www.adressit.com/imatralisa
Allekirjoita
Kuntalisä Imatralle
271290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Näin vähän kansa seuraa politiikkaa. Tehdään aloitteita asioista, mistä on jo päätetty.
päätetty on ettei makseta, mutta missä tämä päätös näkyy kansalle?
Mistä olet saanut kuvan, ettei Imatra-lisää oteta yhdeksi päivähoitomuodoksi.
Kyllä valtuusto otti asiaan kantaa viime vuonna ja nimesi sen yhdeksi vaihtoehdoksi.
Viime vuonna koulutuslautakunnan työ jäi kesken lastenhoidon osalta, jos muistat.
Sivistyslautakunta teki lopetuspäätöksen Imatrankosken kirjaston lopetuksesta.
Kuitenkaan koulutuslautakunta ei tietääkseni tehnyt asiaan kuuluvaa jatkoa, eli lastenhoidon palvelurakenne uudistusta.
Tässä osa valtuustoseminaarin muistiosta viime vuodelta.
Periaatteessa se on lautakunnalle linjaus.
5. Yleiskeskustelu
Käytiin yleiskeskustelu ryhmätöissä esille tulleista asioista, jonka jälkeen kaupunginjohtaja veti yhteen keskustelun ja ryhmätöiden mukaisia linjauksia seuraavasti:
Käyttömenojen kasvua halutaan yksimielisesti hillitä.
Jäähallin osalta suunnitelmia halutaan tarkentaa.
Kouluverkon osalta yksituumainen ajatus supistaa kouluverkkoa.
Kirjastopalveluissa näkemykset poikkesivat toisistaan.
Päivähoitopalveluissa laajahko kannatus Imatra-lisälle
vähän on homma kesken, muistaakseni tämä muistio on kirjoitettu huhtikuussa. Olisi syytä saada asiaa hieman eteenpäin, hyvä jos kansalaisaloite antaisi asian käsittelylle vauhtia. Tietääkseni kansalaisaloite on sellainen, johon kaupungin on pakko ottaa jotain kantaa.
Missä suhteessa luulisit kansalaisaloitteen eroavan valtuustoaloitteen käsittelystä.
Muutama viimeinen valtuustoaloite on nimittäin käsitelty ainoastaan virkamiestasolla.
Ei siis ole käyty ollenkaan poliittista keskustelua.
Asia on muuttunnut viimevuoden lopulla jostain syystä.
Otin siihen kantaa viime valtuustoryhmyreiden päiväkokouksessa.
Vetosin puheenjohtajien julkisuudessa lausumaan, että nyt tulemme harjoittamaan avointa keskustelua.
Ainakin tänään valtuuston listalla on merkitty valtuustoaloite taas tiedoksi.
Olkoon aloite valtuustoaloite tai kansalaisaloite, niin se on alku poliittiselle keskustelulle, jonka tarkoitus on kehittää aloitetta.
Aloitteen teon jälkeen siis aloite ei ole kenenkään yksinomistus vaan sen kehittämiseen pitää olla oikeus kaikilla poliiitikoilla.
Kun aikoinaan käsiteltiin aloitye käytäntöä, niin silloin sovittiin, että se linja, jolla aloitetaan, niin sillä jtketaan.
Silloin ei tule käsitystä, että aloitetta on sorrettu poliittisesti.
"Näin vähän kansa seuraa politiikkaa. Tehdään aloitteita asioista, mistä on jo päätetty. "
NO ENTÄ SITTEN! Ainakin joku edes YRITTÄÄ
ajaa lapsiperheitten etuja eteenpäin,
eikä vaan metallimiesten.
Tosta taas näki sun ylimielisen asenteen.
nyt ainakin tämä aloite on saanut julkisuutta, toisin kuin valtuustoaloite, mistä kansa ei tiennyt mitään. Toivonpahan vaan että nyt asia vihdoinkin käsitellään!
Kaikki aloitteet saavat julkisuutta, mutta toinen asia onkin käsittelytapa.
Veikkaan, että vastaus Imatra-lisä aloitteeseen on, että asia ratkaistaan sivistyslautakunnan palvelurakennen muutoksen yhteydessä.
tämä valtuustoaloite Imatra-lisästä on ollut julkisuudessa?
Viimeisin muistamani maininta julkisuudessa Imatra-lisästä on E-K Liukkosen laskelmat vuonna 2006, ettei Imatralla ole varaa maksaa kuntalisää.
Asiasta ei ole tehty mitään valtuustoaloitetta.
Vertasin asiassa yleisellä tasolla aloitteitten käsittelytapaan.
Valtuusto linjasi viime keväänä lastenhoidon lisäys muodon.
Siihen kuului myös Imatra-lisä.
Laitoinhan jo tuohon aikaisemmin seminaarin yhteisvedoksen, missä lisä mainitaan.
näistä viesteistäsi ota mitään tolkkua, puhut päätöksistä, mitä ei ole tehty ja valtuustoaloitteista mitä ei ole tehty.
Poliitikko mikä poliitikko.
Toivompahan vaan että nyt vihdoin ja viimein asialle tehdään jotain!
mitäs mieltä olet Anssi, kannatatko Imatra-lisää, vai et?
Kuntalisällä on tarkoitus kuitenkin helpottaa lastenhoidon järjestämisen paineita.
Kun nyt yritykset lakkauttavat työpaikkoja ja joudumme lisäämään säästöjä tulopuolen romahdettua, niin epäilen kuntalisän menevän läpi.
Mutta tämähän olikin tyhmän poliitikon ennustus.
KYSY ASIAA SEURAAVAN KERRAN GOOGLESTA.
Olen jo aikaisemmissa keskusteluissa täällä Imatra osiolla kertonnut, miksi en ole lisän kannalla. Ainakaan 100% prosenttisesti kaikkien vanhempien osalta.
Ja se saa riittää selitykseksi.
Ei minun puheillani kuitenkaan anneta mitään arvoa.
Eilen sain yhden asian läpi kaupungin talolla.
Valtuustossa pidin kolme puheenvuoroa, MUTTA NIITÄ EI NOTEERATTU LEHDISTÖSSÄ MITENKÄÄN.
etten 5 lapsen äitinä tiedä kotihoidontuen kuntalisän tarkoitusta?
En tietääkseni ole ketään tyhmäksi sanonut vaan poliitikoksi. Poliitikon tunnistaa siitä ettei "normaali" kansalainen ymmärrä puheita.
Mitä asiaa pitää Googlesta kysyä?
kateellinen tälle nuorelle kolmen lapsen äidille, joka sai julkisuutta tekemälleen aloitteelle?
Kerro vielä meille palstaa aktiivisesti seuraamattomille MIKSI et kuntalisää kannata.
Kateellinen joopa.
Niin, kuin sanoin asia olisi tullut esille muutenkin, koska valtuusto on ottannut asiaan kantaa seminaarissaan.
Kun Googlettaa Imatra-lisän niin saa edellisen lautakunnan mietinnän siitä.
Miksi en kannata Imatra-lisää 100%:sti.
Syy on, että kun lapsi hoidetaan kotona ja ainut tarkkailu ajankohta on neuvola käynti lapsen kehityksen seuraamiseksi.
Silloin osa lapsista voi päästä seulan läpi ja jälkeenjääneisyydet huomataan vasta koulussa.
Koska kuntalisä on siis yksi tapa lisätä lastenhoitopaikkoja, niin en usko sen menevän tässä taloustilanteessa Imatralla läpi.
Muutenhan kävisi niin, että työttömyyden lisääntyessä kaupunki joutuisi sulkemaan omia hoitopaikkojaan.
Sekä irtisanomaan sieltä työntekijät.
Muista nyt, että kuntalisä on laajentuvan lapsenhoitotarpeen yksi keino.
Mutta vastaukseni oli, etten pidä asiaa hyvänä nimenomaan siksi, että lapset eivät ole yhtä hyvässä tarkkailussa kotona kaikilla vanhemmilla lapsen kehityksen kannalta ajatellen.
Lehtien kirjoittelusta ei tullut kunnolla esille taloustilanne.
MEIDÄN KAUPUNGIN TULOPOHJA ON ROMAHTANNUT.
Monessa kunnissa on revitty auki talousarviot.
Täällä kaupunginhallitus kokoontuu vasta seuraavassa kuussa miettimään asiaa.
KOSKA TULOPOHJA ON ROMAHTANNUT, NIIN SILLOIN VOIMME ODOTTAA UUSIA SÄÄSTÖPÄÄTÖKSIÄ.
UUsille menoille ei siis ole yksinkertaisesti rahaa.
nyt hermostua tarvitse asiallisesta keskustelusta.
Valtuustoseminaari on ollut jo viime keväänä eikä asiassa ole vielä tapahtunut mitään!
Kylläpä Imatralle nopeasti saadaan päätökset suihkulähteestä ja altaasta ym. turhista asioista ja kas nehän rakennetaan heti!
Jännä juttu muuten, että viimevuoden lopulla GOOGLETIN monta kertaa tietoja Imatra-lisästä ja tätä valtuustoseminaari muistiota ei löytynyt silloin ja nyt kun asiasta tuli julkinen muistio löytyi heti.
Olet siis sitä mieltä että vanhemmat eivät "pelkkien" neuvolakäyntien kanssa pysty huolehtimaan lapsistaan ja heidän "normaaliudestaan"?
Mites lasten henkinen maailma, siinä vaiheessa kun hoitopäivä venähtää kokonaisuudessaan vaikkapa 10 tuntiin, eli kotona vain nukutaan. Riittääkö vapaapäivät lasten ja vanhempien yhteiseksi ajaksi?
Pienten lasten paikka on kotona huolehtivan vanhemman kanssa.
Kuinkahan paljon minäkin saisin kuluja aikaiseksi kaupungille lisää kun veisin nämä 3 alle 5-vuotiasta kunnalliseen hoitoon, luulen että kaupungille tulisi kuitenkin halvemmaksi edes harkita kuntalisän PALAUTTAMISTA. Sitähän on Imatralla maksettu ennen viime lamaa...
kysymys Anssille:
Minkä ikäisiä sinun lapsesi ovat?
Onko heitä hoidettu pienenä kotona?
Onko silloin saanut kuntalisää?
...jotka hoitavat lapsensa kotona eivätkä vie heitä ohjattuun päivähoitoon. Miten selität sen, että aikaisemmin lapset yleensä hoidettiin kotona eikä tällaista masentuvaa nuorten ryhmiä ollut.
Itse ns. pakon sanelemana aikanaan hoidin lapset itse. Silloin ei ollut tarjolla kaikille päivähoitopaikkoja. Mulla ei ole kunnallista päivähoitoakaan vastaan mitään, sillä kotona lasten kanssa oleminen ei sovi kaikille. Itselleni se näköjään sopi, ainoa missä hävisin oli työeläkkeen kertyminen kun se ei kerry lapsia hoidettaessa. Säästin siinä pitkän "pennin" yhteiskunnan varoja. Sain "lahjaksi" tasapainoiset nuoret, jotka jatkavat veron maksua yhteiskunnalle, jotta tämä pyörii.
He itse ovat tyytyväisiä siihen, että saivat olla kotona. Helpommalla olisin päässyt, jos oisin vienyt heidät hoitoon. Koti olisi pysynyt siistinä eikä olisi tarvinnut joka päivä sitä ruokaa moneen kertaan valmistella. Ei ollut lisiä ja niin ollaan selvitty hengissä. Tajuan ettei Imatralla ole nyt varoja tähän lisän maksuun, sitä kun on katsottu muita asioita vuosien mittaan tärkeämmäksi ja rahat on kertakaikkiaan tuhlattu milloin mihinkin epämääräiseen. Nyt maksamme kaikesta lasten levottomuutena kouluissa jne. Kaikella on hintansa...
Sanoin selvästi, että kaikki vanhemmat eivät siihen pysty.
En puhunnut kaikista.
Kun googlettaa Imatra-lisän niin sieltä tulee toiselta sivulta otsikko talous.
Jostain syystä siinä näkyy jonkun työryhmän vastaukset seminaarista.
Mitä tulee nopeuteen, niin olen siinä samaa mieltä.
Täällä mutustellaan asioita.
Kaikilla taitaa olla niin paljon kokouksia, että ei saada nopealla viiveellä porukkaa kokoon.
Tämä kaupunki tulee kaatumaan juuri siihen.
Vanhempi opiskelee yliopistossa ja nuorempi amiksessa.
Nuorempikin täytti marraskuussa 18 vuotta.
Vanhempi lapsi oli ukin ja mummon hoidossa ja minun hoidossa vapaa päivinäni.
Silloin oli ainakin kelan kotihoitotuki.
Muita tuki muodoista en tiedä.
Yksityiskohtiin en mene, koska minullakin on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin, joista joku voisi vinoilla.
Nuorempi oli ensin perhepäivähoidossa ja olin siihen tyytyväinen.
Jatkosta en suostu kertomaan muuta.
silloin kun nuorempi lapsesi on ollut päivähoidossa, ei ollut kuntalisää, tiedän koska hoidin oman samanikäisen 3-vuotiaaksi kotona.
Milloin, missä ja mitä on päätetty?
Anssi, vastaat yhdeksi syyksi mikset kannata Imatralisää seuraavasti:
"Syy on, että kun lapsi hoidetaan kotona ja ainut tarkkailu ajankohta on neuvola käynti lapsen kehityksen seuraamiseksi.
Silloin osa lapsista voi päästä seulan läpi ja jälkeenjääneisyydet huomataan vasta koulussa."
Mitähän jälkeenjääneisyyttä tarkoitat? Onko politiikkasi tausta-ajatuksena se, että yhteiskunnan tulee seuloa lapset päivähoitopaikoissa ja neuvoloissa? Ei mitenkään pahalla, mutta minulle tulee sellainen käsitys, ettet ehkä tiedä mistä kirjoitat ja mitä tuolla seulomisella tarkoitat. Jos näin ei ole, niin anteeksi epäluuloisuuteni.
Mikäli lapsella on kehitysviivästymää tai muuta erityisen tuen tarvetta, ei päivähoito ole siinäkään tapauksessa kaikkien niiden lasten kannalta paras vaihtoehto, jos ajatellaan asiaa inhimillisesti perheen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Inhimillisyyden lisäksi asiaa voidaan tarkastella myös kaupungin talouden kannalta. Silloin Imatralisä lisää kaupungin kustannuksia, joiden tuoma säästö näkyy pitkällä tähtäimellä vuosien päästä, lasten ja nuorten hyvinvointina ja mahdollisesti mielenterveydellisten hoitojen vähenemisen myötä säästönä ym., joita ei osata kaikkia edes ennustaa.
Imatralla tehdään lasten hyvinvoinnin kannalta hyvää työtä monella saralla. Toivoisinkin, että päättäjät ymmärtävät ennaltaehkäiseväntyön merkityksen. Lastesuojeluun ja lasten korjaavaan hyvinvointiin on Imatralla satsattu, mutta vuosien päästä näistä asioista voidaan säästää, jos nyt aletaan tukea lapsiperheitä mahdollistamalla lasten kasvu ja kehitys omassa kodissaan, jaksavien vanhempien hellässä huomassa, riittävän taloudellisen tuen turvin.
Pienten lasten vanhemmat, jotka käyvät ansiotyössä ja kuljettavat lapsiaan hoitoon, kiirehtivät töihin ja enemmän tai vähemmän raskaan työpäivän jälkeen taas takaisin lapsia hakemaan, kauppaan, kotiin ja ruokaa laittamaan, ehtien olemaan vain muutaman tunnin lasten valveilla ollessa näiden kanssa. Varmaan aika moni edellä mainitunlaisessa ns. oravanpyörässä juokseva vanhempi vaihtaisi osansa kiireettömämpään elämänrytmiin, jos siihen olisi pienimmässäkään määrin taloudellisesti mahdollisuus.
Lapsen itsetunnon ja itsearvostuksen kehityksen kannalta olisi todella tärkeää, että vanhemmat jaksavat vastata mahdollisimman hyvin lasten kehityksellisiin tarpeisiin. Parhaiten se onnistuu silloin, kun yhteiskunnallisesti mahdollistetaan jomman kumman vanhemman kotiin jääminen lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana.
Anssi, toivon sinulle viisautta ja ymmärtävää mieltä tehdä tänä päivänä hyviä päätöksiä huomisen ja tulevaisuuden kannalta.