60% vähennys fosforista

sehän on hiilinielu. Leväkasvustot sitovat hiilidioksia ilmakehästä.

niin.... kirjoitti:

sehän on hiilinielu. Leväkasvustot sitovat hiilidioksia ilmakehästä.

Tuotahan tiedemiehet ovat jo kovasti tutkineet, että miten meret saataisiin jollain konstilla tuottamaan levää. Saataisiin tehokas ja halpa hiilinielu aikaiseksi.

sen uuden peräprutkun sillä pitkällä perällä, etkö tiennyt, että se järves oli niitä joista on veden pintaa laskettu. Eli ei se potkuri levään vastaa, vaan siihen pohjan liejuun!

Se on ihan faktaa, että lannoitefosforin käyttö on aivan radikaalisti vähentynyt viimeisten kymmenen-viidentoista vuoden aikana. Samoin lannoitetypen käyttö on merkittävästi vähentynyt. Jos nämäeivät ole vaikuttaneet mitään ravinnevalumiin, sitten voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä:
a) lannoitefosfaatin käytöllä ei ole mitään vaikutusta ravinnevalumiin
b) ravinnevalumat ovat vähentyneet, mutta viranomaiset eivät sitä pysty todentamaan tai eivät halua myöntää
c) käsitys maatalouden roolista ravinnevalumuien pääasiallisena lähteenä on huuhaata
d) jotain muuta, ympäristöasiantuntijat ovat ihan pihalla koko asiasta

Sillä mantrahan on koko ajan ollut, että maatalouden pitää vähentää ravinteiden käyttöä. Ja kun käyttöä on vähennetty, näkyvää vaikutusta ravinnevalumiin ei ole saatu aikaan.

lannan levitystä kannattaa vqaaikka tukea jos sillä korvataan norjalaisten keinolannotteet. ja pitää tukea multaimellisen lietekärryn ostoa, johan rupeaa vesistöt puhistuun

tapahtuu on vähän arvoitus..

fosforille.. kirjoitti:

tapahtuu on vähän arvoitus..

kaupunkilainen syö ruuan ja käy wc pöntöllä.JÄTTEET MENEE PUHDISTAMOLLE jossa fosforista puhdistuu n.95% loppu mereen.Tämä 95% menee muun kiintoaineen mukana kaatopaikan kompostointiin ja levitetään aikanaan esim. tien luiskaan viheralueen tekoon.Sieltähän fosfori ei tietenkään leviä mihinkään.

ajetaanko sitä maata siihen tienpenkkaan joka vuosi, kymmenien vuosien ajan? möyhennetäänkä ja käännetäänkö sitä tienpenkkaa kuinka usein, vai onko tarkoitus että siinä olisi sitkeän juurakon omaava kasvillisuus pitämässä maata paikoillaan sadevesien virtausta vastaan.

Mitenkä se fosfori puhdistuu 95% :sesti , kun se ei häviä itämerestäkään.
VAAN kaupunki puhdistamolla se S_I_T_O_U_T_E_T_A_A_N. Ferrosulfaattiin , joka sitoo sen , ja kuiva
aines kompostoidaan isoihin kasoihin , jotka jo varastopaikalla alkavat sateiden saattelemina valua.
Kuiva aine mullasta on tähän asti tehty puistoja, pihoja ,nurmia jne. tippaakaan välittämättä itse ongelmasta.
MAANVILJELIJÄN SYY.

maaseudun raskasmetalli vapaille pelloille ,
LUOMUVILJELY vaarantuu ensimmäisenä
kuka enää silloin uskoo luomuun , todella typeräää

Kun tarkastelemme fosforin käyttöä Pohjoismaissa vuoden 2008
maatilatilastollisesta vuosikirjasta sivulta 227, kappaleesta
"10.3. Lannoitteiden käyttö, 2006/2007", voimme todeta, että
Suomessa käytetään fosforia lannoitteena enemmän kuin Tanskassa
tai Ruotsissa.

- Ruotsi 5,4 kg/ha
- Tanska 5,5 kg/ha
- Suomi 7,0 kg/ha

On lisäksi huomattava, että Suomen lukema ei sisällä metsälannoitteita.

Ruotsissa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 62,6
Tanskassa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 65,6
Suomessa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 39,1

voe, voe, voe. Epätoivoista meininkiä. Mitä tässä voi muutakaan sanoa.
Resurssien tuhlausta. Kansallisten resurssien tietoista ja törkeää
väärinkäyttöä.

Suomalainen maataloustuotanto pohjautuu suurelle valheelle.

Jo Vain kirjoitti:

Kun tarkastelemme fosforin käyttöä Pohjoismaissa vuoden 2008
maatilatilastollisesta vuosikirjasta sivulta 227, kappaleesta
"10.3. Lannoitteiden käyttö, 2006/2007", voimme todeta, että
Suomessa käytetään fosforia lannoitteena enemmän kuin Tanskassa
tai Ruotsissa.

- Ruotsi 5,4 kg/ha
- Tanska 5,5 kg/ha
- Suomi 7,0 kg/ha

On lisäksi huomattava, että Suomen lukema ei sisällä metsälannoitteita.

Ruotsissa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 62,6
Tanskassa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 65,6
Suomessa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 39,1

voe, voe, voe. Epätoivoista meininkiä. Mitä tässä voi muutakaan sanoa.
Resurssien tuhlausta. Kansallisten resurssien tietoista ja törkeää
väärinkäyttöä.

Suomalainen maataloustuotanto pohjautuu suurelle valheelle.

Lue lisää

oletko maajussien palveluksessa jossain virastossa kun tiedät kaikki niiden synnit. on hauska lukea noita juttuja ja kuvitella miten vaarit& jan kumppanit miettii vastausta ohimosuonet pullottaen kasvot sinertäen vihasta...

Jo Vain kirjoitti:

Kun tarkastelemme fosforin käyttöä Pohjoismaissa vuoden 2008
maatilatilastollisesta vuosikirjasta sivulta 227, kappaleesta
"10.3. Lannoitteiden käyttö, 2006/2007", voimme todeta, että
Suomessa käytetään fosforia lannoitteena enemmän kuin Tanskassa
tai Ruotsissa.

- Ruotsi 5,4 kg/ha
- Tanska 5,5 kg/ha
- Suomi 7,0 kg/ha

On lisäksi huomattava, että Suomen lukema ei sisällä metsälannoitteita.

Ruotsissa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 62,6
Tanskassa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 65,6
Suomessa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 39,1

voe, voe, voe. Epätoivoista meininkiä. Mitä tässä voi muutakaan sanoa.
Resurssien tuhlausta. Kansallisten resurssien tietoista ja törkeää
väärinkäyttöä.

Suomalainen maataloustuotanto pohjautuu suurelle valheelle.

Lue lisää

suomalaiset ammattitaitoiset maanviljelijät korjasivat erittäin korkealaatuisen sadon.
Vehnä on leivontalaatuista lähes kaikki, joten suomalaisen kuluttajan ei tarvitse huolehtia ensi talven pullan riittävyydestä.
Siinä se jovainin "suuri valhe" taas oli.

Jo Vain kirjoitti:

Kun tarkastelemme fosforin käyttöä Pohjoismaissa vuoden 2008
maatilatilastollisesta vuosikirjasta sivulta 227, kappaleesta
"10.3. Lannoitteiden käyttö, 2006/2007", voimme todeta, että
Suomessa käytetään fosforia lannoitteena enemmän kuin Tanskassa
tai Ruotsissa.

- Ruotsi 5,4 kg/ha
- Tanska 5,5 kg/ha
- Suomi 7,0 kg/ha

On lisäksi huomattava, että Suomen lukema ei sisällä metsälannoitteita.

Ruotsissa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 62,6
Tanskassa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 65,6
Suomessa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 39,1

voe, voe, voe. Epätoivoista meininkiä. Mitä tässä voi muutakaan sanoa.
Resurssien tuhlausta. Kansallisten resurssien tietoista ja törkeää
väärinkäyttöä.

Suomalainen maataloustuotanto pohjautuu suurelle valheelle.

Lue lisää

Mutta Suomessa lannoitefosforin käyttö on vähentynyt alle puoleen, eikö sen pitäisi näkyä valumien määrässä? Jos ei näy niin sitten ei varmaan näkyisi sekään jos fosfaatin käyttö lopetattaisiin tykkänään.

että jälleen kirjoitti:

suomalaiset ammattitaitoiset maanviljelijät korjasivat erittäin korkealaatuisen sadon.
Vehnä on leivontalaatuista lähes kaikki, joten suomalaisen kuluttajan ei tarvitse huolehtia ensi talven pullan riittävyydestä.
Siinä se jovainin "suuri valhe" taas oli.

Lue lisää

niin myös lannoituksessa.

Fosforin tasaus:
Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään neljän vuoden tasausjaksoa. Fosforilannoituksen tasausjakso on aloitettava, kun peruslannoituksen sallima fosforitaso ylitetään. Vuotuinen peruslohkon kuluttama fosforimäärä saadaan kertomalla kunkin kasvulohkon kasville sallittu enimmäisfosforimäärä kyseisen kasvulohkon pinta-alalla ja laskemalla nämä summat yhteen. Jos 33 §:ssä tarkoitettua puutarhakasvia tai muuta kasvia, jolle ei ole 7 tai 15 §:n mukaisesti määritelty fosforitasoa, viljellään lohkolla, jonka fosforitasaus on kesken, lohkolta ei katsota kyseisenä vuonna kuluvan fosforia lainkaan"
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000646

"Viljelysuunnittelua varten viljelijän on tehtävä viljavuustutkimukset kaikista viljelyssä olevista lohkoista.
Ympäristötuen ehdot edellyttävät, että maanäytteitä otetaan vähintään yksi peruslohkoa kohti, kun lohko on 0,5 - 5,0ha. Viljavuustutkimus tehtävä Porkkana - vilja - vilja - sokerijuurikas - porkkana 5 vuoden välein"
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5FSJ2pUCH/912996_lannoiteopas_LR_vii.pdf

Mistä JoVain voi tietää kuinka paljon esimerkiksi Tanskassa käytetään sianlantaa, silloinhan voi käyttää vähemmän keinolannotteita peltoonsa. Myös maalaji vaikuttaa fosforin määrään. Kuitenkin Suomessa niinkuin Tanskassakin pellosta ei saa löytyä maanäytteissä enempää fosforia mitä eu on määrännyt.

Jo Vain kirjoitti:

Kun tarkastelemme fosforin käyttöä Pohjoismaissa vuoden 2008
maatilatilastollisesta vuosikirjasta sivulta 227, kappaleesta
"10.3. Lannoitteiden käyttö, 2006/2007", voimme todeta, että
Suomessa käytetään fosforia lannoitteena enemmän kuin Tanskassa
tai Ruotsissa.

- Ruotsi 5,4 kg/ha
- Tanska 5,5 kg/ha
- Suomi 7,0 kg/ha

On lisäksi huomattava, että Suomen lukema ei sisällä metsälannoitteita.

Ruotsissa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 62,6
Tanskassa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 65,6
Suomessa vehnän hehtaarisato v. 2007 (100 kg/ha) 39,1

voe, voe, voe. Epätoivoista meininkiä. Mitä tässä voi muutakaan sanoa.
Resurssien tuhlausta. Kansallisten resurssien tietoista ja törkeää
väärinkäyttöä.

Suomalainen maataloustuotanto pohjautuu suurelle valheelle.

Lue lisää

"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."

tätä. kirjoitti:

"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."

Lue lisää

mitään lähtötasosta, sinänsä hieno kirjotus kyllä