miten ylipäätänsä kukaan voi jäädä alkoholiin koukkuun? miksi siitä tulee tapa? eihän alkoholi maistu hyvälle ja eikä krapulakaan ole varmastikaan kiva juttu? eikö rahaa voisi käyttää paremmin?
kysymys..
ihmettelijä
9728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aika helppo kysymys sinällään noin fyysis/psyykkisesti mainiten, vastauksen kertoen kuin oppikirjasta miten määritellään alkoholisti:
Henkilö joka on useimmiten aloittanut alkoholin nauttimisen hyvin varhaisessa ikävaiheessa, tai vastavuoroisesti hyvin myöhään mutta niin, että alussa on pidemmän aikaa tällainen vaihe että totunnaisuus ja himo juomiseen syntyy positiivisten vaikutusten takia pian, ja tottuminen yhdessä "hyvin" polttavan elimistön (nuorella iällä tai terveellä aiemmin raittiilla) kanssa saa aikaan sen että krapuloita/morkkiksia, yms. jälkitiloja ei tule.
Toisinsanoen juoda voit likimain koska vain, eikä krapulan ja muiden seurausten puuttuessa ole väliä vaikka ottaisi keskellä viikkoa kun kuitenkin tiettyyn rajaan asti pääsee aina liikkeelle. Vielä kun nuorella iällä ovat useimmiten kaikki mahdolliset elimistölliset ongelmatkin "vanhojen juoppojen tauteja" eikä kukaan tuppaa tuntemaan ketään nuorempaa jolle olisi juomisesta ongelmia tullut niin ei sitäkään puolta ajattele.
Pikkuhiljaa iän ja juomavuosien kasvaessa jossakin vaiheessa kuitenkin ongelmat, elimelliset haita, krapulat ym. kuitenkin tulevat väiastämättä kaikille samaan tahtiin ja yltyvästi jatkaville.
Tässä vaiheessa se sitten kummiskin on jo monelle ns. myöhäistä vain todeta että perkele ei tää ole enää kivaa. Iskee päälle morkkis "hukatuista" vuosista monesti jos jotain on jo juomisen takia menettänyt, jos elimellisiä ongelmia on tullut jo niin tulee ajatus että ei mun kannata enää lopettaa, ja ylipäätään viinassa ollaan niin kiinni että sitä on vain pakko saada, jopa kuoleman uhalla.
Sehän se on juopolla sama kuin narkkarillakin, aina yritetään päästä samaan tilaan kuin päihteitä aloitellessa ja itsekin tiedetään että eihän se koskaan enää onnistu mutta jokaisen katkon ja sairaalareissunkin jälkeen edelleen ajatellaan että jospa nyt vielä tän kännin kestää paikat ja tulee JUST se hyvä olo kun yläasteella. Eihän se koskaan kenellekään enää tule loppujen lopuksi elimistö tulee lukuisten terveyshaittojen ja elämän muunkin psyykkisen puolen luhistumisen plus muiden elämän ongelmien takia niin menetetyksi että viimein elimistö elää niin viinalla että vaikka olisi maksakirroosi viimeisillään, haimatulehdus ja sydänkohtaus päällä plus jokaisen huikan jälkeen oksentaa verta niin kroppa vain huutaa viinaa viinaa ainoana moottorinaan ja lopputulos on aina sitten odottettava siinä vaiheessa. Koko ihminen muuttuu viinapulloksi joka on aina pohjaton ja jokainen booli pitää kaataa kurkkuun joka eteen tulee.
Olen puhunut, itse en koskaan näin huonossa hapessa ole ollut enkä aiokaan olla mutta on sitä maisteltua tullut itsekin ja kyllä nuo tuttuja ovat itsellekin nostalgiantavoittelut kun jos juuri tämä perjantaipullo toisi sen saman euforisen tilan jonka koki ensimmäisten huolettomien krapulattomien kännien aikana...
Selvensikö:)?
Arvaa vain kuinka paljon... Nimim. Täällä Sitä Ollaan :)
Mutta viimein alkoi itää umpiluussa.
ehkäpä se selvensi hieman.. mutta en vieläkään ymmärrä miksi siitä on tullut nuorten keskuudessa muoti-ilmiö...?
Hei!
Aina silloin tällöin joku kova juomari, joka sattuu olemaan kuivilla, sanoo:
"En kaipaa viinaa yhtään. On parempi olo. Työt sujuvat paremminen. Elämä
on mukavampaa". Me entiset ongelmajuojat hymyilemme tälle puheelle. Me tiedämme,
että tämä ihminen tai ihmiset on kuin pikkupoika, joka viheltelee pimeässä
pitääkseen mielialan korkealla. Hän pettää itseään. Sydämessään hän antaisi
mitä tahansa, että voisi ottaa viisi - kuusi ryyppyä ilman seurauksia. Kohta
hän aloittaa entisen menon, sillä hän ei ole tyytyväinen elämäänsä selvinpäin.
Hän ei osaa kuvitella elämää ilman alkoholia. Tulee päivä, jolloin hän ei
osaa kuvitella elämää ilman alkoholia eikä sen kanssa. Silloin hän saa kokea
yksinäisyyttä, joka tulee vain harvojen osaksi. Hän seisoo ponnistuslaudalla
- ja odotta loppua...
Olemme aivan tavallisia ihmisiä. Meitä on joka puolella maailmaa, melkein
minkä tahansa ammatin edustaja löytyy keskuudestamme. Poliittiset, taloudelliset,
yhteiskunnalliset ja uskonnolliset taustamme ovat mitä erilaisimmat. Voisi
luulla, että meillä ei olisi juurikaan tekemistä toistemme kanssa. Mutta
meidän keskuudessamme on toveruutta, ystävällisyyttä ja ymmärtämystä, jota
on vaikea kuvata. Olemme kuin suuren laivan matkustajat, jotka ovat juuri
pelastuneet haaksirikosta. Koko laivassa vallitsee toveruus, riemu ja tasa-arvo
katsomatta siihen missä luokassa kukakin matkustaa. Mutta meidän ilomme ei
haihdu kun kukin lähtee omille teilleen. Tämä jaettu vaara on yksi osa siitä
siteestä, joka liittää meitä lujasti toisiimme. Mutta se ei yksin olisi koskaan
voinut luoda välillemme sellaista yhteyttä, jonka olemme löytäneet.
Me olemme löytäneet saman ratkaisun. Me olemme löytäneet ulospääsytien, josta
olemme täysin yhtä mieltä, ja tällä tiellä voimme kukin toimia veljellisesti
ja sopusoinnussa toistemme kanssa. Tämä on se suuri uutinen, jonka tämä kirja
tuo alkoholismista kärsiville ihmisille.
Tällainen sairaus - me pidämme nykyään alkoholismia sairautena - vaikutta
ympäristöön tavalla, joka ei ole ominainen millekään muulle sairaudelle.
Jos ihmisellä on syöpä, kaikki murehtivat hänen takiaan, mutta kukaan ei
suutu tai loukkaannu. Mutta näin ei käy ihmiselle, joka sairastaa alkoholismia,
koska sen myötä ihminen kieltää kaiken sen mikä elämässä on arvokasta. Se
vetää piiriinsä kaikki ihmiset, jotka ovat tekemisissä sairaan kanssa. Se
tuo mukanaan väärinkäsityksiä, voimakasta vihaa, taloudellista epävarmuutta,
se synnyttää inhoa ystäväpiirissä ja työnantajissa, tuo kärsimyksiä syyttömille
lapsille, onnettomille vaimoille ja vanhemmille. Tätä luetteloa voi jatkaa
kuka tahansa.
Me toivomme, että tämä kirja antaa tietoja ja lohdutusta niille, joita asia
koskee. Näitä ihmisiä on paljon.
Pätevät Psykiatrit, jotka ovat joutuneet tekemisiin meidän kanssamme, ovat
huomanneet, että joskus on aivan mahdotonta saada alkoholistia puhumaan asioistaan
varauksetta. Kumma kyllä vaimojen, vanhempien ja läheisten ystävien on usein
vieläkin vaikeampi päästä meitä lähelle kuin psykiatrien tai lääkärien.
Mutta entinen ongelmajuoja, joka on löytänyt tämän ratkaisun, ja joka tietää
yhtä ja toista itsestään, voi yleensä saavuttaa muutamassa tunnissa toisen
alkoholistit täyden luottamuksen. Ennen tällaisen luottamuksen syntymistä
ei ole mahdollista saada aikaan juuri mitään.
Alkoholistia lähestyvällä ihmisellä on itsellään ollut sama ongelma. Kuka
tahansa näkee, että hän tietää mistä puhuu, ja hänen koko olemuksensa todistaa,
että hänellä on ratkaisu hallussaan. Hän ei asetu autettavan yläpuolelle,
hän ei halua mitään muuta kuin vilpittömästi auttaa. Ei maksuja, ei oman
edun tavoittelua, ei tarvetta miellyttää, ei pitkä saarnoja - siinä ehdot,
jotka olemme havainneet tehokkaimmiksi. Kun ihmistä näin lähestytään, hän
saattaa ottaa vuoteensa ja kävellä.
Ihmiset ovat sanoneet meille vaikka kuinka monta kertaa:"Minä voin juoda
tai olla juomatta. Miksei hän voi?" "Miksei hän juo ihmisiksi tai lopeta
kokonaan?" "Se kaveri ei osaa käyttää viinaa." "Joisit viinä ja olutta."
"Jätä väkevät aineet." "Hänen tahdonvoimansa taitaa olla heikko." "Kyllä
hän voisi lopettaa kun vain tahtoisi." "Semmoinen mukava tyttö, luulisi että
mies hänen takiaan lopettaisi." "Lääkäri sanoi sille, että jos se vielä juo
se kuolee viinaan, mutta siellä se taas sauhuaa." Näin juomisesta puhutaan
arkielämässä, näitä me kuulemme joka päivä. Nämä huomautukset perustuvat
tietämättömyyteen ja väärinkäsityksiin..
Kohtuulliset alkoholikäyttäjät voivat helposti luopua kokonaan viinasta,
jos heillä on siihen hyvä syy. He voivat juoda tai olla juomatta.
1. Miehesi tai naisesi ryyppää rajusti, mutta ei ole varsinainen alkoholisti.
Hän saattaa juoda jatkuvasti tai sitten hän ryyppää vain tietyissä tilanteissa.
Hän saattaa käyttää likaa rahaa viinaan. Alkoholi haittaa hänen elämäänsä
henkisesti ja ruumiillisesti, vaikka hän ei itse sitä huomaa. Toisinaan sitä
ja ystävänne saatte hävetä häntä. Hän on varma siitä, että hän osaa käyttää
viinaa, ettei siitä ole hänelle mitään vahinkoa, että hänen on työnsä vuoksi
pakko juoda. Hän luultavasti loukkaantuisi, jos hänelle väitettäisiin, että
hän on alkoholisti. Maailma on täynnä hänenlaisiaan ihmisiä. Jotkut vähentävät
juomistaan, jotkut lopettavat kokonaan, jotkut eivät. Niistä jotka jatkavat
samaan tahtiin tulee monista varsinaisia alkoholisteja.
2. Miehesi tai naisesi ei hallitse viinankäyttöään, hän ei pysy raittiina
vaikka yrittäisi. Hän tulee usein juovuksissa aivan sietämättömäksi. Hän
myöntää tämän, mutta on vakuuttunut siitä, että hän pystyy parempaan. Hän
yrittelee sinun myötävaikutuksellasi tai muuten eri keinoin vähentää juomista
tai olla ilman. Hänen ystävänsä eivät ehkä ole enää kovin ihastuneita häneen.
Työkin saattaa kärsiä. Hän on aina välillä huolissaan ja alkaa käsittää,
ettei hän osaa juoda niin kuin muut. Hän juo joskus aamulla ja koko päivän
pitääkseen kurissa hermostuneisuutensa. Hän on katuvainen pahojen ryyppyretkien
jälkeen ja sanoo haluavansa lopettaa. Mutta kun ryyppykausi on ohi, hän alkaa
taas uskoa, että voi juoda kohtuullisesti seuraavalla kerralla. Meidän käsityksemme
mukaan tämä mies tai nainen on vaarassa. Nämä ovat todellisen alkoholistin
tunnusmerkkejä. Voi olla, että hän pystyy yhä hoitamaan työnsä kohtuullisesti.
Hän ei ole missään nimessä sotkenut vielä kaikkia asioitaan.
3. Tämä mies tai nainen on mennyt paljon pitemmälle kuin edellinen. Hän on
ollut sellainen kuin mies/nainen numero kaksi, mutta tilanne on sen jälkeen
pahentunut. Ystävät ovat kaikonneet, koti on lähes raunioita eikä hän pysy
työssä. Olette ehkä ottaneet yhteyttä lääkäriin ja loputon kierros parantoloista
on alkanut. Hän myöntää, ettei hän osaa juoda niin kuin muut, mutta ei käsitä
miksi. Hän pitää kiinni ajatuksesta, että hän kerran keksii miten se olisi
mahdollista. Hän saattaa jo haluta epätoivoisesti lopettaa, mutta ei pysty.
4. Miehesi/naisesi on ehkä saattanut sinut jo täysin epätoivoon. Hän on kiertänyt
laitoksesta toiseen. Hän on väkivaltainen, tai vaikuttaa humalassa täysin
mielenvikaiselta. Hän saattaa ruveta juomaan matkalla sairaalasta kotiin.
Hänellä on ehkä ollut juoppohulluuskohtaus. Lääkärit puistelevat päätään
ja ehdottavat miehen/naisen sulkemista kokonaan laitokseen. Ehkä näin on
jo tapahtunut, kun muu ei ole auttanut
Anonyymit Aloholistit Pätkiä kirjasta "Nimettömät Alkoholistit"
todella, vai tutkailetko täällä myös itseäsi ja peilaat siten itsesi sanakarina?
jos näin on hae apua sillä polkusi näyttää liian lavealta!!
t kaikki selitykset kuullut ja kertonut!!
miettimistä sunnuntaiksi.
täytyy ottaa pari olutta, että ajatus kirkastuu, on meinaan ihan kauhea krapula.
Ken alkoholista on muutamankin kerran juopunut on mennyttä kalua, sillä kaikki alkoholisoituvat jossain elämänsä vaiheessa mikäli ikä ei lopu kesken ja kuolema korjaa ennen sitä.. Ei väliä olitko entinen nykyinen vaikko tuleva alkoholisti kakki sortuu edellyttäen että se ikä ei lopu kesken..