokaa" ihmetyttää - Mitäs tykkäsit Syköstä ja Uotisesta juontajina?
Tänä vuonna UMK-lavalla nähtiin artistien lisäksi juontajakolmikko Jorma Uotinen, Sami Sykkö ja Jasmin Beloued. Juontami241987