Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    lapsen ajatuksia

    Äitini sairastui vakavasti vuosi sitten. Se oli meidän perheelle todella surullista aikaa. Me kaikki yritimme lohdutta parhaamme mukaan äitiä kaikki omalla tavallaan. Nyt äitini kuoltua hän jätti meille "perinnöksi" runon jonka oli kirjoittanut hanen 10 vuotias poika. Äiti toivoi, että joku laususi tämä runon hänen hautajississan.

    Äiti rakas

    Oot sinä arvokas mulle, vaik luulen että oon yhtä arvokas sulle; en sua koskaan heittäs, vaan toivon enkeleitä. En sua koskaan jätä, vaikka rumia sanon, en sua petä. Lyhty ei ole vielä sammunut, eikä kipinä sinun sydämmessäs sammunut. Vaikka sammuis, tikulla sen sytytän, vaikka käteeni polttais. Vaikka kuinka toivo vaipuis, älä kokonaan maahan taivu. Voimia raskaille päiville.
    Toivoo sydämmellä Juuso

    Haluaisin kuulla kommentteja runosta ihmisiltä, jotka on harrastanut runojen kirjottamista. Minusta tuo on ihan uskomaton ja niin surullinen ainakin nyt ku ikävä ja tuska on kova..
    3325
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    niin koskettava, syvä ja herkkä ja aito rakkaus
    äitiä kohtaan joka kumpua pienenpojan sydämestä
    hyvin hyvin kauniilla tavalla.
    vaikea löytää sanoja kertoakseen kuinka kaunis runo tämä on.

    Äänestä

    olivat nuo, pisti miettimään.

    Äänestä

    Joilla lohduttaa
    Enkelini ne
    luoksenne tuokaa

    Poika 10-vuotias
    äitisi sua RAKASTAA

    AINA !!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Juuson runo kirjoitti:

    Äitini sairastui vakavasti vuosi sitten. Se oli meidän perheelle todella surullista aikaa. Me kaikki yritimme lohdutta parhaamme mukaan äitiä kaikki omalla tavallaan. Nyt äitini kuoltua hän jätti meille "perinnöksi" runon jonka oli kirjoittanut hanen 10 vuotias poika. Äiti toivoi, että joku laususi tämä runon hänen hautajississan.

    Äiti rakas

    Oot sinä arvokas mulle, vaik luulen että oon yhtä arvokas sulle; en sua koskaan heittäs, vaan toivon enkeleitä. En sua koskaan jätä, vaikka rumia sanon, en sua petä. Lyhty ei ole vielä sammunut, eikä kipinä sinun sydämmessäs sammunut. Vaikka sammuis, tikulla sen sytytän, vaikka käteeni polttais. Vaikka kuinka toivo vaipuis, älä kokonaan maahan taivu. Voimia raskaille päiville.
    Toivoo sydämmellä Juuso

    Haluaisin kuulla kommentteja runosta ihmisiltä, jotka on harrastanut runojen kirjottamista. Minusta tuo on ihan uskomaton ja niin surullinen ainakin nyt ku ikävä ja tuska on kova..

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu