Suomen hovioikeudet loukkaavat ihmisoikeuksia hylkämäällä vaatimuksen suullisesta käsittelystä. Papereiden pohjalta kun oikeutta ryhdytään jakamaan on tulokset nähtävissä. Jokaisen, joka vie juttunsa hovioikeuteen tullee vaatia juttunsa suullista ja avointa käsittelyä, jotta oikeus toteutusisi.
Esimerkiksi Helsingin hovioikeus tuomitsi viime vuonna kuolleen henkilön rankaistukseen "paperiaoikeudenkäynnissä" jossa vastaaja ei ollut paikalla "sattuneesta syystä".
Esimerkiksi Helsingin hovioikeus tuomitsi viime vuonna kuolleen henkilön rankaistukseen "paperiaoikeudenkäynnissä" jossa vastaaja ei ollut paikalla "sattuneesta syystä".
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jaksaa jankuttaa samasta asiasta. Tiedetään tiedetään, kukaan ei huomannut tsekata VTJ:stä oliko tyyppi vaihtanut hiippakuntaa vai ei. No ei sitä väestörekisteritietoja ehditä joka välissä tarkistaa.
Joo, ainahan sitä suullista käsittelyä voi vaatia, ainakin jos kaikki menee veronmaksajan piikkiin. Mutta toinen asia on, suostuuko hovi siihen.
Vaikka kyseinen ihminen oli edesmennyt niin hänet oli asetettava rikosoikeudelliseen vastuuseen koska laki vaatii näin .
Mitään aukkoa ei voida pitää jos kyseinen henkilö on edesmennyt ja prosessi jäisi kesken sen takia mutta jos näin olisi niin jää se käräjäoikeudet toteamus voimaan .
Edesmenneen henkilön syylisyys ja korvauksiin asettaminen pitää todeta että ne korvaukset voidaan ulosmitata edesmenneen tekijän varoista ennen perunkirjoitusta .
Ihmisoikeutta ei voida todeta syrjityn jos ihminen on kuollut ( kuollut ihminen ei ikään ole ihminen vaan poistettu rekisteristä johon on laitettu syntymän hetkellä ) .
Rikkomusta voidaan vain todeta syntyvän kunnian loukkaukesta jos haittaa ja surua tuottaa lähi omaisille ( lähiomaisille = isä / äiti ja rintaperillisille = lapset ) .
Miten tulkinta menee etäis perijöille eli sisko, veli / sisar puoli, veli puoli niin voidaanko heihin katsovan kohdistuvan kunnianloukkausta jos vainaata on syytetty ja syyttäminen kohdistuu samalla lailla kuin rinta ja läheis perijöihin ?
Taas jotain tajunnanvirtaa.
Jos syytetty kuolee rikosasian ollessa vireillä jossain tuomioistuimessa, asia jää sillensä. Rikokseen perustuvia vahingonkorvausvaatimuksia voidaan ajaa kuolinpesää vastaan.
Aloittajan natina kuolleen tuomitsemisesta tarkoittaa tilannetta, jossa vastaaja on kuollut asian ollessa vireillä hovioikeudessa. Kukaan vaan ei ollut muistanut hoviin ilmoittaa, että vastaaja on kuollut, eikä sitten kukaan myöskään hovissa ollut tuomiolauselmaa tehtäessä huomannut tarkistaa väestötietojärjestelmästä, että tyyppi oli kuollut.
Sinänsä aloittajan natina on aivan turhaa, koska kuollutta ei voida tuomita rikosoikeudellisen vastuuseen ja päätös/tuomio on nulliteetti.
Jos kerran asiaa on käsitelty ensin Käräjäoikeudessa josta valitettu Hoviin niin ketä valitti uhri vai tekijän avustajana toiminut juristi ?
RL. sanotaan jotta rikoksesta voidaan määrätä vahingonkorvaus maksettavaksi on käytävä RL. käsitely oikeudessa .