valokuvaajainsinööreille

aiemmin oppimaani Isosta Tietosanakirjasta.Lukion fysiikan kirjasta en jaksanut lukea.Itselläni lyhyt matikka.

Kysymykseni olikin lähinnä mutu-tuntuisesti tarkoitettu kennon vaikutuksesta diffraktioon.Onko sillä vaikutusta?Filmin vastaaottokysymys on ratkaistu materiaalipuolella kalvojen /kalvon vastaaottokyvyllä.Tietysti kevyet objektiivit herättävät myös kysymyksiä.

Olen aiemmin palstalla todennut,että olen tyytyväinen jopa pitkäpolttoväliseen kittilinssiin studiovalaistuksessa verrattuani sillä ottamiani kuvia keskikoon kameralla ottamiini.
Polttovälin muuttuessa laajempaan tulee kyllä suttua huonossa valossa ja lisäsalamalla, vaikka kuvaan manuaalisäädöillä,iso200 f:5,6-8,siis kittilinssillä.

No, objektiiviasian ratkaisen valovoimaisella kiinteällä,johon olen tottunut.

Kiitos vastauksestasi, myös myöhemmin asiallisesti aiheeseen vastanneille.

tarkastele asiaa tapoihinsa piintyneen valokuvaajan kannalta.Meitä on monia, jotka emme edes halua tutustua digin saloihin.Filmikuvaus riittäisi oikeastikin.Itse asiakaspalvelussa olleena kuvaajana tiedän, että digi on kova sana kuluttajien vaatimuksissa ja moni lahjakas ammattikuvaaja laittaa turhautuneena hanskat tiskiin,koska ei halua opetella digikuvaukseen liityviä asioita.Kuluttaja menettää kuvan laadussa usein hömppäkuvaajien vallatessa alaa digin nimeen vannoen.

Itse olen juuri jäänyt eläkkeelle työstäni,mutta asiakkaat seuraavat perässä.Digikuvaus on tosiaankin vienyt minut mennessään.Koska aikani ei ole liiemmälti rajoitettua,tutkiskelen myös tätä palstaa.Ilokseni saan erittäin hyviä,asiantuntevia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiini.Katsos kun kaikki eivät tiedä kaikkea ja jokaiselta voi saada jotakin.

Käytännössä kiikareiden tarkkuuden rajoittava tekijä on ihmisten silmät. Tämän vuoksi meille vanhoille tehdään etulinssiltään pienempiä kiikareita. Täten ei säästetä hinnasta vaan kiikarin painossa.

Kimmo Koo kirjoitti:

Käytännössä kiikareiden tarkkuuden rajoittava tekijä on ihmisten silmät. Tämän vuoksi meille vanhoille tehdään etulinssiltään pienempiä kiikareita. Täten ei säästetä hinnasta vaan kiikarin painossa.

Lue lisää

Piti tietenkin sanoa, että meille vanhuksille tehdään kiikareita, joiden suurennus on pienempi!

Täysin pimeässä nuoren silmän pupilli on noin 8 mm ja keski-ikäisen 5 mm. 10 kertaa suurentava kiikari tarvii olla nuorelle korkeinta 8 mm x10=80 mm (tätä suurempi etulinssi ei paranna erotuskykyä) ja keski-ikäiselle 5 mm x 10 = 50 mm. Kiikareita valmistetaan kummallekin kohderyhmälle.

Menen aamutirsoille ennenkun kirjoitan lisää korjattavaa :-)

"Diffraktiota esiintyy vasta todella pienillä aukoilla, normaalilla järjestelmäkameralla et pääse nauttimaan ilmiöstä kuin teoreettisesti."

Diffraktiota esiintyy kaiken kokoisilla linsseillä. Käytännössä sen merkitys häviää kokonaan noin 15 cm halkaisijaltaan olevissa kaukoputkissa, jolloin ilmankehän häiriöt ovat aina suurempia.

Käytännön vaikutuksen diffraktioon huomaa 4/3 -järjestelmän käyttäjät aukon 22 jälkeen selvästi. Yleensä tätä pienempiä aukkoja ei löydy linsseistä.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Diffraktiota esiintyy vasta todella pienillä aukoilla, normaalilla järjestelmäkameralla et pääse nauttimaan ilmiöstä kuin teoreettisesti."

Diffraktiota esiintyy kaiken kokoisilla linsseillä. Käytännössä sen merkitys häviää kokonaan noin 15 cm halkaisijaltaan olevissa kaukoputkissa, jolloin ilmankehän häiriöt ovat aina suurempia.

Käytännön vaikutuksen diffraktioon huomaa 4/3 -järjestelmän käyttäjät aukon 22 jälkeen selvästi. Yleensä tätä pienempiä aukkoja ei löydy linsseistä.

Lue lisää

tässäei ole kyselinssien koosta, diffraktiota esiintyy kaikilla optiikoilla kun himmennetään optimiaukosta pienemmäksi. Optimiaukko tapaa kinokoossa olla 5,6-11 välillä, tästä eteenpäin alkaa toisto pykiä mutta ei niin paljoa, että se häiritsisi normaalikäytössä.

Jos oikein tihrustat luuppi silmässä, voit huomata samasta kohteesta samalla kalustolla kuvatuissa kuvissa eroa, mutta käytännön merkitystä sillä ei juurikaan ole.

Itselläni on monenlaista kameraa, pienimmät aukot (260) löytyvät ison koon vanhoista prosessilaseista.

Artikkelista lainattua:
"... Consider a 35mm system with a lens at f/11. At best, the maximum resolution you will get is equivalent to 16 MP, even if your camera has 22 or 25 MP. In the case of an APS-C based system the limit goes to 7 MP, and 4 MP considering a Four Thirds format. Stopping down to f/22 the limit of the effective resolution of the 35mm based system goes to 4 MP!"

Mutta oleellisin unohtui

"Conclusions

So, do sensors outresolve lenses? It depends on the lens you use, the properties of the light, the aperture and the format. Small format sensors may have surpassed the limit, this is, in most cases they are lens-limited in terms of resolution. It is easier to correct aberrations for a smaller light circle though, so you can approach diffraction-limited resolutions for lower f-numbers. The signal-to-noise ratio, however, imposes an inflexible limit to the effective resolution of the whole system, mostly due to photon shot noise.

Sensors for larger formats are approaching the diffraction limit of real lenses, and it is more difficult to get high levels of aberration suppression for them. The point is that you cannot fully exploit the resolution potential of high-resolution sensors with regular mass-produced lenses, particularly for larger formats.

You cannot compare the limits of two different photographic systems looking at a print because the variables that determine the subjective perception come into play. Different systems can provide comparable results on paper under certain conditions (the circle of confusion reasoning explains how that is possible), but the limit of a system must be evaluated considering the pixel as the minimum circle of confusion."


Kirjoitin aikaisemmin
"Diffraktion takia kuva on terävimmillään kun himmennetään kohtuudella mutta ei liika (Olyllä taitaa joku f/5 - f/8 olla terävin)." Lainaamasi kirjoitus käsitteli tilannetta, jossa lasi piirtää parhaiten f/11 valovoimalla. Yleisesti tiedetään, että Zuikojen piirto huononee, jos himmennetään f/11:een toista.


"Ilman sarvia ja hampaita, tässä on Olympuksen heikko kohta. Fysiikan lait tulevat väkisin vastaan nopeammin pienellä kennolla."

Luonnollisesti jotku asiat tulevat aikaisemmin ongelmiksi pienille kennoille. Teknisesti olisi mahdollista nostaa resoluutiota reilusti ylin 10 megapikselin, mutta hyöty näkyisi vain kalleimmilla linsseillä. Ainakaan minä en tarvitse enempää. Ilman sarvia ja hampaita, pienet kennot tuovat myös etuja.

Kimmo Koo kirjoitti:

Artikkelista lainattua:
"... Consider a 35mm system with a lens at f/11. At best, the maximum resolution you will get is equivalent to 16 MP, even if your camera has 22 or 25 MP. In the case of an APS-C based system the limit goes to 7 MP, and 4 MP considering a Four Thirds format. Stopping down to f/22 the limit of the effective resolution of the 35mm based system goes to 4 MP!"

Mutta oleellisin unohtui

"Conclusions

So, do sensors outresolve lenses? It depends on the lens you use, the properties of the light, the aperture and the format. Small format sensors may have surpassed the limit, this is, in most cases they are lens-limited in terms of resolution. It is easier to correct aberrations for a smaller light circle though, so you can approach diffraction-limited resolutions for lower f-numbers. The signal-to-noise ratio, however, imposes an inflexible limit to the effective resolution of the whole system, mostly due to photon shot noise.

Sensors for larger formats are approaching the diffraction limit of real lenses, and it is more difficult to get high levels of aberration suppression for them. The point is that you cannot fully exploit the resolution potential of high-resolution sensors with regular mass-produced lenses, particularly for larger formats.

You cannot compare the limits of two different photographic systems looking at a print because the variables that determine the subjective perception come into play. Different systems can provide comparable results on paper under certain conditions (the circle of confusion reasoning explains how that is possible), but the limit of a system must be evaluated considering the pixel as the minimum circle of confusion."


Kirjoitin aikaisemmin
"Diffraktion takia kuva on terävimmillään kun himmennetään kohtuudella mutta ei liika (Olyllä taitaa joku f/5 - f/8 olla terävin)." Lainaamasi kirjoitus käsitteli tilannetta, jossa lasi piirtää parhaiten f/11 valovoimalla. Yleisesti tiedetään, että Zuikojen piirto huononee, jos himmennetään f/11:een toista.


"Ilman sarvia ja hampaita, tässä on Olympuksen heikko kohta. Fysiikan lait tulevat väkisin vastaan nopeammin pienellä kennolla."

Luonnollisesti jotku asiat tulevat aikaisemmin ongelmiksi pienille kennoille. Teknisesti olisi mahdollista nostaa resoluutiota reilusti ylin 10 megapikselin, mutta hyöty näkyisi vain kalleimmilla linsseillä. Ainakaan minä en tarvitse enempää. Ilman sarvia ja hampaita, pienet kennot tuovat myös etuja.

Lue lisää

No, odiffraktiosta johtuvat ongelmat tulevat nopeammin näkyviin pienillä ja tiheillä kennoilla. Kaiken muun ollessa samaa. Toisaalta lyhyemmästä polttovälistä johtuen pienempiä aukkoja ei tarvita niin nopeasti pienillä kennoilla. Tuossa artikkelissahan todettiin että 35-millisellä kennollakaan ei aukolla 22 saada kuin 4Mpixelin resoluutio aikaiseksi.

Tosiasiassa normaali harrastaja tai ammattilainen ei tee mitään yli 10 Mpixelin resoluutiolla. Tämä siis oma mileipiteeni. Ainoa syy on se että muutoin uudemman tekniikan saa vain isompiresoluutioisilla kennoilla varustetuissa rungoissa.

Digiin siirtymisen jälkeen olen muuten huomannut että optiikkojen käyttökelpoiset aukot tuntuvat loppuvan nopeammin kuin filmillä. Pikseli-piippaus on vienyt mukanaan. Printatut kuvat ovat kuitenkin se minkä pitäisi ratkaista ja ne ovat merkkiin katsomatta erinomaisia.

Ja kyllä, Olympus on tehnyt aina ennekin hienoja kameroita (omistin aikoinan puoliko-PEN:in ja OM1/2:n). Edelleenkin firma on innovatiivinen ja tekee oivia pelejä. Aikoinaan muistelisin kyllä että Zuikot piirsivät hyvin pienilläkin aukoilla.

--

Alex-Reg kirjoitti:

No, odiffraktiosta johtuvat ongelmat tulevat nopeammin näkyviin pienillä ja tiheillä kennoilla. Kaiken muun ollessa samaa. Toisaalta lyhyemmästä polttovälistä johtuen pienempiä aukkoja ei tarvita niin nopeasti pienillä kennoilla. Tuossa artikkelissahan todettiin että 35-millisellä kennollakaan ei aukolla 22 saada kuin 4Mpixelin resoluutio aikaiseksi.

Tosiasiassa normaali harrastaja tai ammattilainen ei tee mitään yli 10 Mpixelin resoluutiolla. Tämä siis oma mileipiteeni. Ainoa syy on se että muutoin uudemman tekniikan saa vain isompiresoluutioisilla kennoilla varustetuissa rungoissa.

Digiin siirtymisen jälkeen olen muuten huomannut että optiikkojen käyttökelpoiset aukot tuntuvat loppuvan nopeammin kuin filmillä. Pikseli-piippaus on vienyt mukanaan. Printatut kuvat ovat kuitenkin se minkä pitäisi ratkaista ja ne ovat merkkiin katsomatta erinomaisia.

Ja kyllä, Olympus on tehnyt aina ennekin hienoja kameroita (omistin aikoinan puoliko-PEN:in ja OM1/2:n). Edelleenkin firma on innovatiivinen ja tekee oivia pelejä. Aikoinaan muistelisin kyllä että Zuikot piirsivät hyvin pienilläkin aukoilla.

--

Lue lisää

ja täsmällinen vastaus kysymykseeni.Ainoa vaan, että sen kursorinenkin lukeminen vei tunnin,enkä ymmärtänyt puoliakaan.Tietysti suomennukset auttoivat.Luenpa huomenna uudestaan.Ja ylihuomenna.Kiitos!