Poika ja "tyttöjen" leikit

En nyt osaa mitään "oikeaa" tuohon vastata. Mutta on kai normaalia, jos pieni poika tykkää "tyttöjen" leluista. Onhan paljon myös ns. poikatyttöjä. Itse olen tenavana ollut sellainen, eli leluiksi ei kelvannut nuket yms. vaan minulla oli aika komea kokoelma pikkuautoja, joista pojat oli kateellisia. Kymmenen vuotiaaksi parhaimmat kaverini olivat poikia, sen jälkeen tuli tyttökaverit enemmän mukaan kuvioihin ja barbi-leikit alkoivat kiinnostaa.
Pikkusiskoni taas oli ihan "poika" viisi vuotiaaksi asti. Hän jopa valitsi itselleen pojan nimen, jolla häntä tuli kutsua. "Pikku-Heikin" viha oli suunnaton, jos joku erehtyi sanomaan häntä Tiinaksi ! =) Tämäkin meni ohi, vaikka vielä viisi vuotiaana, kun häneltä kysyi mikä hänestä tulee isona, vastaus oli että "tietysti mies" !!! ;)
Mielipiteeni on, että anna poikasi leikkiä tyttöjen leluilla ja olla "bestis" sisarensa kanssa. Voithan kannustaa häntä poikien leikkeihin hienovaraisesti, esim. ostamalla se merirosvolaiva joululahjaksi !

että pojasta tulee TRANSVESTIITTI ei sille mitään voi, ihminenhän sekin on, tosin aika kummajainen...

Nuorempi lapsistani on poika ja pienenä hän leikki isosiskon kanssa kotileikkejä. Hän oli sellainen rauhallinen pikkutarkka poika, joka ei esim. 4-5 vuotiaan "osannut" poikien raisuja leikkejä tai sitä, että riidat ratkottiin nyrkein, hänen mielestään erimielisyydet voitiin keskustelemalla selvittää.
Koulussa, eka- ja tokaluokalla, asia vaivasi häntä, hän koki itsensä ulkopuoliseksi kun ei ollut kiinnostunut päättömästä riehumisesta ja riitelystä. "Pitäisikö minun sitten olla sellasta mitä en ole.."

Ihan pikkupoikana n. 2-3 v hän tykkäsi käyttää hametta, etenkin lastenhuoneen diskossa hame piti olla, sillä tottakai diskoon kuului että helmat pyörähtää .. samoin naapurin pojalle piti etsiä tyttären hame päälle, tälläkin pojalla oli isosisko hameineen ja hepeneineen..

Pienestä rauhallisesta pojasta on kasvanut aivan tavallinen normaali teini viiksihaituvineen tyttöystävineen kaikkineen.. En ollut huolissaan siitä mitä hänestä tulee.
Osta ihmeessä merirosvolaivaa ja roska-autoa, osta myös niitä korujakin jonkin verran.. saa toteuttaa itsessään olevia molempia puolia, sillä meissä kaikissa on jonkin verran miestä ja naista, jos vain uskallamme kohdata sen. Etenkin miehä hävettää kohdata itsesäässmn se feminiivinen puoli..

Mun serkku tykkäs pienenä nukeista ja on nykyään ihan miehinen mies!

Totta kai hamepojastakin voi tulla Toni Halme - ei toi ole mikään sellainen ongelma. Sen sijaan se voi olla probleema sosiaalisesti. Lapset ei aina ole kaikkein suvaitsevaisimmasta päästä. Sen takia kannustan omaa poikaani raisuihin leikkeihin (siis menemällä mukaan pojan tekemiin painialoitteisiin, en mä siitä mitään nyrkkeilijää kasvata) ja ostan sille sinisiä vaatteita, vaikka lempiväri kuulemma on vaaleanpunainen. Kaulariipuksiakin pitää, niin kuin räppäritkin.

Sanokaa vaan, että olen vanhoillinen, mutta olen itse mieheksi kasvanut - silloin kauan sitten ennuste ei ollut liian poikkeaville kovin hyvä. Ja kannattaa aina miettiä, paljonko kannustaa esim. poikaa "tyttömäiseen" käyttäytymiseen - siis vaikka ylenpalttiseen barbileikkeihin - eiköhän kannattaisi sitten ainakin vastapainona kannustaa vaikkapa johonkin "poikamaiseen".

Minä leikin pienenä (alle kouluikäisenä) My Little Poneilla, Barbeilla ja kotileikkejä vuotta nuoremman kaverini kanssa, joka oli tyttö.
((Vastaavasti leikin kyllä sitten joskus 8-10 vuotiaana sotaa, ninjoja tms. ja poikien leluilla, Transformerseilla, Turtles-ukoilla, He-Maneilla jne.))

Joku psykologi olisi varmaan jo silloin päätellyt älykkäästi että homohan tuosta pojasta kasvaa, ja niin kyllä kävikin ;P

Mutta en usko että 'naistellistenä leikkien leikkiminen on se syy siihen. Kyllä se asia on minussa ollut alusta asti, eli siitä kun muutuin yksisoluisesta kaksisoluiseksi äitini kohdussa ;)

Kotileikissäkin kyllä olin aina "isä", ja kun maalla asuimme, kävin 'leikkitöissä' 'navetassa' ja 'pelloilla', sekä poni-, ja nukkeleikeissä leikin aina 'mieshahmolla', eli Keneillä ja poika-poneilla.

Jos minusta kysytään, lapsen pitää saada olla kiinnostunut siitä mistä hän on luontaisesti kiinnostunut, vaikka kaikki heteropsykoottiset vanhemmat aina pelkäävät että nukeilla leikkivistä pojista tulee homoja tai transsuja.

Ihan normaalia tuo on ite oon poika ja mulla on sisko 21 mä 24v ja vielä nykyään niin kun se tulee käymään niin leikitään nukeilla teemme filmin niitten kaa ne kiroilee ja pimppi pippeli juttuja tai ehkä enimmäkseen pimppi juttuja ku ne on barbeja onko olemassa "mies barbeja" ja leikitään että ne on lesboja ku ei oo mies nukkeja.

Aiemmin niin meillä oli semmoisia "oikeita" nukkeja ei barbeja tai brätzejä semmoisi jotka laittaa silmät kii kun niitä pitää sylissä niillä on hauskat nimet: Uhhu-Täti, Rönski, Essi-Täti, Pörrö-Täti, Pönttö, Rossy, Isabella lempinimi Illu siis illu, Åki-Pååki (ÅP) ja Docku-Pocku (Dynda)

ja musta tuli mies mutta vähän semmoinen tyttöpoika poika joka on vähän tyttömainen ois kiva pukeutua tytöksi ja mennä uloos esim. kauppaan... kattoo jos pojat kattoo mua peppua ja rintoja voi vittu kun ne tietäis mitä jalkojeni välissä on.

"Yli ajattelu" -->Menis sit sänkyyn sen kaa se ottaa pois pikkarini ja mitä vittua täällä on pippeli ja sit otan pois peruukin sä oot pussannut ja muhinoidut pojan kanssa ja sit se poik menee oksentamaan se ois niinkuin niin owned voi tehä semmosen pränkin jollekin tuhmalle pojalle

mulla on 2 tyttöä, jotka leikkii poikien leluilla ihan mielellään ja samalla kuitenkin tykkäävät hoivata nukkeja vauvoina. 3 ja 5vuotiaita. Vanhempi tyttö on myös ollut enemmän kiinnostunut poikein kanssa touhuamisesta. onhan noi molemmat aika eläväisiä tapauksia :D
en ole mitään suuntautumisia sen kummemmin tuon ikäisien kohdalla murehtinut, eikä homous, lesbous tai transvestismi taikka aseksuaalisuus estä suvun jatkamista :D