Hyvää ystävättömyyspäivää!!!!!

vitun keksi äläkä jää sitä kelaamaan. Eihän toi jengi ole ainut ihmisryhmä maailmassa. Annat vähän liian suuren merkityksen niille ihmisille ja sille mitä on kenties tapahtunut (paranoija?).
Juttu on paisunut mielessäsi kaiken keskipisteeksi ja näin annat "vihollisillesi" valtaa edelleen elämässäsi. Eihän se ollut kuin yksi episodi tässä elämässä, MENE ETEENPÄIN ja opettele nauramaan päin naamaa kipeillekin jutuille, niin asettuvat oikeaan mittasuhteeseen. Tsemppiä, älä ikinä luovuta.

Etköhän nyt vähän liiottele? Jouduit kusipäiden pilan kohteeksi, mutta eihän sellaista ole pakko sietää, aina voi kävellä pois. Ei kaikki ihmiset ole sellaisia. Sinulla taitaa muutenkin olla niin negatiivinen elämänkatsomus, puhuit jotain saatananpalvonnastakin jossain toisessa viestissä?

Tuosta itsemurhaan yllyttämisestä en osaa mitään sanoa, eihän sinun ole pakko tehdä mitä muut haluaa, ja en todellakaan tajua mitä tarkoitit tuolla että sait ittari-tuomion yhdestä keksistä?

"Eihän itsemurhaan kiusaaminen ole edes rikos, minulle selitettiin tuon tuomion antamisen yhteydessä vuosia sitten. "

Taas meni vähän yli hilseen.

Aika vaikea sanoa mitään kun ei tiedä mitä oikein tapahtu.

Pakko vastata tähän vaikka sun viestistä on kulunut jo aikaa.
Miten ihmiset voi tehdä tollasta. Oon kyl kuullut aiemminkin tollasesta lehdessä tai tv:ssä mut jotenkin se on etäistä ja nyt kun sä itse kerroit niin järkytyin ja tulin vihaiseksi sun puolesta. Tuli mieleen että oletkohan sinä siinä mielessä samanlainen kuin minä että liika herkästi uskot toisten hyvyyteen ja sit ne pääsee sua haavoittamaan. Itse koen että olen avoin ja herkästi innostuva, iloinen ja intohimoinen ihminen ja se ehkä aiheuttaa kateutta kun uskallan näyttää tunteita. Sit ihmiset kateissaan leimaa mut naiviiviksi. olen ajatellut että yritän olla coolimpi ja pitää tunteet ja ajatukset sisälläni, mutta en voi enkä oikeastaan haluakaan tehdä niin. Olen ylpeä siitä että tunnen ja uskallan näyttää sen ja olen myös ihan varma että jonain päivänä löydän ikioman rakkaan joka pitää minusta juuri sen vuoksi.
Olen aistivinani kirjoituksistasi että sinulla on tarpeeksi voimia ettet ajattele itsaria, hyvä jos on näin. Toivotan sinulle voimia jatkossakin. Elämään kannattaa suhtautua uteliaisuudella eikä sitä kannata jättää kesken. Ne asiat jotka nyt tuottavat tuskaa voivat tulevaisuudessa olla sinulle voimavara vaikka nyt ei siltä tuntuisi.