Luin jippiin kielipolitiikka sivuja. Siellä tuli esille mun kauan sitten aloittama ketju, jossa nimim. Pete Aari on laskenut minua tieteellisemmin suomenkielisen ja ruotsinkielisen kauppakorkeakouluopiskelijan eron.
Näyttää mielenkiintoiselta. Katsokaas vähän tarkemmin tämä linkki. Linkki aukeaa tod.näk. sivulle 4 kuten pitääkin. Siitä näette mitä mä olen kirjoittanut aluksi ja sitten alempana Pete Aarin tieteellisemmin lasketun arvion suomenkielisen ja ruotsinkielisen opiskelijan erosta.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=6301&p=31
P.S. Ymmärsin sen Pete Aarin lääkärikirjajutun niin, että se kuvaa normaaliälyisen ja imbesillin välistä älykkyysosamäärän eroa.
Näyttää mielenkiintoiselta. Katsokaas vähän tarkemmin tämä linkki. Linkki aukeaa tod.näk. sivulle 4 kuten pitääkin. Siitä näette mitä mä olen kirjoittanut aluksi ja sitten alempana Pete Aarin tieteellisemmin lasketun arvion suomenkielisen ja ruotsinkielisen opiskelijan erosta.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=6301&p=31
P.S. Ymmärsin sen Pete Aarin lääkärikirjajutun niin, että se kuvaa normaaliälyisen ja imbesillin välistä älykkyysosamäärän eroa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielenkiintoista.
Mutta onko tässä huomioitu sitä, että vaikka seula hakijoita valittaessa olisi löysempi, saattavat itse korkeakoulun vaatimukset olla kuitenkin samat (ovatko, siitä en tiedä). Eli ne juuri ja juuri keskimääräisen älykkyysosamäärän tai muun vertailtavan ominaisuuden omaavat ihmiset ovat ehkä sitten karsiutuneet opiskelujen aikana. Ei kai automaattisesti ole niin, että parhailla papereilla sisään päässyt hakija myös valmistuu parhailla papereilla?
En väitä, etteikö tässä vallitsisi epätasa-arvo, monet suomenkielisethän hakevat ruotsinkielisiin korkeakouluihin juuri sen takia että niihin on helpompi päästä. Mutta kai ruotsinkielisiinkin korkeakouluihin jonkunmoiset yleiset vaatimustasot pätevät?