Rion miehelle

Moi

Saisko sitä Rion vettä tilattua Suomeen jos
pitää vielä matkustaa sinne, niin alottaisin
siedätyshoidon hyvissä ajoin..

Ja meneehän se päähänkin aika hyvin. Sopivalla
annoksella tulee muutaman päivän epätodellinen tokkura.

meluri kirjoitti:

Moi

Saisko sitä Rion vettä tilattua Suomeen jos
pitää vielä matkustaa sinne, niin alottaisin
siedätyshoidon hyvissä ajoin..

Ja meneehän se päähänkin aika hyvin. Sopivalla
annoksella tulee muutaman päivän epätodellinen tokkura.

olet. KUKAAN taalla ei juo hanavetta! Nekin jotka juovat kayttavat UV suodatinta.
Mita tulee tilaukseesi, niin voi olla vaikeaa mutta kokeile seuraavaa:
Osta jauhelihaa ja anna sen muhia pari-kolme paivaa poydalla, sitten kaada kaikki vesi mita aiot juoda sen lihan lavitse. Eikohan tuolla saa vastaavan reaktion aikaiseksi.... ainakin pakki tulee toimimaan. Varmuuden vuoksi pyyda jotakin asiansa osaavaa laakaria/hoitajaa olemaan lasna, kun tarvitset sen antibiootti ruiskeen.

Minun mielestäni tuo toi kyllä esiin paljon tosiasioita, joita olen itsekin kokenut ja itsekseni ihmetellyt. On vain turistina vaikeaa oikaista vääryyksiä, vaikka tietää, että on tullut "huijatuksi" ja sanookin sen suoraan asianomaisille. Valitettavasti suorapuheisuudestakaan ei ole aina juuri apua, joskus jopa ikävästi päinvastoin.
On todellakin paljon asioita ja ihmisiä, jotka antavat ymmärtää, että turisteja ei sinne edes haluta. No, ajoittaisesta kiukuttelustani huolimatta palaan Brasiliaan aina vain uudelleen, ei sitä vain voi vastustaakaan!

Brasilian väestöstä noin puolet on eurooppalaisten jälkeläisiä, lisäksi on etnisesti sekoittuneita eurooppalaisia, afrikkalaisia ja intiaaneja.

baiana kirjoitti:

Minun mielestäni tuo toi kyllä esiin paljon tosiasioita, joita olen itsekin kokenut ja itsekseni ihmetellyt. On vain turistina vaikeaa oikaista vääryyksiä, vaikka tietää, että on tullut "huijatuksi" ja sanookin sen suoraan asianomaisille. Valitettavasti suorapuheisuudestakaan ei ole aina juuri apua, joskus jopa ikävästi päinvastoin.
On todellakin paljon asioita ja ihmisiä, jotka antavat ymmärtää, että turisteja ei sinne edes haluta. No, ajoittaisesta kiukuttelustani huolimatta palaan Brasiliaan aina vain uudelleen, ei sitä vain voi vastustaakaan!

Ootko matkaseuraa tarvitsemassa.
Kiinnostais löytää vaikka suomi-
vaimo jolla olis samansuuntaisia
mieltymyksiä.

Multa meinattiin pölliä lenkkarit
jotka olin riisunut jalasta kun
makoilin Ipaneman rannalla.
Ne oli kuitenkin niin kuluneet että
pikkupojat nyrpistelivät naapojansa.

Mitään huijareita en tavannut, palvelu
oli samanlaista kuin espanjassa.

Maleksin myös erään favelan juurella
jonkun aikaa mutta kukaan ei tullu
vinkumaan. Vaikka siinä oli joutosakkia
vahtimassa sisäänkäyntiä.

Vaihdoin sitten muutama sata pususa erään
pikimustan naisen kanssa ja seuraavana
päivänä en päässytkään sängystä ylös.
Sen verran stydi bakteerikanta meni vaihtoon
että pari päivää makasin tiedottomana halvassa
hostellissa.
Ikkunaa ei voinut pitää auki kun vastapäisen
ravintolan hormista tuli karsea haju.
Pahin dunkkis johon olen törmännyt ikinä!

Käsittämätön sekoitus eltaantuneita rasvoja
jotka muhivat hormeissa kuumassa ja kosteassa
ilmastossa.

Piti tyhjentää molemmat päät aika ajoin veskiin.
Ja lepäsin pikkuruisen vessan lattialla sikiöasennossa 15 minsaa että jaksoin kömpiä 3 metriä takas kuumaan huoneeseen.

No olo helpotti ja ennen lähtöä kykenin jopa
urheilusuoritukseen cariocan kanssa. Armoa ei annettu. Kaikki piti antaa ja satoja pusuja vaihdettiin.

Olo kuitenkin oli edelleen kuin pilvessä.
Lähdön aamuna erehdyin juomaan vedellä lantrattua
mehua hotellissa ja sama tauti alkoi pukkaamaan
päälle. Leijailin polvet löysänä rantaan haukkomaan meri-ilmaa. Ei paljon auttanut.

Oli aika mennä lentokentälle ja valkkasin taksijonosta ilmastoidun taksin. Vaikka ensimmäinen taksi olisi halunnut lähteä.

Karseaa oli istua taksissa joka heilui ja huojui
pehmeästi liikennevirrassa. Liikennevaloissa
atojen väliin tuli 5v pikkupoika shortseissa
heittelemään palloja. Kun valot vaihtui pallot
lentelivät tielle ja poika hävisi.

Copacabanan kohdalla pysäytin taksin, heitin setelin kuskille ja lähdin laahustamaan rannalle
yrjöämään. Mitään ei tullut mutta olo vähän helpotti. En muista miten pääsin lentokentälle
mutta siellä vaihdettiin muutamia kymmeniä pusuja
molemmilla ruoka suussa.

Lento sujui kuitenkin housut kuivana.