On lämmöntuotto tai lämmitystapa mikä tahansa niin käyttämätön energia on halvinta energiaa.
Tiivistä ikkunat sekä niiden liitosrakenteet ja lämpöeristeet. Tiivistä huoneen kaikki liitosrakenteet (lattialistat ym). Huolehdi että huoneeseen tulee hallitusti puhdasta korvausilmaa (korvausilmaventtiili). Lämmitysenergian kulutus pienenee 10-20 % ja hiilidioksidipäästöt vähenee. Matalaenergiatalon energiasäästö perustuu myös rakenteiden tiiveyteen. Hyviä tiivistysohjeita sekä vinkkejä ja omatoimisia tapoja löydät mm ikkuna-asiantuntija www sivuilta. Tiedot eivät ole salaisia vaan tarkoitettu kaikkien kansalaisten käyttöön.
Tiivistä ikkunat sekä niiden liitosrakenteet ja lämpöeristeet. Tiivistä huoneen kaikki liitosrakenteet (lattialistat ym). Huolehdi että huoneeseen tulee hallitusti puhdasta korvausilmaa (korvausilmaventtiili). Lämmitysenergian kulutus pienenee 10-20 % ja hiilidioksidipäästöt vähenee. Matalaenergiatalon energiasäästö perustuu myös rakenteiden tiiveyteen. Hyviä tiivistysohjeita sekä vinkkejä ja omatoimisia tapoja löydät mm ikkuna-asiantuntija www sivuilta. Tiedot eivät ole salaisia vaan tarkoitettu kaikkien kansalaisten käyttöön.
Vastaukset 8
Vanhimmat
eristeet sika paljon halvempia kuin joku maalämpösysteemi.
Samalla kandee pistää iv kuntoon, koneellinen tulo ja poisto lto kennolla säästää painovoimaiseen ivhen verrattuna kymmeniä prosentteja energiaa.
Tuleeko roottorikoneella eli Enerventillä halvemmaksi kuin kuutiolla?
ja vähemmän liikkuvia osia kuin roottorivehkeissä.
Muistaakseni jollain valmistajalla oli myös vastaavan hyötysuhteen vehkeitä, siinä taisi olla kaksi kennoa.
Mutta kiinteäkennoisia laitteita puolustaa myös niiden tiiviys, ne kun eivät sotke tulo- ja poistoilmaa keskenään, eli eivät levitä hajuja.
Tosin monesti olen kuullut sanottavan että kun ilmanvaihto on asuntokohtainen ei sillä ole mitään merkitystä kun ne samat hajut leviävät muutenkin... Mutta itse olen miettinyt mahtaako asia olla ihan noinkaan, eipä ainakaan olisi mukavaa jos esim. vessahajut pääsisivät tuloilmapuolelle.
Joten jos minulta kysytään, niin nykyisillä tiedoillani valitsisin ehdottomasti kiinteäkennoisen.
Tuollainen arkkupakastimen kokoinen härveli vaatii melkein laajennusosan tällaiseen vanhaan taloon mahtuakseen.
Pyörivämallinen LTO on energiapihimpi kuin levymallin LTO. Taas tasavirtapuhaltimet ja integroitu lämpöpumppu parantavat ilmanvaihtokoneen hyötysuhdetta entuudestaan. Nykyään noihin IV-laitteisiin voi kytkeä lisälämmön monesta eri paikasta, jolloin ne toimivat jäätävimmilläkin pakkasilla. Integroituna lämpökaivon lämpöpumppuun tai keräämällä varaavan takan pakokaasujen lämpö tuloilman lämmittämiseen ovat eräitä keinoja.
Alkuinvestoinnin kannalta tuo riippuu mihin vertaa, toisaalta mitä tehokkaampi laite on, sitä suuremmaksi hinta juoksee.
Johan nuo asiat on toteutettu aikoja sitten.
Matalaenergia-malli kehitettiin juuri tuollaisen tiiviyden mukaan 1970-luvulla, mutta siinä on paljon puutteita. Uusiin matalaenergia-, minimienergia-, passiivi-, nollaenergia- ja plusenergiarakennuksiin kuuluu kriittisenä osana mm. ilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla. Hyötysuhde lämmön talteenotossa pitää olla vähintään:
- Matalaenergirakennukset: 40 % tai parempi
- Minimienergiarakennukset: 60 % tai parempi
- Passiivirakennukset: 80 % tai parempi
- Plusenergiarakennukset: yli 90 %
Modernista passiivirakennuksesta pyritään saamaan rakentamismääräysten mukainen rakennus (ns. normitalo) vuodesta 2015 lähtien ympäri Eurooppaa. Suomen hallitushan on esittänyt, että Normitalo 2010 olisi nykyisen matalaenergiarakennuksen mallinen.